Asentaa masentaa

Ostin Webee-ruokakauppa-3G-reitittimen ajatuksella, että jos sen kaveriksi ottaisi Saunalahden mobiililaajakaistan saisi mukanatulevalla mokkulalla netin. No, mokkulapa oli mallia, jota Webee ei tukenut, joten piti ostaa ruokakauppamokkula. Kaikki toimi kauniisti kotona, mutta ei tietenkään mökillä.

Saunalahden Huiei-mokkulalla sai bitin kulkemaan pihalla läppärin kyljessä, mutta ei sitten mitenkään ruokakauppareitittimellä. Eikä edes V:n vanhempi ja ruokakauppatuettu mokkula toiminut. Eipä sitten auttanut lauantaina kuin pakkautua V:n autoon ja suunnata kohden Someroa ja datapistettä. Datapiste oli tietenkin kesälauantaisin kiinni ja sitten kapula karvaiseen käteen ja enironomaista apua. Bemarin kokka kohden Forssaa ja SSP:tä. No, eniromainen osoite oli tietysti pääkonttoriin, eikä SSP:tä enää ollut vaan se oli FSP. Googlesta uusi osoite Forssan keskustassa.

Forssahan on melkoinen kity, vain mäkki puuttui. Lidl,  Tarjoustalo ja Gigantti löytyivät, kolme neljästä on ihan riittävästi. Ja tietty löysimme sen FSP:n myymälän. FSP.stä ostimme viimeisen huiei-antennin ja menimme sitten tuhlaamaan rahaa Giganttiin. Gigantista uusi Jensenin 3G-reititin, joka kaatui, tilttasi ja kirosi. Huiein antennista ei ollut mitään iloa uudemman huiein kanssa. 

Tytöt olivat sillä aikaa uineet A:n kanssa. Jossain vaiheessa oli epäilyttävän hiljaista...

Syötiin, saunottiin, uitiin ja syötiin. Ja taas nukutiin. Sellainen se oli lomalaisen lauantai.

Blogit: Nettielämää, Ihan kiva elämä, General Failure ja Kippilava muuttivat omaan kotiin. Palvelimella ei ole muuta toimintaa kuin blogit. Vanha palvelin ei enää yksinkertaisesti sietänyt kuormaa, jonka blogit sille aiheuttivat. Täällä on toivottavasti blogien hyvä olla.

Jostakin keväästä helmi-maaliskuusta saakka on tullut työnpuolesta hallittua Nokian N70:stä, jota kuten sopivasti tv-mainoksessa todetaan, olen käyttänyt sitä vain ykkösvaihteella. Ainoa kustomointikin mitä sillä olen suorittanut on oman taustakuvan asentaminen. Sähköpostia sillä kokeilin lueskella ja lähetellä, mutta spämmin, automaattipostitusten ja sähköpostilistapostien määrä oli ja on niin karmea, että totesin sen huonoksi vaihtoehdoksi. Pitänee perustaa itselle yksi sähköpostitunnus lisää, joka on tarkoitettu vain ja ainoastaan valittujen tietoon ja sellaisen postin lähettämiseen, jonka on tarkoitus tavoittaa nimenomaan minut missä sitten olenkin. Hauska paradoksi.

Nyt sitten tuli sorruttua ja ostettua omilla rahoilla blue-tooth näppäimistö, joka oli periaatteessa viimeinen este ja veruke sille, että luopuisin Palm Zire 71:en kanniskelemisesta joka paikkaan. Pilotin kun on tarkoitus siirtyä vaimolle korvaamaan vaimon vanha ja esteenä on ollut tapa näppärästi kirjoitella nokialaiseen salasanoja talteen. Muuhun ei ole pilottia tullut nokialaisen oston jälkeen käytettyä. Nyt siihen sitten pitäisi löytää softaa ja opetella käyttämään sitä. Siinä on näköjään Symbian Series 60-käyttöjärjestelmä ja se tukee kaikenlaisia java-härpäkkeitä.

