Ihan kiva elämä - FI Tissin mitalla

Imetysopas takaisin äitiyspakkaukseen

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 29 Jan 2011 13:52:58 +0200

Imetyksen tuki ry tiedotti eilen Kelan päätöksestä olla jatkossa jakamatta imetysopasta äitiyspakkauksen mukana. Perusteena käytetään paperin säästöä. Kela unohtaa ottaa huomioon sen, että imetyksen epäonnistuessa jo muutaman päivän korvikepurkeissa on painotuotetta vastaava paperimäärä.

Jokainen äiti törmää viestiin, että imetys on tärkeää. Ilman ohjeistusta viesti muuttuu syyllistämiseksi ja painostukseksi - viestin tarkoitus vääristyy ja siitä tulee vain raskas suorite lisää täydellisen äitimyytin tavoittelussa. Imetys ei ole äitiyden mittari mutta se koetaan sellaisena. Siksi kaikki sellaiset toimet jotka entisestään vaikeuttavat imetyksen onnistumisesta sattuvat ja satuttavat äitejä jotka monista syistä johtuen haluaisivat tehdä kaiken oikein. Myös tämän.

Imetys ei ole automaattinen toiminto vaan se tarvitsee tuekseen jonkinverran tietoa. Erityisen tärkeää on se, että oikein kirjoitettu ja kuvitettu tieto on kaikkien tavoitettavissa silloin kun sitä tarvitaan. Tarve ei noudata toimistoaikoja eikä vastasyntyneen äidillä välttämättä ole konetta käytössään tai aikaa sitä avata tiedonhakua varten, semminkään kun asianmukaista tietoa ei netistä ole helpsoti saatavissa vaan googlen kautta eksyy helposti myös sivuille joilta saa lukea imetysmyyttejä faktoina.

Pelkkä paperiohjeistus ei toki riitä, mutta iso osa äitejä saa siitä tarvittavat pohjatiedot ammattiavun hakemiseen. Rinnalla-vihkon perusteella ensisynnyttäjälläkin on merkittävästi parempi kyky arvioida milloin lapsi saa maitoa riittävästi ja milloin imetysongelmat ovat tavanomaisia ja ohimeneviä. Tutkimusten mukaan riittävän varhaisessa vaiheessa raskauden aikana annettu imetysopastus myös lisää imetyskokemuksen onnistumista merkittävästi. Jakelukanavana äitiyspakkaus on mitä luontevin koska äitiyspakkauksella on meillä merkittävä rooli vauvan tuloon valmistautumisessa.

Jos et ole samaa mieltä Kelan ratkaisusta, allekirjoita adressi ja anna Kelalle palautetta aiheesta.

Kemin sairaalan pöyristyttävät ratkaisut

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 15 Nov 2009 14:56:54 +0200

Iltasanomien uutisen mukaan Kemin synnytysosasto on päätynyt sulkemaan kaikki isät pois synnytyksistä ja osastoilta siksi, että muutama sairas isä on ollut osastoilla. Lehtikirjoituksessa siteerataan päivystävän lääkärin Piia Viitaniemen sanomana "Meillä oli semmoisia tapauksia, että isä tuli flunssassa, laittoi maskin ja oli yhtäkkiä vastasyntyneiden teholla".

Ahdistaa lukea tälläistä.

On selvää että sairasta isää tai synnytystukihenkilöä ei tule päästää sairaalaan, mutta tämä periaate jossa kaikki miehet suljetaan sairaalan ulkopuolelle ja naiset päätyvät synnytykseen yksin vaikuttaa syvästi ihmisarvoa loukkaavalta. Miesviha ja laitoskeskeisyys jota tämä päätös henkii on törkeydessään sitä luokkaa että en meinannut tuolilla pysyä kun viimeisillään raskaana oleva ystäväni tähän irkissä linkitti.

Ei hyvänen aika näin. Ei todellakaan!

Synnytys on naisen elämässä yksi merkittävimmistä hetkistä. Ei ole yhdentekevää miten se hoituu - sillä kun on tutkitusti suuri vaikutus sekä varhaiseen vuorovaikutukseen että myös lapsen terveyteen. Henkilökunnalla ei ole todellisuudessa aikaa olla läsnä kokoajan. Ilman tukihenkilöä synnyttäminen tarkoittaa siis sitä, että nainen hylätään huoneeseen kipuineen ja pelkoineen täysin yksin. Tämä mielestäni vastaa kidutusta.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri kertoo nettisivuillaan, että "osastomme keskeiset toimintaa ohjaavat arvot ovat asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys. Perhe huomioidaan koko hoitoprosessin ajan. Synnytyssalissa pyrimme hoitamaan lapsen syntymän perheen toiveita kunnioittaen mahdollisimman turvallisesti. "

Tämä ratkaisu, johon nyt on päädytty ei ole perhekeskeistä, inhimillistä eikä myöskään perustu lääketieteellisiin todellisiin uhka-arvioihin. On selvää, että jokainen henkilö sairaalassa kantaa bakteereita ja viruksia muassaan, mutta asioita pitää voida ratkaista muillakin tavoin kuin erottamalla isät vaimoistaan ja vastasyntyneistä lapsistaan. On myös selvää, ettei vastasyntyneiden teholle pitäisi ylipäätään olla vapaata pääsyä missään tilanteessa - vierailijoiden kunto pitäisi ilmanmuuta aina tarkastaa ainakin silmämääräisesti.

Synnytyksen sujuvuuteen vaikuttaa fyysisten tekijöiden mukaisesti myös kannustus jota äiti kokee synnytyksessä saavansa. Hoitokäytäntöjen kannustavuudella on tutkitusti merkittävän suuri vaikutus sille, miten paljon äiti objektiivisesti käyttää kivunlievitystä ja miten hän jälkikäteen subjektiivisesti kuvaa synnytyskipunsa. Ideaalitapauksessa äiti kokee synnytyksen aikaisen kivunlievityksen olleen riittävä huolimatta siitä, miten paljon tai vähän sitä on annettu.

On täysin keski-aikaista yritää esittää, ettei sairaalatiloihin pääsyn edellytyksenä voida tehdä pikaista terveysarviota esim. mittaamalla isältä kuume ja pakottamalla isät suihkun kautta sairaalavaatteissa eteenpäin - ottaen huomioon että tällä tavoin toimitaan mm. erään sairaalan lasten syöpiksellä rutiininomaisesti flunssakauden aikaan.

On selvää, että riskejä tulee torjua, mutta mikäli lapsen isä on estynyt sairautensa vuoksi olemasta läsnä synnytyksessä pitää äidille taata oikeus tukihenkilöön.

Viikolla 38 kukaan ei kuuntele Katia

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 14 Sep 2009 10:03:51 +0300

Tällä viikolla vapaaehtoisvoimin ja hyvin pienellä avustusrahalla pyöritetty imetystukipuhelin on lakossa. Imetystukipuhelin on yhden puhelinnumeron alla toimiva verkosto koulutettuja vapaaehtoisia verstaistukiäitejä joilla on aikaa kuunnella pienten vauvojen äitejä heidän elämässään - antaa neuvoja ja vinkkejä imetykseen ja tukea äitejä heidän valinnoissaan. Tiedotteessaan Itu toteaa ”Ja jotta me jaksamme, me tarvitsemme ammattitaitoista ohjausta, työntekijöitä, jotka voivat keskittyä tukemaan tekemäämme vapaaehtoistyötä. Ihmisiä, jotka ovat ammattimaisia vertaistukijoita vertaistuen antajille.” Tähän kaikkeen tarvitaan rahaa.

Monilla paikkakunnilla neuvolatapaamisista on poistettu käyntikertoja ja vastaanottoajat on lyhennetty 20 minuuttiin. Samalla vain kolmasosalla neuvolaterveydenhoitajilla on koulutusta antaa imetysohjausta - valtaosa neuvolasta saatavasta imetysohjauksesta perustuu edelleenkin mutuun, ei näyttöön perustuvaan tieteeseen. Äidit tarvitsevat vertaistuen lisäksi myös yhteiskunnallista edunvalvontaa: laki ja toimintaohjeet velvoittavat neuvoloita tarjoamaan palveluita joita useilla paikkakunnilla ei ole lainkaan saatavilla.

Vertaistukea ei voi kuitenkaan korvata mikään. Siksi projektin jatkuminen on ensisijaisen tärkeää.

Lakkokampanjan nettisivuille on tulossa päivittäin uutta sisältöä. Sinne voi itse myös jättää palautetta lakon tuomista ajatuksista. Voit tukea kampanjaa sekä toimintaa myös allekirjoittamalla adressin , osallistumalla toiveikkaaseen mielenosoitukseen 22.9 Eduskuntatalon portailla tai liittymällä Itun jäseneksi (15€ vuosi). Kampanjaa voi seurata myös Itun blogissa.

Keskiviikkona 16.9 klo 21.05 myös A-studio käsittelee aihetta lähetyksessään.

Anna ja Kiesi

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 10 Sep 2009 09:43:11 +0300

Kun nyt tulin ottaneeksi kantaa tapaus Audi - Kiesiin niin jatketaanpa tasapuolisuuden vuoksi sitten teemasta vielä. Sittemmin lehtijuttuja ja mielipiteitä luettuani en ole mieltäni muuttanut siitä, etteikö Kiesin ero olisi ainoa oikea toimintatyyli sellaisessa kohdassa kun tuotteen markkinoijana itse yhdistää tuotteen vitsailulle. Imagomarkkinointiin perustuvalla alalla se vaan ei osoita minkäänlaista ammattitaitoa.

Mutta.

Asiassa on tietenkin se toinen puoli eli se, miten juttu itseasiassa on syntynyt ja lehteen päässyt. Itselläni ei käynyt pienessä mielessänikään etteikö Kiesi olisi ennalta lukenut juttua ja täten siunannut asiaa. Tämän vuoksi en oikeastaan itse ajatellut kauhean pitkälle sitä, mitä on kysytty ja miten. Tarvittiin Susan Heikkisen juttu Suomen kuvalehdessä pysäyttämään ja herättämään kysymyksiä. Kun Kiesi on nyt käsitelty pitäisikö käsitellä myös tapausta nimeltä Anna?

MTV3:n mukaan Anna-lehden Emma Koivula hykertelee artikkelin herättämästä voimakkaasta keskustelusta sekä kiistää sen, että Kiesiä on yritetty mitenkään pussittaa. Hesarissa Koivulaa siteerataan näin: "Tietenkin (Esko Kiesille) on ollut todella kamalaa olla tällaisen ajojahdin kohteena. Annassa aiomme kuitenkin jatkaa näitä aiheita".

Toisaalta Emma Londonille lähettämässään sähköpostissa samainen Emma Koivula toteaa että "Mies puhuu naisesta -sarjassa miehet tulevat kertoneeksi asioita, jotka paljastavat heistä itsestäänkin paljon. Mitä hukattuun mainostilaisuuteen tulee, lienee Kiesin itsensä pohdittavana." Jotain huolestuttavaa tässä asiakaspalautteeseen vastauksena lähetetyssä kirjeessä kuitenkin selvästi oli koska Koivula on laittanut asianajajansa Markku Varhelan lähestymään Emma Londonia vaatien blogikirjoituksen tai vähintään Emma Koivulan viestin poistamista enemmän vahingon välttämiseksi netistä. Enemmän vahingon kelle? Minusta tämä lausahdus kuulostaa aika uhkaavalta, semminkin kun väitteet kirjeen luottamuksellisuudesta ja teoskynnyksen ylittymisestä (jolloin vasta kirje voi nauttia tekijänoikeussuojaa) ovat vähintäänkin tulkinnanvaraisia. Useammissakin lähteissä on linkitetty kirjesalaisuuden kohdalla mm. tähän syyttämättäjättämispäätökseen sekä Korpelan artikkeliin enkä itsekään pysty millään tavalla mieltämään päätoimittajan asiakkaan palautteeseen lähettämää vastausta - jollainen ilmeisesti on copypastettu myös toiselle puolitutulleni - originaalina teoskynnyksen ylittävänä teoksena.