My-symbian.com vaikuttaa varsin hyvätarjontaiselta, mutta näyttäisi siltä, että se myös rokottaa ikävästi kukkaroa. Nämä softat ovat ilmeisesti C:llä tai C++:lla nysvättyjä aitoja "sis"-päätteisiä symbian sovelluksia. Toinen mesta Getjar taas kauppaa javalla tehtyjä vikineitä. Ja sitten on Gallery 90. Soft 32 vaikuttaa myös mukavalta paikalta. Paljon tavaraa näyttäisi löytyvän myös Softpedialta. Freewarea ja Open sourcea.

Se mitä erityisesti puhelimeen haluan on siis jonkin sortin password-manageri, josta voisi jopa jotakin maksaakin, jos on pakko.
Splashdata näyttää lupaavalta, mutta hinta on peloittava. Toinen saman hintaluokan ja vielä paremmalta vaikuttava on Handy Safe. Myös Best safe, vaikuttaa mukavalta, mutta siitä puuttuu softa desktopilta. Hintaluokasssaan erittäin kilpailukykyinen olisi Freesafe, josta siitäkin uupuu työasemaversio, toisaalta se on javaa, kuinka vaikeaa moisen porttaaminen voi työasemalle olla? Samaan kategoriaan kuuluu myös jWallet, josta myös uupuu pc-puoli + mahdollisesti törmätään hankaluuksiin varmuuskopioinnissa. jWallet myös käyttää DES:iä, mikä ei ole maailman vahvin algoritmi.

Sivusurfauksena osui tutkimus salasanoista, joka vaikuttaa lukemisen arvoiselta.

Hauskalta linkiltä vaikuttaa myös All about symbian. Ogeja on tullut välillä kuunneltua ja niitä on voitava kuunnella jatkossakin: Oggplay. Ja kun kerran pitää olla pelejä, niin olkoon se pakollinen peli sitten Frozen Bubble. SSH on varmaan puttyn muodossa asennettava. Shakki pitäisi tietysti myös löytää, en tiedä viitsinkö maksaa siitä, että chess professional ja Chess Genius pieksevät minua.

Puhelimeen liittyviä lukemisen arvoisa sivusto on myös Nickin Nokia-seikkailut. Periaatteessa läppärillä ja kännykällä voisi sii harrastaa kolmenlaista toimintaa:

• Synkronointia, synkronoidaan läppärin ja kännykän data. Tätä tarkoitusta varten on erilaisia hauskoja kilkkeitä, mutta minun kannaltani lupaavin lienee ajatus siitä, että synkronoin suoraan eOfficeen syncML:llä internet-yhteyden tai mutkan kautta bluetooth-yhteyden ylitse.
• Käytetään kännykkää modeemina. Käytetään kännikkää läppärin kanssa gprs-modeemina.
• Siirtää ja kopioida tiedostoja.

Pienen surfaamisen jälkeen löysin vielä kilkkeen, jolla voisin käyttää tietokoneen internet-yhteyttä kännykän yhteytenä, eli välttämättä ei tarvita mutkaakaan syknkronointiin, jos vain eGroupwaren syncML-serveri juttelee nokialaisen kanssa. Itseasiassa kaikken mutkattomin lähestymistapa puhelimen asetuksiin löytyy täältä.

Palveluntarjoajamme www.sigmatic.fi teki konesalijärjestelyitä ja palvelin, jolla ihanitsen sivut sijaitsevat muutti toiseen osoitteeseen. Jostakin syystä emme saaneet uutta ip-osoitetta koskevaa postia emmekä näin ollen päivittäneet nimipalvelintietojamme. Päivitys on nyt tehty, mutta ennen kuin se näkyy jokaisessa internetin kolkassa voi saavutettavuus olla hivenen huono. Päivitykseen kuluu arvioilta puolisentoista vuorokautta. Tarvittaessa ihanitseen pääsee väliaikaisella kikalla seuraavasti käyttöjärjestelmäympäristöstä rippuen.

Windows:
Etsi tiedostojen etsinnällä tiedostoa: hosts tai hosts.sam. Jos löysit ensimmäisen avaa se muistiolla (notepad) ja kirjoita sinne rivi:
194.79.16.67 www.ihanitse.com
Jos taas löysit jälkimmäisen tiedoston, nimeä tiedosto uudestaan nimelle hosts, eli ilman ".sam" päätettä. Windows-versiosta riippuen tämä saataa vaatia kansioasetusten muuttamista siten, että "tunnettujen tiedostojen tiedostopäätettä ei piiloteta". Tee sama lisäys tiedostoon.