Anna - lehti on tässä kohussa näyttäytynyt puhtaana pulmusena joka vain tabula rasan tavoin toimii "väärien" mielipiteiden julkaisualustana. Pikaisesti googleteltuaan törmää Annan melko surullisiin ja sukupuolistereotypioita korostaviin artikkeleihin joissa vuoroin mollataan naista, vuoroin miestä. Lehden toimituksellisena ideana tuntuukin olevan mukayhteiskunnallisen keskustelun vuoksi latoa lehteen aanelosen verran latteuksia mainonnan siteeksi. Kesäkuun Journalistissa taas keskustellaan siitä, miten mm. Annan lehdissä kosmetiikkaa ylistetään kritiikittömästi jotta saadaan mainostajat -erityisesti L'oreal- pidettyä tyytyväisinä.

Koska Anna mielestäni on tällä provosoivalla julkaisulla pyrkinyt lisäämään mediakiinnostavuuttaan jätän periaatteen vuoksi linkittämättä Annan sivuille suoraan. Totean vain tässä että kohun alettua TNS gallupin julkisen tilaston mukaan Annan sivujen kävijämäärä on noussut noin 30% ja että Anna on Suomen toisiksi myydyin naisten aikakauslehti heti Me Naisten jälkeen. Mediakohu haisee sen verran paljon sissimarkkinoinnille (itseasiassa Audin ja Annan yhteisriskillä pelaamaksi) joten suosittelen nyt lämpimästi omaa ylellistä nais- hetkeä kaipaaville sitä, että lehden sijasta ostavat vaikka tähtianista, fenkolinsiemeniä tai aitoa vanilijaa teehensä lisättäväksi. Satavarmasti laadukkaampaa!

Jatkoa känniääöintiin

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 29 Aug 2007 14:14:02 +0300

Blogissani on herännyt raivokas keskustelu eilisen aloitukseni tiimoilta. Jatkan nyt itse vähän lisää

Kommenteissa näkyvät asenteet ovat puolin ja toisin paikoitellen jokseenkin surullista luettavaa. Itse puutuin alkuperäisessä kirjoituksessani vain yhteen palaan sivustosta, kokonaisuuteen jossa esitettiin. lahnana makaavan naisen ja kahden miehen välistä puuhastelua. Rikoslain mukainen tekijänimike sammuneen makaamiselle on tosiaan seksuaalinen hyväksikäyttö eikä raiskaus, ja myönnän että käyttämäni puhekielinen "raiskaus"- termi saattoi ehkä olla jostakusta liioittelua koska tajuttoman makaaminen hakkaamatta ehkä joistakuista on eri asia kuin väkivaltaa tekemällä tehty väkisinmakaaminen.

Jälkikäteen sivuston tuottajien kertoma tarina siitä, että kyseessä oli "känniseksiä" ei videossa tule selväksi nimenomaan kuvissa näkyvän naisen passiivisuuden ja häntä riisuvien kahden miehen aktiivisuuden kautta.

Keskustelun käyminen siitä mitä video kuvaa on kuitenkin toissijaista. Edelleenkin loppukommentti muutettunakin sivusto osoittaa, että nainen on ääliö jos tulee hyväksikäytetyksi tai jos hänen pissaamisestaan lähetetään YouTubeen yksityisyydensuojan vastaisesti video. Nainen on ääliö jos jää auton alle tai jos nainen on mustasukkainen ystävänsä ja miehensä (mahdollisesta) suhteesta.

Vastaavasti sivuston sukupuolistereotypiat miehiä kohtaan ovat mielestäni myöskin vastenmielisiä ja tyrmistyttäviä: liikaa juoneen miehen känniääliöinti on jokaisessa esimerkissä syyllistyä rikoksiin. Mies mm. syyllistyy esimerkeissä rattijuopumukseen, kuolemantuottamukseen, pahoinpitelyyn, varkauteen, ilkivaltaan ja kotirauhan häiritsemiseen. Käsittämätöntä.

Minä en ole lainkaan eri mieltä siitä, etteikö omalla käytöksellä voisi vaikuttaa riskeihin mihin joutuu tai typeryyksiin mitä tulee tehneeksi. Tottakai voi, tottakai itsestä pitää huolehtia! Sensijaan keinot millä asiaa tuodaan keskusteluunvoivat olla joka asiallisia tai asiattomia. Tässä tapauksessa keinoina on käytetty sukupuolistereotypioita, syyllistämistä, shokkivaikutusta ja yleistä sissimarkkinointia. En pidä näitä hyvinä tai edes tehokkaina keinoina, semminkään kun shokkiterapiaa tarjoaa sama taho joka pyrkii aktiivisesti myös lisäämään tuotteidensa myyntiä. Panimoteollisuuden imagokampanjan shokkikohun varjolla unohtuu helposti kysymys siitä, miksi panimoteollisuus haluaa luoda mielikuvan siitä, että alkoholin ongelmakäyttöä on vasta se, jossa ihminen tekee rikoksia tai joutuu niiden uhriksi.
Itse ongelma on sivustolla myös etäännytetty tuotteesta mahdollisimman tarkkaan, ongelma on "känni" ja "ääliöt", kännin yhteyttä panimoteollisuuden tuotteisiin tai viinaan itseasiassa käsitellään varsin häivyttävästi. Yhteys juotavaan aineeseen kuvataan vain retoorisesti eikä nautitun tuotteen määristä puhuta yhtään mitään. Ehkä pitäisi myös miettiä miksi mikään taho maksaa näin paljon rahaa ellei tavoitteena ole taloudellinen hyöty. Tässä kohtaa taloudellisia tarkoitusperiä voidaan hakea aika helposti käynnissä olevasta viinaveron nostamiskeskustelusta.

No, jokatapauksessa. Koska kampanjan mainosmateriaali ei ole vain yksityinen mielipidekysymys olen tänään jättänyt asiasta lausuntopyynnön mainonnan eettiselle neuvostolle. Lausuntopyynnön teksti lukuunottamatta joitain yhteystietojani sekä sen tueksi nettisivuilta otettuja kuvaruutukaappauksia on luettavissa myös blogissani. Toimittajille lähetän alkuperäisen pdf-tiedoston pyynnöstä.

Lausuntopyyntö mainonnan eettiselle neuvostolle

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 29 Aug 2007 14:05:59 +0300

Lausuntopyyntö Mainonnan eettiselle neuvostolle www.kannissaoletaalio.fi nettisivuston mainontakampanjasta

Pyydän mainonnan eettisen neuvoston lausuntoa www.kannissaoletaalio.fi nettisivuston sisällöstä.

Kampanja kertoo sivuillaan että sen julkaisseet tahot ovat seuraavat:
Palveluntuottaja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry

Yhteistyökumppanit
Clear Channel Suomi Oy, Forma Publishing Group Oy, Helsingin Sanomat, Ilta Sanomat, IRC-Galleria/Klikki.com, JCDecaux Finland Oy, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj, Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab,Pop Media Oy sekä Seppo Koskinen Ravintolat Oy / SK Ravintolat

Sivuston kuvaus

Sivuston osoitteeseen suffattaessa kysytään ensin, onko sivustolle surffannut 18- vuotias ja vastaamalla kyllä pääsee sivuston varsinaiselle etusivulle.

[kuva1]

Varsinaisen sivuston kuvassa mies seisoo kaljapullo kädessä ja nainen oksentaa käsilaukkuun.

[kuva2]

Sivuston kampanjamateriaali on sukupuolitettu siten, että valitsemalla miestä kuvaavan symboliin pääsee eri sukupuolille suunnattuihin kampanjoihin.

Kampanja miehille

Valikon pääsivulla mies makaa ammeessa jossa on sekalaista tavaraa. Miehellä on toisessa kädessä auton avaimet ja toisessa verinen haavaside.

[kuva3]

Kuvan päällä on flash- valikko josta voidaan valita neljä erilaista osin videoin ja osin interaktiivisin kysymyksin toteutettua kokonaisuutta.

Ensimmäisessä mies käy humalapäissään hakemassa tavaroita entiseltä tyttöystävältään.
Toisessa mies varastaa vaahtosammuttimen ja rikkoo sillä ympäristöä.
Kolmannessa mies tappelee toisen miehen kanssa.
Neljännessä mies syyllistyy rattijuopumukseen ja ajaa kolarin joka kuvien perusteella päättyy kuolemantuottamukseen

[kuva4]

Kampanja naisille

Valikon pääsivulla nainen makaa lattialla märissä vaatteissa ja repeytyneissä sukkahousuissa. Kuvakulma on ylhäältä naisen rintojen väliin.

[kuva5]

Kuvan päällä on flash- valikko josta voidaan valita neljä erilaista osin videoin ja osin interaktiivisin kysymyksin toteutettua kokonaisuutta.

Ensimmäisessä nainen riitelee ystävänsä kanssa siitä ”oliko tämä mun Janin kaa”
Toisessa nainen toikkaroi humalassa kadulla ja jää auton alle
Kolmannessa nainen virtsaa julkisella paikalla ja kuva naisen sukupuolielimestä lähetetään youtube- videopalveluun

[kuva6]

Neljännessä osiossa nainen lähetee ”tutuntuttujen” mukaan ja päätyy asunnolle jossa kaksi miestä riisuvat hänet naisen maatessa passiivisena sängyllä

Tarkempi erittely sivustolla olevasta sänkykohtauksesta

Viimeiseen kokonaisuuteen päästään kampanjan alusta naisten rikkinäisten sukkahousujen päällä olevasta logosta. Viemällä hiiri kuvan päälle taustalta kuuluu naisen ääni ”Ei hitto, mihinköhän nää on revennyt”. Valikon perusteella nainen ei tiedä mitä hänelle on tapahtunut.

Seuraavaksi näytetään katkonaista kuvaa siitä, kun nainen kävelee kahden miehen välissä. Miehet pitävät käsiään naisen harteilla ja nainen työntää vasemmanpuoleisen miehen käden pois ainakin kaksi kertaa.

[kuva7]

Seuraavassa valikkokysymyksessä kysytään ”Puolitutun puolituttu on ystävä?”

[kuva8]

Vastauksesta riippumatta seuraavaksi kuvataan kuinka miehet työntävät naisen sisälle johonkin huoneeseen ja kaatavat tämän alleen sängylle.

[kuva9]

Vastauksesta riippumatta seuraavaksi näytetään välähdyksenomaisia kuvia siitä, kuinka miehet riisuvat mahallaan täysin passiivisena makaavan naisen:

[kuva11]
[kuva12]
[kuva13]
[kuva14]

Kampanjan julkistamisen aikaan sivustolla osio päättyi kahteen eri vaihtoehtoiseen kommenttiin riippuen siitä, oliko valinnut ”siistiä” vai ”noloa”. Mikäli valitsi noloa, osio päättyi kuvaan jossa todettiin ”Vaikka lääkkeet veisivät taudin, häpeä säilyy.”

[kuva15]

Mikäli taas valitsi ”Siistiä” todettiin osion lopuksi ”Tippuri tarkoittaa, että selvisit vähällä”.

[kuva16]

Ilmeisesti aiheesta nousseen keskustelun vuoksi loppusanomaa on tänään 29.8 muutettu. Nyt molemmilla vaihtoehdoilla osion viimeinen kuva toteaa että ”Harkintakyky ei tullut jatkoille asti.”

[kuva17]

Sivustolla todetaan myös aiheesta ”Väärään seuraan ajautuminen, raiskaus” seuraavasti
Kännitotuus: ”Hänhän on aito herrasmies”
Fact: Älä luota vilpittömyyteen valomerkin jälkeen.
Aina löytyy joku, joka päättää tarjota humalaiselle naiselle kyydin tarkoituksenaan saada seksiseuraa. Ja jos ei hyvällä, sitten väkisin. Parhaat ihmissuhteet eivät yleensä ala aamuneljän ja -kuuden välillä tienposkessa. Siksi älä ota umpitunnelissa vastaan kyytiä vieraalta, ellet usko tekeväsi niin selvinkään päin."

[kuva18]

Lausuntopyynnön perustelut

Vaikka mainoskampanjassa ei mainosteta mitään yksittäistä tuotetta katson, että se voidaan katsoa yhteiskunnalliseksi mainoksesi . Mainonnan tuottajataho Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry sanoo lehdistötiedotteessaan tavoitteensa olevan ”monenlaisen keskustelun herättäminen” ja toteaa kampanjasta näin:
”Humalahakuinen juomiskulttuuri on ongelma sekä yksilölle että yhteiskunnalle ja haaste vastuullista liiketoimintaa tekeville yrityksille. Elokuun lopussa alkavan Kännissä olet ääliö -kampanjan tarkoituksena on herättää julkista keskustelua erityisesti humalajuomisen sosiaalisista vaikutuksista.”
Kampanjan tarkoituksena voidaan siis ymmärtää olevan myös alkoholijuomia myyvien yritysten vastuullisuutta korostava imagokampanja. Tämän vuoksi katson, että mainonnan eettisen neuvoston tulisi ottaa asia käsittelyyn. Lisäksi perustelen lausuntopyynnön lähettämistä mainonnan eettiselle neuvostolle sillä, että myös Greenpeacen yhteiskunnalliseen kamppanjaan on neuvostolta saatu vastaus.
Mainonnan kansainväliset perussäännöt
Katson, että kampanja rikkoo hyvää markkinointitapaa ja sisältää sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää.

Artikla 2

Katson, että mainoksessa esitetään useita hyvän tavan vastaisia lausumia sekä kuvallisia esityksiä.

Artikla 4

Katson, että mainoksessa sekä loukataan ihmisarvoa että kohdistetaan molempiin sukupuoliin loukkaavia määreitä jo perusasetelman kautta.

Mies kuvataan sukupuolensa kautta rikollisena (rattijuopumus, kuolemantuottamus, pahoinpitely, varkaus, ilkivalta, kotirauhan häiritseminen). Yksikään kampanjan valistuspaketeista miehille ei kuvaa miestä tilanteen uhrina vaan jokaisessa valistuspaketissa miehestä tulee humalajuomisen kautta rikollinen. Tämä sisältää myös ajatusmallin, että känni saisi kenet tahansa miehen toimimaan rikollisesti. Mielikuva on loukkaava ja sukupuolta syrjivä.

Kampanja esittelee naisen virtsaamista ja siitä otetun kuvan siirtämistä you-tube videopalveluun sukupuolta loukkaavasti. Yksityisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen internettiin ei myöskään ole laillista, eikä tässä tapauksessa voida katsoa naisen olevan ”känniääliö” sen vuoksi, että tämä joutuu rikoksen uhriksi.

Lisäksi kampanjassa esitetään nainen ”känniääliönä” jos hän joutuu hyväksikäytetyksi. Viimeisessä eritellyssä videossa nainen estelee toista häntä taluttavista miehistä koskemasta ja päätyy asuntoon jossa hän kuvituskuvien mukaan on sammuneessa tilassa kun miehet riisuvat hänet ja sivuston narratiivin mukaisesti harrastavat seksiä. Videossa kuvattu tapahtumasarja täyttää kuvien perusteella rikoslain seksuaalisen hyväksikäytön määritelmän

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväksi sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan tai saa hänet ryhtymään muuhun hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi.

Yritys on rangaistava.

Loppukaneetit jatkossa ovat omiaan syyllistämään ja vähättelemään rikoksen uhria. Kun sivustolla pyritään kaikenkaikkiaan osoittamaan, että voimakkaassa humalatilassa olevat ihmiset ovat ”känniääliöitä” on ilmeistä, että kampanjan tarkoitus on todeta, että seksuaalisen hyväksikäytön uhri on ”ääliö”.

Kampanjassa osoitetaan erityisesti näissä kahdessa mainitussa tapauksessa myös hyväksyntää naiseen kohdistuviin rikoksiin.

Artikla 13

Pyydän eettistä neuvostoa tarkastelemaan, onko kampanjassa käytetun kuva, ääni – ja tekstimateriaalin sisältö turvallisuuden tai terveyteen liittyviltä laiminlyönneiltään perusteltua kasvatuksellista tai sosiaalisista syistä. Erityisesti pyydän tarkastelemaan väkivallan roolia kampanjassa.

Artikla 14

Kampanjan mainosmateriaali on internetissä avoimesti myös alaikäisten saatavilla. Pyydän lausuntoa siitä, voivatko sen sisältämät voimakkailla ja ahdistavilla kuvilla ja äänillä olla vahingollisia vaikutuksia lapsen tai nuoren henkiseen, moraaliseen tai fyysiseen tilaan.

Pörrö Sahlberg
theporro@saunalahti.fi
http://blogit.claymountain.com/ike/

Huom: toimittajat voivat pyytää tekstiä pdf- tiedostona. Tällöin mukana ovat myös lausuntopyyntöön liitetyt kuvat.

Kenensyy

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 27 Aug 2007 10:41:45 +0300

Kännissä olet ääliö- nettisivusto ottaa aika rajulla kädellä kantaa siihen, kenen vika on jos pari miestä raiskaa kaatokännissä olevan naisen.
Sivuston takana ovat tuottajana Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry ja yhteistyökumppaneina seuraavat tahot:
Clear Channel Suomi Oy, Forma Publishing Group Oy, JCDecaux Finland Oy, IRC-Galleria/Klikki.com, Nokian Panimo Oy,
Olvi Oyj, Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Pop Media Oy, Sanoma Osakeyhtiö ja Seppo Koskinen Ravintolat Oy / SK Ravintolat.

Edit 29.8 : yhteistyökumppaneiden lista näemmä elää päivittäin. Sanoma Osakeyhtiö on poistunut listalta ja Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat on lisätty listaan.

Sivuston videossa kaksi miestä rahaa puolitiedottoman naisen kämppään ja tämän jälkeen raiskaa naisen. Kysytään siistiä vai noloa: jos on siistiä, todetaan että "Vaikka lääkkeet veisivät taudin, häpeä säilyy". Mikäli valitsee nolon, todetaan että "Tippuri tarkoittaa sitä että selvisit vähällä". Vähällä? Tultuasi raiskatuksi olet selvinnyt vähällä?

Kuva: ruutukaappaus www.kannissaoletaalio.fi sivustolta

Edit: lisätty kolme ruutukaappausta lisää videosta: kuvasarja siitä, mitä Panimoteollisuus nimittää "känniseksi seksiksi". Huomatkaa että tässä kuvasarjassa nainen makaa täysin passiivisena mahallaan kun miehet samanaikaisesti riisuvat tätä

Olen oikeasti järkyttynyt. Tälläistäkö asennetta nämä yritykset ja yrittäjät haluavat levittää "valistuksenaan": raiskaus on naisen oma vika, viinan vika, eikä se nyt oikeastaan ole mitenkään erityisen vakavaakaan vaan suorastaan vähäinen tila.

Pyydän nyt julkisesti vastineita ko. yrityksiltä tähän blogaukseen. Lähetän alle kopioidun viestin yrityksille sekä yritysten nettisivujen palautelomakkeen kautta sekä sähköpostitse niille yritysten vastuuhenkilöille, joiden osoitteet löydän. Katson, että vastaamatta jättäneet yritykset allekirjoittavat sivuston tarjoaman mielikuvan siitä, että rikoksen uhriksi joutuminen on naisten oma vika.

Koska epäilen, että yksittäisen blogaajan vastinepyyntöön ei välttämättä reagoida, pyydän tämän blogin lukijoilta apua vastineiden keräämiseen. Tässä mallikirje jonka voitte lähettää yllä mainituille yrityksille. Voitte myös linkittää kirjoitukseen omista blogeistanne.

Asia: www.kannissaoletaalio.fi nettisivuston sisällöstä

http://www.kannissaoletaalio.fi/ nettisivuilla on kampanjavideo, jossa kaksi miestä rahaa puolitiedottoman naisen kämppään ja tämän jälkeen raiskaa naisen. Kysytään siistiä vai noloa: jos on siistiä, todetaan että "Vaikka lääkkeet veisivät taudin, häpeä säilyy". Mikäli valitsee nolon, todetaan että "Tippuri tarkoittaa sitä että selvisit vähällä".

Koska teidät on mainittu sivustolla siihen liittyvänä tahona pyydän yritykseltänne julkista vastinetta videon sisältöön. Vastineita kerätään nettiosoitteessa
http://blogit.claymountain.com/ike/index.php?/archives/1420-Kenensyy.html

Mikäli yritykseltänne ei tule vastinetta katson, että allekirjoitatte videon sisällön sellaisenaan.

Oma Nimi
yhteystiedot

Edit: Lisään tänne perään linkkejä blogauksiin ja keskusteluun aiheen tiimoilta

Iltasanomat / lukijan ääni
Siiveniskuja
Turisti
Isosisko
Lauluntekijän lautatarha
Just sopivasti
Kun sen oikein oivaltaa
Santeri Kyröhonka
Benrope
Näkymä rannalta
Rikoslaki, katso 20.luku
Tyttäreltä
Pörrön jatkoblogaus aiheesta
Lausuntopyyntö mainonnan eettiselle neuvostolle
Isosiskon jatkokirjoitus

Imetyksen tuki ry: imetyssymboli moneen käyttöön

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 17 Nov 2006 16:09:19 +0200

Lehdistötiedote, Imetyksen tuki ry:

IMETYSSYMBOLI MONEEN KÄYTTÖÖN

Vauvanhoitohuoneen tunnuksena tavarataloissa, museoissa ja lentokentillä on usein tuttipullo tai tutti, joskus vaipanvaihtoa kuvaava symboli. Vaipanvaihto varmaan onkin hyvä hoitaa yksityisesti, mutta vauvan ruokailun pitäisi olla mahdollista missä tahansa – ja vauvan ensisijainen ruokailumuoto, imetys, voisi näkyä yhteiskunnassa enemmänkin.

Rinnankuvaa tuskin moni julkisen tilan haltija haluaa pullokuvan tilalle laittaa. Niinpä amerikkalainen Mothering aikakauslehti järjesti kilpailun toimivan kansainvälisen symbolin löytämiseksi imetykselle. Kilpailu on nyt ratkaistu. Symbolin suunnittelija, yhden lapsen freelancergraafikkoisä Matt Daigle kertoo, että feminiinisen pyöreä, selkeä symboli kuvaa todella imetystä, eikä vain vauvan pitämistä sylissä.
- Rinta näkyy siinä vauvan leuan ja hartian välisessä tilassa, jos tietää katsoa, myhäilee Daigle Mothering –lehden haastattelussa.

Kansainvälinen imetyssymboli on internetistä vapaasti ladattavissa ja kenen tahansa käytettävissä. Suomalainen Imetyksen tuki ry rohkaisee kauppoja, ravintoloita ja julkisia laitoksia ottamaan merkin käyttöön.

- Ei ole tarkoitus eristää imettäviä äitejä omiin tiloihinsa, mutta tuntuisi varmasti hyvältä helposti hermostuvan vauvan äitinä nähdä, missä on rauha keskittyä vauvaan. Tietysti tämä symboli vaikka kahvilan ikkunassa voi kertoa, että imettävää äitiä ei tulla hätistelemään pöydästäkään, pohtii Imetystukipuhelimen projektivastaava Karla Loppi.