Operaatio vaatii windows-versiosta riippuen pääkäyttäjän oikeudet. Jos tiedostoa ei syystä taikka toisesta löydy, se on yleensä windows-juurihakemiston alihakemistossa esimerkiksi: c:\windowsnt\system32\drivers\etc tai c:\windows\system32\drivers\etc, jonne päästäksesi joudut kuittaamaan muutaman kerran ilmoituksen, jossa varoitetaan, että järjestelmätiedostojen muuttaminen saattaa aiheuttaa koneesi sekoamisen.

Unix:
Tarkista että tiedostossa /etc/host.conf on rivi: order hosts,bind,nis. Kirjoita tiedostoon /etc/hosts rivi:
194.79.16.67 www.ihanitse.com
Operaatio vaatii pääkäyttäjän oikeudet.

Ubuntu
Avaa terminaali-ikkuna (Sovellukset->Apuohjelmat->Pääte)
Kirjoita: cd /etc/
Kirjoita: sudo gedit host.conf
Tarkista, että tiedostossa on rivi: "order hosts,bind,nis". Talleta. Poistu.
Kirjoita: sudo gedit hosts
Lisää rivi: "194.79.16.67 www.ihanitse.com". Talleta. Poistu.
Sulje kaikki selainikkunat, ennen kuin yrität uudestaan. Selaimesi ottaa omaan välimuistiinsa osoitteen ja välimuisti ei tyhjene ennen kuin koko selain on uudelleenkäynnistetty.

Muutos kannattaa poistaa parin vuorokauden kuluttua.

Tulipa toukokuussa osteltua uusi tietokone ja asenneltua uusia ohjelmia, mikä näkyy siinä, ettei juuri ole tullut blogailtua. Tämän blogin kaksivuotisetkin olivat ja menivät aikaa sitten ilman mitään kommenttia. Ei ole edes tullut lueskeltua muiden blogeja. Kun vielä hankki töihin uuden läppärin huhtikuun lopussa ei säätämisellä ole ollut rajaa.

Kokemuksesta oppineena voin todeta: maailma ei vielä ole 64-bittinen. AMD64-versioita suosituista, ja mukama tarpeellisista, kilkkeistä ei ole, distribuutiot ovat huonosti testatut ja 64-bittisten versioiden ajaminen on jatkuvaa säätämistä.

Tulipa kokeiltua asentelemista: FC 3/64-bit, FC 3/32-bit, FC 4/32-bit, Ubuntu Hoary 64-bit, Ubuntu Hoary 32-bit, Mandrake 10/32-bit, Knoppix 3.7-3.9, Debian Sarge ja lukuisa joukko pikku-linuxeja.

Pitkällisen taistelun jälkeen ainoa läppärissä siedettävästi toimiva käyttöjärjestelmä on Ubuntun Hoary 32-bittinen versio.

64-bittinen FC3 kaatuu jo asennuskernelin bootissa, samoin 32-bittinen FC4, 32-bittinen FC3 ei pidä levystä/biosista ja toimii elämää hitaammin.

32-bittinen Mandrake ei boottaudu, se suhtautuu levyyn vielä tylymmin kuin Fedorat.

USB-laitteet myös tuottavat ongelmia isolle kasalle distroja, osa ei buuttaa lainkaan jos muistitikku tai rotta ovat kiinni. Bootin jälkeen ei ongelmaa ole. Erityisesti uusin Knoppix jää jumiin usb-laitteiden tunnistuksessa. Kun järjestelmä on ylhäällä voi laitteet tyrkkiä huoletta takaisin.