Yhdysvalloissa imettäminen missä tahansa julkisella paikalla on useimmissa osavaltioissa lailla suojattu oikeus, mutta käytännössä suhtautuminen on usein negatiivista. Suomessa ei imetystä mainita järjestyssäännöissä, eikä laissa, mutta suurin osa suomalaisista suhtautuu julkisella paikalla imettämiseen myönteisesti tai neutraalisti.

- Negatiivisiakin kommentteja tiedän äitien kuulleen, ja aina se jaksaa kummastuttaa, kertoo Karla Loppi. - Yleensä imettäessä ei rintaa edes näy, ellei mene ihan viereen tihrustamaan. Liekö ajatus läheisyydestä ja hoivasta ahdistaa osaa kansalaisista, vai eivätkö halua muistutusta ihmisestä biologisenakin olentona?

Maanantaina 20.11. vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Imetys on yksi lapsen oikeuksista – sopimuksessa, johon Suomikin on sitoutunut, velvoitetaan valtiota antamaan jokaiselle perheelle tietoa rintaruokinnan eduista ja käytännöistä. Imetyksen tuki ry:n kanta on, että jälkimmäinen näistä ei Suomessa tällä hetkellä toteudu.

- Neuvoloissa osataan kyllä kertoa, että olisi hyvä imettää, muttei auttaa käytännön ongelmissa, Imetystukipuhelimen kautta vauvaperheiden ajan hermolla tiukasti roikkuva Loppi tiivistää. - Monta äidin itkua on imetys aiheuttanut ja aiheuttaa tällä menolla. Mutta kellä nyt vauvan hoivaamisen onni on, älköön onneaan kätkekö, hän kehoittaa.

Imetyksen tuki ry
www.imetys.fi/itu
Mothering Magazine www.mothering.com
Imetyssymboli eri muodoissa vapaasti käytettäväksi:
http://www.mothering.com/sections/action_alerts/iconcontest/icon-downloads.html

Findia- tutkimus puhuttaa edelleen

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 06 Nov 2006 11:02:44 +0200

Suomessa on kovin heppoisin perustein viimaikoina tehty tutkimuksia vauvoilla. Yksi näistä sattui liittymään imetykseen jonka vuoksi Imetyksen Tuki ry siihen tarttui, mutta itse ongelma vauvojen käyttämisestä koe-eläiminä vähemmillä eettisillä perusteilla kuin koe-eläimiä konsanaan. Vuosittain lähes kolmasosa syntyvistä vauvoista päätyy johonkin tutkimukseen. Valtaosa tutkimuksista hakee puhtaasti taloudellista patenttihyötyä (onnistuessa miljardibusines) jonkun uuden innovaation kautta. Taloudellinen motiivi peitetään kuitenkin niin toimintatavoissa (julkiterveydenhuolto osallistuu voimakkaasti tutkimukseen tai sitä tehdään jopa sairaalan tiloissa sairaalahenkilökunnalta vaikuttavien henkilöiden taholta) kuin tutkimuksen suostuttelulomakkeissa.

Tutkimuksia pitää ilman muuta tehdä ja lääkkeitä ja lasten ravitsemusta kehittää. En ole yhtään eri mieltä siitä. Mutta miten luotettavana voi pitää edes tutkimuksen johtopäätöksiä jos ne hankitaan ottamalla salaa näytteitä, valehtelemalla vanhemmille tutkimuksen tarkoituksesta? Onko mahdollista käyttää lainvastaisesti hankittuja tutkimustuloksia tieteen teossa? Ja jos on, miten ihmeessä?

Se, mikä on "maan tapa" ei välttämättä ole sen paremmin lain tai Helsingin julistuksen mukainen toimintatyyli. Muualla maailmassa nk. Helsingin julistusta pyritään noudattamaan varsin tarkasti. Onkin aika surullista että meillä siihen ei juurikaan haluta kiinnittää huomiota erityisesti silloin kun on patenttikeksinnöistä kyse.

Aiheesta on virinnyt nyt myös keskustelua tiedeyhteisössä ympäri maailman. Sain juuri linkin Stuart Rennien blogiin jossa on hyvinkin terävä kirjoitus aiheesta. Suosittelen tutustumaan.

Oikeusasiamies löysi lukuisia virheitä Kansanterveyslaitoksen ja Valion korviketutkimuksesta

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 03 Nov 2006 17:26:56 +0200

Lehdistötiedote, Imetyksen tuki ry 3.11.2006

Oikeusasiamies löysi lukuisia virheitä Kansanterveyslaitoksen ja Valion korviketutkimuksesta

Eduskunnan oikeusasiamies on päätöksessään todennut, että vastasyntyneillä tehtävässä äidinmaidonkorviketutkimuksessa ei vanhemmilla ollut riittävästi tietoa tutkimuksesta, jotta he olisivat voineet antaa tietoon perustuvan suostumuksen vauvansa osallistumisesta.

Oikeusasiamies nosti esille myös lukuisia muita puutteita tutkimuksessa - tutkimus mm. käynnistyi ilman lain vaatimaa eettisen toimikunnan myönteistä lausuntoa. Lain vaatimaa tutkimuksesta vastaavaa henkilöä ei ole nimetty. Tutkimus alkoi 2002 ja on koskenut tuhansia vauvoja eri sairaaloissa Helsingissä, Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Imetyksen tuki ry kanteli tutkimuksesta huhtikuussa 2004. Kaksi pääkohtaa olivat:

1) onko tiedotus riittävää, jotta tietoisen suostumuksen vaatimukset täyttyvät, erityisesti huomioiden tutkimuksen kaupallinen luonne ja imetyksen eduista kertominen

2) onko laillista, että korviketta jaetaan ilmaiseksi niin, että ei noudateta KTM:n asetusta ja STM:n päätöksiä, jotka koskevat äidinmaidonkorvikkeita ja korvikkeiden jakelua ilmaiseksi, jotka vaativat, että jos korvikkeita jaetaan maksutta, niitä pitää jakaa maksutta koko ajaksi jonka lapsi korviketta tarvitsee.

Tutkimustiedotteen mukaan tutkimuksessa selvitetään, voidaanko diabeteksen riskiä vähentää poistamalla lehmänmaidon insuliini vauvojen ensimmäisten 6 kuukauden ruokavaliosta.

Oikeusasiamiehen ratkaisun mukaan vanhemmille olisi pitänyt selkeästi kertoa mm. imetyksen terveyseduista, tutkimuksen rahoituksesta ja tutkimuksen johtajan asemasta tutkimuskorviketta koskevan tutkimusta rahoittavan Valion patentin edunsaajana.

Oikeusasiamiehen mukaan sekä Kansanterveyslaitos että eettinen toimikunta jättivät velvollisuuksiaan täyttämättä. Oikeusasiamies muistuttaa, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti ja että lääketieteellisellä tutkimuksella on yhteys nimenomaan tähän perusoikeuteen.

Imetyksen tuki ry huomauttaa, että on hyvin huolestuttavaa, että vastasyntyneillä tehtävässä tutkimuksessa voi olla näin paljon puutteita, eikä juuri mitään ole tehty puutteiden korjaamiseksi. Oikeusasiamiehen ratkaisun jälkeenkin on täysin avoinna, miten - jos mitenkään - tutkimuksen tiedotusta koskevat puutteet on tarkoitus korjata.

Oikeusasiamiehen ratkaisu vahvisti Imetyksen tuki ry:n epäilyt tietoisen suostumuksen osalta. Yhdistys on pettynyt siihen, että oikeusasiamiehen mukaan äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskevaa sääntelyä ei sovelleta tutkimuksiin, ja sama näyttää koskevan elintarviketurvallisuuslainsäädäntöä. Yhdistys aikoo selvittää, vaativatko kansainväliset sopimukset ja EU-säädökset muutoksia lainsäädäntöön.

Yksityisellä rahoituksella toteutetun tutkimuksen toteuttamistapoihin liittyy myös terveyspoliittisia kysymyksiä. Varapuheenjohtaja Maarit Kuoppala: "Imetyksellä on monia terveyshyötyjä sekä vauvan että äidin terveyteen liittyen - esimerkiksi rintasyöpää ehkäisevä vaikutus. Imetyksen tukeminen on tärkeä kansanterveyskysymys. Kuitenkin vain 32 prosentilla neuvolaterveydenhoitajista on 18-20 tunnin peruskoulutus normaalisti sujuvan imetyksen ohjaamiseen. Imetys ei näytä olevan kenenkään viranomaisen asialistalla. On hyvin huolestuttavaa, jos julkinen tutkimuskin ohjautuu yhä enemmän kaupallisten intressien mukaan."

"Hyvä tutkimustapa Kansanterveyslaitoksessa" (2005) - julkaisun mukaan ulkopuolisen rahoituksen osuus laitoksen koko toimintamenoista on noin 40 prosenttia. Kansanterveyslaitoksen toimintapolitiikkana on hankkia mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta toimintasuunnitelmiensa toteuttamiseen. Kantelun kohteena olevaan tutkimukseen suunniteltiin myös äidinmaidon tutkimista, mutta aihe jäi pois rahoituksen puuttuessa.

Imetyksen tuki ry pitää sekä korvikkeiden laadun kehittämiseen että diabeteksen syntytapoihin kohdistuvaa tutkimusta kannatettavana ja tärkeänä, etenkin kun huomioidaan Suomen kansainvälisesti korkeat diabetesluvut. Tutkimukset tulee kuitenkin tehdä eettisten periaatteiden ja lakien mukaan.

Lisätietoja:
http://www.imetys.fi/itu/kantelu/
Oikeusasiamiehen päätös Dnro 1016/4/04
varapuheenjohtaja Maarit Kuoppala email: maarit.kuoppala @ iki.fi (poista välit)

Pohjoismainen imetysviikko

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 16 Oct 2006 20:36:46 +0300

On taas Imetysviikon aika. Tämän vuoden teemana on Suojele imetystä.

Toivottu lapsi

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 06 Oct 2006 21:02:16 +0300

Vallitsevan yhteiskunnan arvojen mukaan on ihan ok, että kaikki saavat päättää itse hankkivatko he lapsia vai eivät. Lapsia saa hankkia mm. hiv-positiivinen, pahasti syöpäsairas, anorektinen, mielisairas tai narkomaani. Samoin yhteiskunnan arvojen mukaista on että puolet aviopareista eroaa. Meistä on ihan ok että lapsia hankitaan perheisiin vaikka noin 1/3 lapsiperheistä hajoaa ennenkuin lapsi on kouluiässä.

Mutta sensijaan lakivaliokunnan enemmistö on sitä mieltä, että vain heteroparisuhteeseen saa hankkia lapsia hedelmöityshoidoin.

Ei näin! Toivottulapsi.com kertoo aiheesta lisää.

Oma veikkaukseni on, että tämän "ei naispareille lapsia" liikeen motiivit on ainakin osittain selitettävissä seuraavilla tekijöillä:

1) Tärkein vaikutin lienee uskovaiset äänestäjät. Erityisesti keskustalla on ongelma saada eduskuntavaaleissa ääniä mikäli lakiehdotusta ei nyt voimakkaasti vastusteta. Itse hedelmöityshoitoja uskovat harvoin vastustavat, epäloogisesti jopa tiukasti ehkäisyn "Jumalan luomistyöhön puuttumisena" kieltävät lestadiolaiset sallivat hedelmöityshoidot aviopareille koska niissä "autetaan Jumalan luomistyötä".

2) Miesten salainen fantasia siitä, että naispareilta hedelmöityshoitojen poistaminen johtaisi isossa määrin siihen, että edes jotkut miehet "saisivat seksiä lesboilta." Sen verran jokatoisessa aikuisviihdeleffassa tämä miesten fantasia toistuu että eiköhän se tähänkin päätökseen ole jossain määrin ollut vaikuttamassa.
(Huomaatteko kuinka kieli keskellä suuta kirjoitan etten sanoisi tässä samassa kappaleessa esim. kahden lakivaliokunnan jäsenen nimeä joiden itse olen kuullut kännissä vitsailevan kahdesta naisesta sängyssä)

3) Ydinperheen korostaminen on erityisen voimakasta siinä poliitikkojen ikäpolvessa (nyt 45-60 vuotta) jonka omat avioliitot ovat perustuneet miehen jatkuvaan työssä ja poissaoloon ja naisen lähes 100%:n kotityövastuuseen. Kun ei koskaan ole itse ottanut käytännön vastuuta perheestä ja näkee oman roolinsa perheen talouden rahoittajana ylikorostuneesti, pitää varmasti haastetta ylivertaisen vaativana yhdelle ihmiselle. Tajuamatta sitä, että käytännön yksinhuoltajuus on erityisesti nimenomaan poliitikkojen ja yritysjohtajien puolisoiden osana ollut vuosikymmenet.

4) Todellisen seksuaalisen tasa-arvon puuttuminen ajattelusta. Naisella ei katsota olevan "oikeutta" tai "kapasiteettia" kasvattaa lasta ilman miestä. Halutaan korostaa miehen roolia hedelmöittäjänä, vaikka se on oikeasti todella hienoa jos miehen osuus hedelmöittymisestä kestää edes 10 minuuttia. Halutaan korostaa hedelmöityksen osuutta isyydessä vaikka tosiasiallisesti mies joutuu kasvamaan isäksi täysin samalla tavoin kuin naisparin se osapuoli, joka itse ei ole raskaana.

5) Homofobia. "Jos lesbotkin voisi saada lapsia, mihin tarvittaisiin perheitä?". Vallitsevan lääketieteellisen käsityksen mukaan homoseksuaalisuus ei tartu eikä heteroiden määrä vähene mihinkään jos homot saavat hankkia lapsia turvallisesti hedelmöityshoidoilla. Syytä on itseasiassa kysyä onko lakimuutoksen takana joidenkin toive, että hiv iskee kapakkareissujen kautta niihin "vääränlaisiin" naisiin?

6) Kyvyttömyys nähdä ihminen laumaeläimenä perhe-eläimen sijasta. Ihminen luo aina laumansa, tukiverkostonsa. Sukupuoleen, ikään, rotuun, uskontoon, ulkonäköön yms. katsomatta. Perheen määritelmä ei voi eikä saa olla mies, nainen ja kaksi yhdessä hankittua lasta.

Päiväkotien ryhmäkoot

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 29 Sep 2006 14:51:06 +0300

Päivähoitolakia ollaan uudistamassa, mutta uudessa lakiesityksessä ei edelleenkään puututa suurimpaan yksittäiseen epäkohtaan eli ryhmäkokoihin. Outi aloitti adressin vedoten, että ryhmien kokoraja sisällytettäisiin myös lakiin.

Laittakaa linkki kiertoon, kiitos!

Tissi, tosi iso tissi

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 28 Jul 2006 21:34:06 +0300

Sain linkin tähän artikkeliin. En edes jaksa ja viitsi eritellä ajatuksia mitä tuosta heräsi, mutta sanottava on, että mikään ei mielestäni ole naisen minäkuvan kannalta surullisempaa kuin nainen joka uskoo rintojensa ainoan ja/tai päätarkoituksen olevan viihdyttää miestä.

Suuren Käsityölehden vaarallinen tuttipussin ohje

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 08 Mar 2006 10:00:43 +0200

Ostin uusimman Suuren Käsityölehden ( 3/ Maaliskuu 2006) koska oletin päätoimittajan kommentoivan jotenkin edellisestä pääkirjoituksestaan syntynyttä keskustelua. Asiasta ei kuitenkaan ollut mitään lehdessä. Virhe, jos minulta kysytään.

Osuipa sitten lehdestä silmään Teija Kolehmaisen suunnittelema "Kätevä tuttipussi" sivulla 56. Järkyttävää!
Koska malli on niin huolestuttava, joudun nyt siteeraamaan palan kuvaa selventääkseni tämän ohjeen vaarallisuutta:

Kuvasitaatti, rajattu olennainen osuus lehtikuvasta, alkuperäinen kuva Suuri Käsityölehti

Ohjeessa neuvotaan ompelemaan pieni kangaskukka ja sen keskelle taakse pieni lankasilmu ja eteen päällystetty nappi. Koristeen takalankalenkkiin pujotetaan noin kahdenkymmenen sentin pätkät nyöriä taskun reunasta napinläpiaukosta.Itse koriste ei siis ole millään tavoin kiinnitetty pussiin. Sekä pitkät nyörit että nappikukkanen ovat tutti-ikäiselle vauvalle vaarallisia. Kumpikin voivat aiheuttaa imeskeltäessä tukehtumisvaaran.Kun malli vielä on tehty vauvan sängyssä säilytettäväksi sen pitäisi olla kaikintavoin vauvalle turvallinen. Sitä tämä tuttipussi ei mielestäni todellakaan ole.

Lisäys:
Keskustelin Kuluttajaviraston kanssa joka totesi, että sananvapauden takia lehdissä saa todeta mitä tahansa kunhan ei kehota ihmisiä rikokseen. Viranomaisilla ei siis ole mitään keinoja poistaa lehteä myynnistä huolimatta siitä, että ohjeet olisivat vaarallisia. Ainoa joka asialle jotain voi on Suuren Käsityölehden päätoimittaja joka sanoi minulle aikaisemmin puhelimessa, että asialle ei "pysty" tekemään mitään. Lehti on myynnissä kuukauden ja vasta seuraavassa numerossa asia voidaan oikaista. Olen jyrkästi eri mieltä. Suuri Käsityölehti kuuluu maan suurimpaan mediakonserniin jolla on tiedotusvälineitä hyödynnettävänään vaikka maailman tappiin. Jos asia halutaan saattaa kuluttajien tietoon se saadaan sinne PALJON helpommalla vaivalla kuin tämä blogaus on syntynyt.

Imetystukipuhelin

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 19 Jan 2006 22:36:37 +0200

Artikkeli imetystukipuhelimesta ja siitä, miksi sitä tarvitaan.

Roolina ilotyttö

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 13 Dec 2005 10:17:34 +0200

Iltalehti lööpittää tänään Jousenkaaren Ala-asteen koulutehtävää, jossa yksitoista vuotiaalle tytölle annettiin koulutehtäväksi eläytyä ilotytöksi. Lehdessä todetaan

Jousenkaaren koulun sijaisrehtori Timo Turtiainen vakuuttaa, että prostituoidun osalta opettajalle kävi puhdas vahinko.
- On tapahtunut täydellinen kömmähdys. Opettajalla oli käytössään roolilista valmismateriaaleista, ja siinä vaiheessa, kun rooleja jaettiin, hän ei ollut huomannut prostituoidun ammattia muiden joukossa, Turtiainen sanoo.

Rupesi kiinnostamaan missä valmismateriaalissa tämmöistä löytyy ja kas, sieltähän se löytyi Turun koululaitoksen TOP-keskuksen toteuttaman Netdays2001 projektin sivuilta myös tämä Hildegard. Tähän on myös sivujen mukaan saatu EU-tukea. Nettisivuston mukaan tuotannossa on ollut mukana varsin kattavasti tahoja. Samaisessa materiaalissa on myös roolina pyöveli, jonka kuvauksessa on herkutellen yksilöity puolentusinaa erilaista ihmisentappo- ja kidutuskeinoa.

On aikalailla mielenkiintoista että tätä materiaalia käytetään nettisivujen mukaan koulujen opetuksessa yleisemminkin. Ehkäpä Jousenkaaren koulu ei ole ainoa, jossa lapsilla teetetään prostituutioon liittyviä tehtäviä...

Kun tasa-arvolakia valmisteltiin, siihen haluttiin sisällyttää myös se, että kouluissa lapsilla olisi samat oikeudet seksuaalisesta koskemattomuudesta kuin muuallakin. Jostain syystä tämä ei mennyt läpi. Nyt meillä on olemassa selkeät rajat seksuaalisesta materiaalista työpaikoilla kun samaan aikaan jopa ala-asteikäisistä tytöt pistetään koulussa leikkimään prostituoitua tai toisaalla mopotusjuhlissa matkitaan seksiakteja.

Vaikuttaa olevan aika kovaa olla pieni tyttö tässä maailmassa.

Imetyspäivä Kättärillä

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 18 Oct 2005 21:13:02 +0300

Pääsin tänään aamupäiväksi Kättärille imetyspäivän tapahtumaan ja ehdin seurata muutaman ensimmäisen aamuluennon. Katja Koskinen kävi läpi kansainvälisen imetysviikon teemat ja IBCLC- koulutukseen liittyviä asioita. Kaksi hyvää nettisivustoa kannattaapi pistää korvan taakse,
http://www.iblce.org/ ja http://www.ilca.org/. Molemmilta löytyy paljon tietoa imetyksestä.

Kuuntelin myös STM:n Marjaana Pelkosen luennon uusista imetyssuosituksista ja imetyksen tilanteesta. Siinä oli erityisen hyvää se, että Sosiaali- ja Terveysministeriö näytti tiedostaneen useimmat niistä ongelmista imetystuen, koulutuksen ja asetusten valvonnan suhteen mistä minäkin täällä olen puhunut. Ikävää kuitenkin on se, että lähes kaikkiin ongelmiin viitattiin passiivissa, "näille pitäisi tehdä jotain". Joskus alkuvuodesta kuulin melkein saman luennon ja silloin vielä STM oli lähdössä itse kokoamaan imetyksen kordinointiryhmää, nyt ilmeisesti ryhmää on kokoamassa KTL. Mikä ikinä onkaan instanssi joka vastuulleen tämän ottaa, toivoisin että suunnitelmista päästäisiin pian käytäntöihin. Suomi on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut sitoutunut järjestämään asian kansainvälisten sopimustensa kautta, joten olisi toivottavaa että asia myös etenisi kauniiden puheiden sijasta.

Lounaalta ostin muutaman kappaleen Vauvavuoden vanhemmuus- kirjasta, jota olen lahjoitellut erityisesti ensimmäisen lapsen saaneille tuttaville oikeiden vauvalahjojen lisäksi.

Iltapäivällä katsoin kuitenkin molempien aamutv- lähetysten imetysosuudet. Hienoa kun mediat tarttuvat tähänkin aiheeseen!

Maailman imetysviikko

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 17 Oct 2005 10:22:39 +0300

Maailman imetysviikkoa vietetään Pohjoismaissa 17.-23.10.2005. Tämän vuoden kansainvälisenä teemana on "Äidinmaitoa ja kotiruokaa". Imetysviikon tapahtumista löytyy lisää tietoa Imetyksen tuki ry:n nettisivuilta.
Imetysviikon kunniaksi olen tänäkin vuonna lupautunut kirjoittamaan joka päivä imetyksestä.

Aina sillon tällöin tulee vastaan kirjoituksia, joissa taivastellaan "miksi siitä imetyksestä pitää kirjoittaa niin paljon". Minusta tämä on validi kysymys ja sitä pitäisi miettiä enemmänkin.