Sarge oli oikeastaan kaikken karmeinta mitä kokeilin asentaa, suosittelen kaikkia pysymään siitä niin kaukana kuin vain voi. Mitään niin kauheata en ole nähnyt sitten ihan ensimmäisten Slackwarejen ja SuSejen asennusohjelmien. Viimeisen kolmen vuoden aikana on voinut työntää lähes minkä tahansa distribuution asennus-cd:n sisään koneeseen ja klikkailemalla ok kaikkiin kysymyksiin on saanut normaaliraudalla toimivan työpöytä-linuxin selaimella ja sähköpostilla. Sarge haluaa tietää mikä näytönohjain minulla, missä pci-väylässä se sijaitsee, montako senttiä/tuumaa näyttöni on, minkä resoluution haluan ja lopulta tuottaa sellaisen x-konfiguraation, jota säätämällä ehkä jotenkin saa sellaisen x:n, jossa on järjellinen resoluutio. Viimeinen Red Hat, jossa säädin X:ää saadakseni näytön kohdalleen oli 8.0. Viimeisin kerta kun olen säätänyt X:ää käsin oli Fedora Core 1, jossa kyse oli synaptics touchpadin toiminnan hienosäädöstä. Suurin pettymys Sargessa tietysti oli 2.4-sarjan kerneli. Sarge ei ole käyttöjärjestelmä-distribuutio, se on elämäntapaharrastus.

64-bittinen Ubuntu toimii läppärissä, mutta siinä on rikki tulostus Open Officesta ja tämä bugi on roikkunut Ubuntun bugzillassa kuukausitolkulla. Huhujen mukaan unstablessa eli Breezy Badgerissa tämä ongelma olisi korjattu, mutta apt-get dist-upgrade räjäytti koko 64-bittisen version X:n asetukset taivaan tuuliin. Myös virallisen 64-bittisen java-pluginin, real-playerin ja flash-pluginin puuttuminen lopulta söi miestä niin paljon, että vaihdoin läppärissä 32-bittiseen Ubuntuun.

Kotona ajelin sitkeästi 64-bittistä Fedora Core 3:sta ja sen rinnalla 64-bittistä ubuntua, mutta kun hitauden ja lisälaiteyhteensopivuuden takia huomasin boottaavani ubuntuun useammin vedin molemmat sileäksi ja asensin 32-bittisen core nelosen. Core neljä sai lähtöpassit siinä vaiheessa kun yritin katsella mplayerilla Windowsilla lapsista tekemääni videopätkää ja totesin, että mplayeriä ei ole. Maailma ei vielä ole valmis gcc4-perheelle eikä aikani enää riitä "to boldly go where no one has gone before!".

Ainoa tämän hetken murheeni Ubuntussa on, että Thunderbird on jonkin päivityksen jälkeen lakannut avaamasta liitetiedostoja suoraan postilaatikosta vaan ne täytyy tallettaa työpöydälle ensin ja avata siitä. Fedorasta on erityisen ikävä: rpm, yum, chkconfig ja service-komentoja. Sitä ei tajua mitä kaikkea on rpm:llä ja yumilla tehnyt ennen kuin niitä ei ole ja törmää Debian-maailman työkalujen lukumäärään, ja silti edes koko kilkeperheellä ei saa aikaiseksi kaikkea sitä mitä rpm:llä ja yum:lla on tottunut tekemään.

Jahka kesäloma on ohitse teen oman distribuution, jossa ei ole mitään muuta kuin XEN-Linuxin domain 0:n tarvitsemat kilkkeet ja jatkossa asentelen vain distro-imageja XENin sisälle, erityisesti silmällä pitäen sitä päivää lokakuussa kun uusi Ubuntu tulee ulos. Mieluummin tuhoan kopion toimivasta Ubuntustani dist-upgradella kuin alkuperäisen. Tarpeeton säätäminen saa nyt riittää.

Syystä taikka toisesta en sitten kirveelläkään saanut mozpluggeria uskomaan, että .mov tiedostojen katseluun voisi käyttää lqtplay:tä, vaikka kuinka pistin uusiksi konfiguraatiotiedostoa, tuhosin pluginreg.dat:ia ja päivitin pluggeria. Mitä ilmeisemmin osumatarkuudessani olleet virheet kuitenkin johtuivat siitä, että se mitä toinen pää oikeasti tarjosi mime-tyypiksi ei ollutkaan se mitä luulin tai jotain. Pitkän taistelun jälkeen nimittäin yksi mov-päätteinen tiedosto jäi kokonaisuudeessaan käsittelämttä pluggerin toimesta ja päätyi totemille, joka kaatui kuten työkoneessa.