On paljon äitejä, joille imetys on helppoa ja yksinkertaista, eikä heillä koskaan ole imetyksen kanssa kovin paljoa ongelmia. Toisaalta on myös paljon äitejä, joiden imetys epäonnistuu äitien omasta halusta huolimatta. Ja sitten on niitä ihmisiä, joille imetysongelmista ylipääseminen on yksi elämän ja vanhemmuuden suuria saavutuksia. Omat kokemukset tuntuvat usein leimaavan erityisesti naisten ajattelua ja toimintaa. Kun soitan terveystarkastajalle johonkin uuteen kuntaan ilmoittaakseni eteenpäin asetusten vastaisia markkinointikeinoja, saan kuulla terveystarkastajan oman imetystarinan. Kauppias joka rikkoo asetuksia perustelee asetusten rikkomista oman vaimonsa imettämättömyydellä. Kun kirjoitan blogiini yleisellä tasolla esim imetystuen tarpeellisuudesta, saan kirjelmiä joissa henkilöt kertovat ettei koko imetystukea tarvita koska he eivät itse sitä tarvinneet omien imetystensä kanssa. Miten tämä voi mennä niin ihon alle silloinkin kun kyse on pelkästä faktasta, laista, yleisemminkin isoista tilastollisista kokonaisuuksista?

Minua surettaa ja huolestuttaa se, miten traumatisoituneena äidit purkavat imetyskokemuksiaan, miten syvillä haavoilla monet ovat. Tänään on valtamedioissa julistettu, kuinka neuvolapalveluihin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Äidit toimivat oikein luottaessaan synnytyssairaaloihin, lääkäreihin, neuvoloihin, medioihin. Näinhän sen pitäisi mennä. Surullista on se, että luottamukselle ja uskolle hoidon ammattimaisuuteen ei välttämättä löydy katetta tosielämässä.

Koko kirjotteluni yksi pääsanoma on siinä, että minusta äitien on turha syyllistää itseään imetysongelmista, joihin he eivät itse ole millään tasolla syypäitä. Muutamalla prosentilla naisista imetys on fysiologisesti mahdotonta, johtuen monenlaisista eri tekijöistä. Tämänkaltaisille ongelmille ei itse voi tehdä mitään.

Jotkut äidit ovat kertoneet, että vasta jälkikäteen ovat tajunneet että ehkä sittenkin vielä jotain olisi ollut imetyksen eteen tehtävissä. Että ovat saaneet vääriä neuvoja, vääriä lääkkeitä. Ja usein tässä kohtaa äiti piiskaa itseään siitä, miksei ole ollut lääkäriään fiksumpi, miksei ole tiennyt enemmän kuin neuvolaterveydenhoitajansa. Mutta miten voisi, mallikko? On selvää, että imetys muuttuu hankalaksi ellei mahdottomaksi jos synnytyslaitoksella estetään aktiivisesti maidon nousua viemällä lapsi pois äidiltä, syöttämällä turhaan lisämaitoa, tarjoamalla tuttia vastasyntyneelle, jättämällä imetysohjaus kokonaan äidin oman aktiivisen kyselemisen varaan ja antamalla vääriä tietoja niin kirjallisesti kuin suullisesti. Ei voi imettää jos synnärillä ei neuvota rinnan tyhjentämisen tärkeyttä, jos väärien neuvojen vuoksi tulee rintatulehdus ja sitä hoidetaan rutiininomaiesti sellaisella antibioottimerkillä, jonka sivuvaikutuksena on maidon tuotannon ehtyminen. Ei ole äitien vika ettei imetysongelmiin saa neuvolasta apua vaan korvikefirman mainontaa. Ei ole äitien vika uskoa lääkäriä, joka ilman mitään todellista lääketieteellistä perustetta käskee äidin vieroittamaan lapsen mitä mielikuvituksellisemmilla perusteilla höystettynä.

Vain aniharvat valitsevat olla imettämättä ja uskon, että useimmilla on varsin perustellut henkilökohtaiset syyt päätöksensä takana. Äidit ovat tutkitusti halukkaita ja motivoituneita imettämään. Imetystilastot eivät ole äitien vika.

Imetysviikko on hyvä mahdollisuus muistuttaa medioita siitä, että meitä imettäviä äitejä on vuosittain kymmeniä tuhansia. Emme ole mikä tahansa marginaaliryhmä jonka asioista voi ja saa vaieta. Siksi haastan tällä viikolla ihmisiä toimimaan sen eteen, että imetys saadaan mukaan medioihin. Oli se media sitten blogi, lehti, radio tai televisio.

IBCLC suomessa!

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 14 Oct 2005 21:52:33 +0300

Kätilö Katja Koskinen lähetti tänään tiedotteen, jossa kerrottiin Katjan läpäisseen vaativan imetyksen ammattilaistutkinnon eli IBCLC-tutkinnon.
Tiedotteessa todetaan mm.

International Board Certified Lactation Consultant (IBCLC) on kansainvälinen, arvostettu imetyksen ammattilaisen tutkinto. Tutkinnon suorittaneita on ympäri maailmaa jo yli 14 000, mutta Suomessa vain yksi: hän on kätilö, imetysohjaajakouluttaja Katja Koskinen. Hän
työskentelee Kätilöopiston sairaalassa imetysohjauksen kehittämisen vastuuhenkilönä sekä yksityisvastaanotollaan pääkaupunkiseudulla.

IBCLC-tutkinnon suorittaneet ovat terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet imetykseen. He työskentelevät mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja imetysvastaanotoilla. Normaalin imetysohjauksen lisäksi heillä on valmius auttaa myös erityistilanteissa, kuten jos äiti
tai lapsi on sairas. Tällöin he työskentelevät imetyksen asiantuntijoina osana äitiä/lasta hoitavaa terveydenhuollon tiimiä.

Onnittelut Katjalle! Valtavan hienoa että vihdoin meilläkin on edes yksi imetyksen ammattilainen!
On aika yleistä, että useissa sivistysmaissa pyritään jokaisella synnytyssairaalalla pitämään vähintään yksi voimassaoleva IBCLC tutkinto. Meillä valitettavasti näyttöön perustuva imetysohjaus ei ole toistaiseksi kiinnostanut ammattikuntaa kovin paljoa. Toivonkin, että yhden sijasta meillä voisi muutaman vuoden päästä olla edes jokaisen synnytys-yksikön yksi lääkäri ja yksi kätilö IBCLC koulutettu jotta asiantuntevaa imetysohjausta voitaisiin tarjota siellä missä sitä eniten tarvitaan.

Ensiviikolla vietetään taas maailman imetysviikkoa. Tänä vuonna teemana on "Äidinmaitoa ja kotiruokaa". Itse osallistun imetysviikkoon mm. kirjoittamalla aiheesta joka päivä jotain.

Karjalainen malli

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 08 Oct 2005 08:57:01 +0300

Eilisessä sanomalehti Karjalaisessa toimittaja Arttu Käyhkö äityi purkamaan kiukkuan siitä, että Joensuulaisen K-supermarketin kauppias Unto Hyvärinen ei saakaan asetusten vastaisesti käyttää äidinmaidonkorvikkeita sisäänheittotuotteina. Kirjoitus oli otsikoitu "Vauvoille keskikaljaa, vai?". Käyhkö kirjoittaa:

Ja mihin EU aikoinaan tällä nyt kiusanteoksi tuntuvalla direktiivillä pyrki? Vastaus: edistämään rintaruokintaa. Sillä siihen WHO oli vuonna 1981 koodissaan maailmaa kehoittanut, ja joka nyt eräänä syksyisenä yönä 24 vuotta myöhemmin nosti Tuttelin hintaa Joensuulaisessa automarketissa 112 prosenttia.

Hämmästyttävää tässä ei suinkaan ole se, että asetusten vastainen toiminta kielletään - vaikka sekin kyllä Elintarvikeviraston toimintaa seuratessa vähän yllättää - vaan se, että K-Citymarketin kauppias muka kuulisi uutena ja yllättävänä asiana sen, että äidinmaidonkorvikkeita ei saa myydä tappiolla. Kun asetus ja direktiivi ovat useimpia kauppakeskusrakennuksia moninverroin vanhempi ja kun Kesko on neljä kertaa kolmen vuoden aikana luvannut kyseisen asetuksen tiedottaa kauppiaille, tuntuisi hämmentävältä jos kauppias Unto Hyväriselle olisi todellakin tullut uutisena, että hän ei voi käyttää äidinmaidonkorvikkeita markkinointikeinona saadakseen lapsiperheitä kauppaansa.

Käyhkö kirjoittaa artikkelissaan myös:

Vaikka elintarvikevirasto on EU-byrokratian hämmentämänä ilmeisesti juntannut päänsä niin syvälle omaan takapuoleensa, että sitä ei kerta kaikkiaan saa sieltä pois, niin jotenkin sen pitäisi ottaa huomioon ne äidit, jotka syystä tai toisesta eivät voi imettää.

Huokaus. Niin pitäisi myös kauppiaan ottaa huomioon nämä äidit. Kun on tutkittu, että valtaosa Suomalaisista naisista haluaisi imettää pidempään kun itseasiassa imettää, onkin aika mielenkiintoista kuinka innostuneita kauppiaat ovat nimenomaan käyttämään tätä hyödykseen houkutellakseen vanhemmat kauppaansa. Se, että äitien tilannetta käytetään tietoisesti hyväksi ei anna kovin hyvää kuvaa kauppiaista ja näiden motiiveista.

Yksittäisen kauppiaan kannalta tai yksittäisen äidin kannalta katsomalla äidinmaidonkorvikkeita koskevat asetukset eivät varmasti monista tunnu järkeenkäyvältä. Yhtälailla kuin esimerkiksi imetyksen terveysvaikutuksia ei myöskään markkinoinnin vaikutuksia imetykseen voida katsoa yksittäisen ihmisen tai muutaman anekdootin kautta, vaan ennenkaikkea kyse on isompien kokonaisuuksien vaikutuksesta imetykselle. Kuvaavia esimerkkejä korvikemarkkinoinnilla asiakasvirtoja luoneista kaupoista on paljon, eräässäkin pienessä ison valtatien varressa olleessa kunnassa on noin 200 vauvaa ja siellä on myyty korvikkeita noin 4000 lapsen tarpeisiin. Kertonee jotain siitä, että korvikebusiness kannattaa erityisesti kauppiaille. Korvikemainonnan ja tarjousten vaikutuksista imetyksen vähenemiseen on WHO:lla paljon tutkimusnäyttöä, jota on hankittu myös sivistyneissä länsimaissa. Myös Suomessa, jossa valvonta markkinoinnille on käytännön tasolla ollut olematonta ja samanaikaisesti imetysohjaus puutteellista, on äärimmäisen huonot imetysluvut.

Arttu Käyhkö kirjoitti myös:

Elintarvikevirasto voisi esimerkiksi perustaa toimipisteitä, joissa äidit saisivat käydä lypsätyttämässä itseään ja todistaa, että tippaakaan ei tule. Heille myönnettäisiin sitten "Tyhjätissi"-passi, jolla Tuttelia saa taas vanhaan hintaan.

Ei ole epäselvää etteikö suomessa maito naisten rinnoista todellakin loppuisi. Kukaan ei varmasti epäile tätä asiaa. Maito ei kuitenkaan lopu yhtäkkiä, yllätyksellisesti, ilman syytä vaan yleisesti väärien neuvojen tai turhan lisämaidon kautta. Kuten Karla Loppi totesi kesällä Helsingin sanomien mielipidekirjoituksessa, maidon riittäminen ei suinkaan riipu tähtien asennosta.
Olisin itse valmis ajamaan äidinmaidonkorvikkeita käyttäjilleen ilmaiseksi. Erityisesti tällähetkellä on mielestäni suuri vääryys siinä, että suurelle osalle äideistä ei edes anneta todellista mahdollisuutta imettää koska imetysohjaus on puutteellista tai jopa tyystin väärää. Kun äidit ohjataan ratkaisemaan imetysongelmia korvikkeilla, jotka aiheuttavat imetysongelmien pahenemisen, ei ole tietoakaan näyttöön perustuvasta imetysohjauksesta. Ainakin tässä asiassa terveydenhoidossa jylläävät pikemminkin markkinavoimat kuin oikeasti tutkittu tieto.
Jos äidinmaidonkorvikkeiden kustannukset siirrettäisiin sellaisinaan yhteiskunnalle, huomattaisiin jo siinä kuinka muiden imetyksen tukitoimien puuttuminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi.

Ihmettelen, että niin vähän kirjoitetaan siitä kuinka on mahdollista että Elintarvikevirastolta menee 24 vuotta ryhtyä valvomaan lasten etua. Tai siitä, kuinka kauppiaat ovat pyrkineet hankkimaan aineellista hyötyä äideistä, joiden ahdinko ja tilanne on ollut hyvä markkinajippo. Vaippojen tai muiden lastentarvikkeiden kohdalla vanhemmat eivät ole yhtä epätoivoisia eivätkä yhtä hyvin narusta vedettävissä. Eräs K-ryhmän kauppias huusi minulle viimevuonna puhelimessa että "tuhoan hänen elinkeinonsa" kun tein terveystarkastajalle ilmiannon kaupassa olevista asetuksenvastaisista korvikkeiden myyntikeinoista.

Voi hyvät kauppiaat, kyllä me lapsiperheet tarvitsemme paljon muutakin kuin lastentarvikkeita. Tarjouksia ei ole pakko kohdentaa nimenomaan lastenruokintasuositusten vastaiseen materiaaliin (korvikkeisiin, alle 6 kk ikäisille tarjottaviin purkkiruokiin). Joissain maissa kauppiaat kohdentavat lapsiperheille prosentuaalisia alennuskortteja KAIKKEEN lapsiperheiden tarvitsemaan ruokaan. Tai tarjoavat lapsiperheille esim. lastenvahtipalveluita, lounaita kaupan kahvilassa jne. Tai tietyistä summista ostosta saa erityisiä lapsiperhebonuksia joilla voi sitten hankkia esim. lastenvaatteita tai leluja.

Kotiäidit netin vauvavinkit

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 03 Oct 2005 17:48:00 +0300

Viime viikolla eräällä postituslistalla internetissä vinkattiin Kotiäidit.net palvelun sivuilla oleviin vauvanhoitovihjeisiin joista osa on suorastaan vaarallisia. Palvelun päätoimittajaksi mainitaan sivuilla Anneli Auer jolle lähtin aiheesta huolestunutta sähköpostia. Auer vastasi minulle lähettämällä piilokopion toiselle ihmiselle lähettämästään sähköpostista, jossa Auer perustelee että sivuston viestit ovat yksityisten ihmisten heille lähettämiä. Se ei kuitenkaan poista julkaisijan vastuuta sivuston neuvoista, vaikka Auer niin haluaakin uskoa. Auer toteaa myös mm. "Olkoon sananvapaus myös vaihtoehtoismielipiteille! Itse luoten kyllä ihmisten maalaisjärkeen ja omaan arvostelukykyyn niin, että kaikkea ei ole tarpeen sensuroida." Auer lupasi julkaista sivuillaan kuitenkin kommentin aiheesta.

Lähetin takaisin viestin jossa pyysin Aueria lisäämään tämän kommentin nettisivulle

"Erityisesti jauhemaisten äidinmaidonkorvikkeiden annostelussa on tärkeää noudattaa tarkasti annettuja hygieniaohjeita korvikkeissa yleisen Enterobakteeri Sakazakii mikrobin vuoksi. Kyseinen mikrobi on aiheuttanut vauvojen kuolemaan johtaneita tapauksia jopa sairaalaolosuhteissa. Vaara on mahdollinen ja todellinen myös Suomessa.
Myöskään luomumaito ei sovellu alle vuoden ikäisen vauvan juomaksi vaan se rasittaa pienen lapsen elimistöä samoin kuin tavallinenkin maito. Seuraukset voivat olla joissain tapauksia vakavia, mikäli lapselle tarjotaan liian varhain luomumaitoa asianmukaisesti käsitellyn ja lapsen ravintotarpeita vastaavan maidon sijasta."

Auer vastasi viestiini ja kertoi perusteluksi luomumaito vihjeeseen tuntevansa kyseisen vinkin lähettäjän (kolmen lapsen äiti jolla on terveet lapset) ja että hänen käsityksensä mukaan tiskatut pullot poikkeavat hygieniatasolta olennaisesti keitetyistä tuttipulloista. Minusta on käsittämätöntä, että äideille ohjeita tuottavan sivuston päätoimittaja vetoaa yllä kuvattuihin uskomuksiin ja vierittää vastuun sivustojen sisällöstä puhtaasti lukijalle. Näinhän ei missään vastuullisessa julkaisussa toimita.

Kun tuntui, että ylläpito ei edelleenkään ymmärtänyt vastuutaan, kirjoitin aiheesta toimenpidepyynnön viranomaisille. Sivustolla näyttää olevan yli 1,7 miljoonaa sivunlatausta, joten en pidä kyseisiä ohjeita mitättömänä yksittäistapauksena. Lisäksi sivuilla on paljon mainontaa (ne ovat siis kaupalliset) ja sivujen toimitukseksi mainitaan AuerMedian, jolla on myös muita sivustoja netissä, mm. Mammadietti ja Perhekerho. Sivut näyttäisivät olevan Elisa Oy:n sponsoroimat. Kyse on siis selkeästi kaupallisesta sivustosta. Toimenpidepyynnössäni minua erityisesti kiinnostaa missä maarin Sosiaali ja terveysministeriön päätös 807/1994 imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta koskee muita kaupallisia yrityksiä kuin lastenruokavalmistajia. Itse päätöksessähän sitä ei ole selkeästi eritelty.

Auer jatkoi kirjeenvaihtoaan vielä pitkin iltapäivää todeten mm olevansa "vilpittömästi hämmästyneenä voimakkaasta painostuksestanne saada yksipuolisesti oma näkemyksenne (oma egonne?) läpi".

Tämä Auerin asenne on kertakaikkiaan ahdistava. Kyse ei ole minusta tai niistä muista asiasta kirjottaneista äideistä vaan vauvojen terveydestä ja hyvinvoinnista. En voi mitään, minua suututtaa ja surettaa tahallinen väärien neuvojen antaminen

Kotivinkin näkemys äitiydestä

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 29 Sep 2005 12:05:00 +0300

Myönnän että Kotivinkin 10/2005 artikkeli Täydellinen vanhemmuus ihmetyttää minua. Katariina Romppaisen kirjoittamassa artikkelissa pyritään mollaamaan sellainen vanhemmuus, jossa äiti pyrkii tekemään parhaansa lapsensa eteen pyrkimällä noudattamaan lastenhoito-ohjeita ja neuvoja joita on hankkinut. En tiedä mitä Kotivinkki haluaa vanhemmille sanoa, mutta viestinä tuntuu olevan määritellä niin perhepeti, ravintosuositusten mukainen imetys, rokotuskriittisyys, itse tehty kotiruoka, päivähoito kuin tutkimustietokin kuin ylisuorittamiseksi. Tekstin sävy on ilkeilevä ja loukkaava, esimerkiksi näin:

Kun elämysmatkan tuotos on saatu maailmaan, häntä tietysti varjellaan kaikelta pahalta, josta ylimmäisenä uhkana ovat lehmänmaidosta kehitetyt äidinmaidonkorvikkeet. Nehän muun muassa altistavat myöhemmille allergioille. Jotkut luuseriemot syöttävät pennuilleen vastiketta vain muutaman kuukauden, muutaman viikon tai jopa vain muutaman päivän imetyksen jälkeen. Täysimetyksen tulee kestää vähintään puoli vuotta ja imtyksen kaksi vuotta. Muita vaihtoehtoja ei hyväksytä.

Kotiruuasta taas todetaan jutussa näin

Yksi kestoaihe ovat purkkiruoat. Suorittajaäiti valmistaa ruoan lapselleen itse puhtaista ja mielellään luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista. Hän ei voi ymmärtää, miten joku saattaa ruokkia lasteen teollisesti valmistetulla pahanmakuisella mössöllä, eineksistä tai puoluvalmisteista puhumattakaan.

Myöhemmin jutussa esitetään joukko vauvasivujen väittämiä. Niistä viimeisenä tämä

Huono äiti tarjoa lapselleen teollisesti valmistettua vauvanruokaa. Purkkiruoka on niin pitkälle prosessoitua, ettei siinä ole enää ravinteita jäljellä.
Ravitsemusterapeutti Aila Paganus, HUS, Lasten ja nuorten sairaala:"Väite ei pidä paikkansa. Lapsi saa purkkiruoista sekä valmisvelleistä ja -puuroista täsmällisimmin suositusten mukaiset määrät ravintoaineita. Jos äiti tekee ruoan itse, hänellä tulee olla taitoa ja tietoa päästäkseen samaan lopputulokseen.

Samalla sivulla on koko sivun korkuinen puolen sivun Bona Nestlen lastenppuromainos. Aila Paganuksen nimi on tietenkin tuttu Nestlen pr- arkistosta, jossa kerrotaan hänen kuuluvan Piltti lastenruokien neuvottelukuntaan. Häneltä on myös kesäkuussa 2005 julkaistu artikkeli Piltin nettisivuilla. Ravintoterapeutin väite siitä, että purkkiruoka olisi kotiruokaa parempaa on varsin kyseenalainen. Erittelen sitä tuonnempana erillisenä polkkauksena, nyt keskityn lähinnä kysymykseen piilomainonnasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa periaateohjelmassaan piilomainonnasta mm. näin:

Yleisön on voitava luottaa siihen, että lehdistö, radio ja televisio hankkivat ja välittävät paikkansapitävää ja monipuolista, journalistiseen harkintaan perustuvaa tietoa. Kirjoituksiin, valokuviin ja ohjelmiin sisältyvä piilomainonta eri muodoissaan on torjuttava. Tästä säännöstä ei saa poiketa mahdollisen sponsorin hyödyksi.

Tässä lehtijutussa on käytetty asiantuntijana Nestlen omaa lastenruoka-asiantuntijaa ja samanaikaisesti samalla sivulla on Nestle Bonan lastenruokamainos, joka Kotivinkin mediakorttihinnaston mukaisesti olisi 4350€ arvoinen. Lisäksi muuallakin lehtijutussa on pyritty esittämään sellaisia väitteitä lastenruokinnasta, jotka eivät ole voimassa olevien lastenruokasuositusten mukaisia.

Olen tekemässä jutusta kantelua Julkisen sanan neuvostoon.
Kotivinkille voi antaa myös sähköpostilla palautetta osoitteeseen postia.kotivinkki@forma.fi

Mopotusta lapsille

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 16 Sep 2005 14:49:45 +0300

Hesarissa oli tänään artikkeli yläasteen mopotuksesta. Jutussa todettiin Veikkolan koulun mopotusjuhlasta seuraavaa:

Tervetuliaisjuhlassa samana päivänä koulun aloittaneet 7-luokkalaiset sitten söivät banaania toistensa haarojen välistä, lauloivat yksin, matkivat lemmikkieläimiään ja kilpailivat siitä, mikä joukkue uskaltaa riisua eniten vaatteita tehdäkseen niistä pisimmän jonon.
Juhlasalin laidalla tilannetta seurasivat opettajat, rehtori ja koulun oppilaat. Ja ne jotka eivät halunneet osallistua, söivät ennalta valmistettua mössöä. Näinkö juhlan piti mennä?
"Juhlassa oli ohjelmanumeroita, joista minäkään en pitänyt", myöntää Veikkolan yläasteen rehtori Leila Kurki.
"Tämä on kuitenkin vanha perinne. Oppilaat toivovat sitä, ja ymmärrykseni mukaan myös pitävät siitä", hän jatkaa.