No, joka tapauskessa nyt pystyn katselemaan trailereita, soitto-ohjelmana on edelleen mplayer, jonka sain myös toistamaan quicktimen audion. Mplayerin download sivulla on linkki essential-codecs, josta latasin helpotusta asiaan. Tässä koneessa riitti kun purki codecit /usr/lib/win32-hakemiston juureen (paketissa on alihakemisto, mutta codeceja ei pidä jättää sinne).

Realplayer-ongelmani katosi kun heivasin HelixPlayerien huitulan nevadaan ja hain verkosta kymppiplayerin Linuxille.

Töissä eivät quicktimet, realplayt ja windowsmediat aukea, eivätkä kotona. Mplayer-plugin aukaisee kyllä quicktime-elokuvan, mutta ilman ääntä. Sekä töissä että kotona realplay-linkit vain tuottavat virheilmoituksia helixille. Töissä quicktimen käsittelyn pitäisi tapahtua totemilla ja se ei ollenkaan toimi. On vielä asioita, jotka lienevät windows-maailmassa helpompia säätää kuntoon, vaikka tuskin nämä Fedorassakaan vaikeita asioita ovat, kun vähän pähkäilee.

Syy moisen säädön tarpeelle on kaikenlaisen videotauhkan lisääntyminen verkossa ja erityisesti vapaan sellaisen lisääntyminen. Serendipityn listalta tuli bongattua Businessweekin juttut Online Video: The Sequel ja Let a Million Videos Bloom videoblogeista, eikä linkkien seuraaminen videoblogeihin tuottanut voittoa.

Aiemmien eilen tuli kärsittyä töissä tappio kun yritti katsella Applen trailersiteltä Ocean 12:n traileria.

Tämä blogi otti juuri ja muutti ISO-8859-1:stä UTF-8:ksi ja toiseen palvelimeen toisessa verkossa. Nyt alkoivat aurinkoiset päivät.

Olipa muuten temppu.

Tartti tehdä:
- Kantadumppi kahdessa osassa: yhteen data insertteinä ja toiseen skeema
- Pakata koko serendiipadaapa-hakemisto
- Kopioida uudelle palvelimelle ja uuteen paikkaan
- Kopioida uudessa englantilainen kieli-template suomalaiseksi ja vääntää sen johdannossa merkistöksi utf-8
- Pätsätä serendipity_config.inc.php sisältämään suomi
- Luoda uusi kanta utf-8:lla ja korjata editorin search&replacella oikea kantakäyttäjä ja kantanimi skeeman dumppiin
- Ajaa skeema kantaan
- Korjata kaikki vanhat polut search&replacella inserteissä oikeaksi, samoin kantakäyttäjä ja tämän salasana
- Korjata vastaavat tavarat serendipity_config_local.inc.php:ssä.
- Muuttaa inserttien alussa client encoding SQL_ASCII LATIN1:ksi jolloin kanta automaagisesti konvertoi iso-skandit utf-8 skandeiksi
- Kirjoittaa vanhaan osoitteeseen väliaikainen rewrite apasille.

Ja tämä pitäisi toistaa vielä vaimon blogille.

Ongelma:
Kone joka ei buuttaa rompulta ja siihen pitäisi päivitysasentaa FC 1:sen päälle FC 2. FC2:lle ei ole saatavissa buuttikorppuja

Ratkaisuyrityksiä:
- Disabloidaan scsi-bios, josko se buuttaisi rompulta. Ei boottaa.
- Lisätään dhcp-palvelimeen PXELinux ja tftp, mutta kun se ikealainen kone ei buuttaa mistään muualta kuin korpulta tai kiintolevyltä, vaikka bios:ssa kuinka seisoon että ekaksi verkosta, sitten rompulta, sitten korpulta ja vaikka kuinka nappaisi scsi-biosin pois päältä...

Tajutaan:
Koneessa on grub, siispä grubin konfiguraatioon asennus-kerneli ja asennusimage. Liian helppoa ja liian lähellä, jotta sen olisi heti nähnyt. Kokonainen päivä taas hukkaan heitettyä energiaa PXELinux-opettelussa ja ihmettelyssä...