Pakkosyöttäminen, vaatteiden riisuminen, suihinoton matkiminen. Nämäkö ovat asioita joihin 13- vuotiaan pitää olla valmis koulussa?

Joskus aikoinaan Sibelius-lukiossa oli melkoiset bakkanaalit ekaluokkalaisten "kastamiseksi". Siellä mm. pakkosyötettiin mömmöä, joka oli tehty raaoista silleistä, kananmunista, maksalaatikosta ja hammastahnasta. Joillekin tytöille imettiin fritsuja imurilla. Kaikkia tyttöjä käpälöitiin enemmän tai vähemmän. Kuulema juhlissa myös pakotettiin joitain sievempiä tyttöjä yläluokan poikien toimesta myös imemään dildoa. Minusta se ei ollut silloinkaan hauskaa - mutta olimme sentään jo 16 vuotiaita. 13 vuotiaana voin vain kuvitella miten vaikea olisi ollut myöntää jos olisi kokenut moisen menon nöyryyttävänä tai ahdistavana.

Erityisesti se, että opettajat ovat olleet mukana pakottamassa lapsia tähän Veikkolan yläasteen "riittiin" tuntuu minusta vastenmieliseltä. Se, että seksuaalisista leikeistä kieltäytyville lapsille pakkosyötetään mönjää jota on valmistettu kotitalousopettajan valvonnassa tuntuu todella puistattavalle. On nimenomaan aikuisten - opettajien, rehtorin, kasvatusalan ammattilaisten - tehtävä viheltää peli poikki kun se menee liian rajuksi. Omaa selkärangattomuutta ei voi eikä saa perustella nuorten halulla tai sillä, että nuoret ovat olleet aktiivisina tekijöinä.

Olen itse tehnyt paljon vapaaehtoistyötä nuorten kanssa ja oman kokemukseni mukaan erityisesti nuoret tytöt palaavat näihin kokemuksiin hämmentävän monesti. Ne jäävät kaivelemaan vaikka sitä ei voida sanoa julkisesti.

Sen verran asiasta siuvaannuin että soitin koulun rehtorille joka itsekin myönsi että oli tilaisuudessa katsellut ympärilleen miettien meneekö asia yli, mutta kuitenkin antanut tilanteen jatkua. Puhelunkin jälkeen jäi tunne, että ongelman vakavuus oli jotenkuten tiedostettu, mutta sen jälkipuintikin on jäänyt hieman vajaaksi kuulutuksella tehtynä "kannustuksena keskustella asiasta".

Kirjoitin myös opetushallitukseen ja pyysin että asia otetaan vielä entistäkin paremmin käsittelyyn opetushallituksen puolelta. Ei voi olla niin, että lasten täytyy kokea jotain tälläistä päästäkseen täysivaltaisiksi koulun jäseniksi. Tiedän, ettei tapaus Veikkola ole ainoa laatuaan, mutta tuntuu että asia halutaan vaieta kuoliaaksi.

Kun lakia seksuaalisesta häirinnästä oltiin tekemässä, sitä ei ulotettu kouluihin. Kuulin useammasta yläasteesta joissa koulun pojilla oli mm. internetissä olevia listoja koulun tyttöjen perseistä ja tisseistä (näillä sanoilla, nimenomaan) ja joissa välitunneilla puristeltiin tyttöjen tissejä pitkässä rivissä käytävillä kun he siirtyivät luokasta toiseen. Tähän oli kuulema useammastakin koulusta todettu, että "se kuuluu nuoruuteen ja tytöt ja pojathan haluavat tutustua toisiinsa seksuaalisesti". Samaan aikaan kouluissa ollaan tarkkana siitä, saavatko lapset syljeskellä pihoilla, saako ruokalassa heittää ruokaa tai voiko pipo päässä istua oppitunnilla. Olisikohan hieman priorisoinnin paikkaa siinä, mitä oikeasti pitää tärkeänä koulurauhan kannalta?

Imetystukea eri näkökulmista

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 27 Aug 2005 16:20:00 +0300

Olen viimeaikoina miettinyt sitä, millainen imetystukikulttuuri meillä on. Osin sen vuoksi, koska olemme perustamassa Suomeen täysin erillistä korvikekoodiin keskittyvää yhdistystä. Karkeasti typistäen ajattelen niin, että meillä on aiankin kolme selkeästi erilaista ryhmää jotka pyrkivät työskentelemään imettävien äitien eteen .

1. Hoitohenkilökunta
Ammattilaispuolella on, valitettavaa kyllä, vieläkin sekä synnytyssairaalassa että neuvoloissa henkilökuntaa, jolle ei koskaan ole koulutuksessa ollut pakollista opiskella mitään imetyksestä. On mahdollista, että lastenlääkärin koulutukseen kuuluu vain pari tuntia imetystä tai että terveydenhoitajalla neuvolassa on vain pintapuolinen tieto maidontuotannon mekanismeista.

Hoitohenkilökunnan asenteissa tulee monesti vastaan imetyksen epävarmuus, että imetys on suurre jota ei kliinisesti voida mitata. Viimevuoden imetyspäivillä kerrottiin, että suurin syy lisämaidon antamiseen synnytyssairaalassa oli tutkimuksen mukaan hoitavan henkilökunnan halu tyynnyttää vauvan itku. Hoitohenkilökunnalle maitopullon käyttäminen lääkkeenä oli näissä tilanteissa luennoitsijan mukaan ollut luontevampaa kuin lapsen ohjaaminen äidin rinnoille. Monille ammattilaisille on myöhemminkin vaikea luottaa äidin tekemiin arvoihin vaippojen kosteudesta, ulosteista tai lapsen yleisvoinnista muutoin. On mielestäni ymmärrettävää että erityisesti ongelmakeskeisessä sairaudenhoitokulttuurissa myös normaalit ilmiöt (lapsi imee paljon/ lapsi on iso/ pieni etc.) voivat herättää huolta koska ne joskus voivat olla todellisten ongelmien oire. Jos terveydenhoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi tietoa rintaruokinnan erityispiirteistä, tiheän imun kausista, korivike- ja rintaruokittujen vauvojen erilaisista kasvukäyristä jne., voi hoitosuositus perustua pikemminkin arvaukseen kuin tietoon.

Toisaalta samaan aikaan erityisesti neuvolaterveydenhuoltoväen tieto lapsen ruokinnasta tulee paljolti teollisuuden tarjoamista tilaisuuksista joissa painotetaan imetyksen epäonnistumista ja sitä, että äitejä ei saa syyllistää korvikkeiden käytöstä. Kuuntelin taannoin nauhoituksen nimettömäksi jäävän yrityksen neuvolaterveydenhoitajille järjestämästä koulutuksesta ja laskin, että maidon loppuminen mainittiin puolen tunnin esityksessä yli kaksitoista kertaa. Mitään selitystä tai arviota sille MIKSI maito loppuu ei tuossa esityksessä annettu. Eikä sitä myöskään kysytty terveydenhoitajien toimesta.

En ihmettele neuvolan tilannetta kovin paljoa kun kuitenkin neuvolan hoidollinen perustarkoitus on tukea perhettä sen ratkaisuissaan. Pitäisi pyrkiä syyllistämättä auttamaan kaikenlaisia äitejä. Kun ei ole muuta koulutusta tarjottu (paitsi ehkä neuvolakäsikirja, jossa myöskään ei kerrota miten imetys onnistuisi) on äärimmäisen ymmärrettävää jos usko imetyksen sattumanvaraisuuteen ja hankaluuteen vahvistuu. Varsinkin kun oman työn kautta on usein jopa mahdoton auttaa äitejä imettämään ihan pelkän resurssiongelman kautta.

Hoitohenkilökunta kokee kuitenkin olevansa vastuussa lapsista, ja onkin monella tavoin. Korvikkeilla voidaan ratkaista niin kasvuongelmia kuin kuivumistakin. Siitä voidaan antaa ehdottoman selkeät ohjeet "x milliä y kertaa päivässä" ja tietää, että tässä erehtymisen varaa ei yleensä ole.

2. Imetystuen näkökulma
Imetystuessa on meillä keskitytty melko puhtaasti äitien konkreettiseen auttamiseen. On hankittu näyttöön perustuvaa tietoa siitä, miten ongelmista päästään eroon ja pyritään tarjoamaan tätä tietoa lähinnä niille äideille jotka osaavat sitä hakea ja kysyä.
Toisaalta samaan aikaan vapaaehtoisen imetystuen rooli on yhä enemmän kasvanut yhteiskunnassa, myös synnytyssairaaloista käsketään soittamaan imetystukipuhelimeen jos on ongelmia. Puhelintuen riskinä on tietenkin se, että tukihenkilöt ovat täysin äidin kertomuksen varassa ja tässä on aina erehtymisen vaara.

Jotta imetystuki voisi kohdata äidin, äitien syyllistymisen pelossa saatetaan joskus myös lähteä liiankin ylivarovaisesti muotoilemaan sanoja niin, että itse tieto ei enää välity. Kun imetystuki joutuu toimimaan sekä äitien että ammattilaisten kanssa tulee toisinaan syyllistämisen pelossa vaiettua jopa imetystukityölle haitallisessa määrin. Myös yleisellä tasolla puhumista saatetaan kavahtaa tai pelätä oman maineen puolesta (osin toki asiastakin). On tärkeää myös pitää matalaa kynnystä äiteihin päin, ja ehkä myös hieman koetaan että äitien syyllistyminen johtuu tiedosta eikä yhteiskunnallisen tuen puutteesta.

Samaan aikaan pitää pystyä neuvottelemaan viranomaisten kanssa. Joskus hyvien suhteiden nimissä allekirjoitetaan ja katsotaan sormien välistä asioita, joita ei pitäisi koskaan allekirjoittaa tai kannustaa.

3. Koodityö
Koodityö tai IBFAN työ taas lähtee tyystin toiselta näkökannalta. Se ei ajattele asioita yksilön kannalta vaan aikalailla puhtaasti lain, asetusten ja yhteiskunnan kantilta. Suomessa tilanne on hyvin ristiriitainen koska meillä on jo pitkään ollut hyvät asetukset suojaamassa imetystä, niiden noudattamista ei vain olla lähes lainkaan valvottu tai on valvottu vain joiltain osin. Lisäksi meillä on poikkeuksellisen löyhä tutkimuskulttuuri joka mahdollistaa mm. korvikepatenttien hankkimisen jakamalla ilmaisia korvikkeita sairaalasta vaikka se on sekä direktiivin että asetuksen kautta kielletty.

Se, että asetuksia ei olla noudatettu tarkoittaa myös sitä, että IBFAN työn näkyvin osuus on ollut paljolti kirjelmöidä ja tehdä toimenpidepyyntöjä niin alennusmyynneistä kuin asetusten vastaisesta mainonnasta. Osin tilanne on parantunut huimasti niiden muutamien vuosien aikana kun olen itse tätä asiaa tehnyt, mutta paljon on vielä ihan perusasioita retuperällä.

Koodi sekä direktiivi on kuitenkin kolmiosainen, siihen kuuluu myös kaksi muuta tärkeää osa-aluetta: imetyksen suojatoimet jotka on direktiivin alkuosassa varsin selkeästi selvennetty sekä tarkka tieto siitä, millainen mikrobiologinen koostumus korvikkeissa pitää olla ja raja-arvot useille haitallisille aineille. Itse olen työskennellyt kaikilla kolmella saralla koko sen ajan mitä olen tätä tehnyt, mutta useimmiten politiikka jää suljettujen ovien taakse (mikä viisasta onkin) sekä pyrkinyt myös jatkuvasti korvikkeiden sisältöön liittyviin asioihin vaikuttamaan.

Kun ei tunneta koodia, nähdään työstä vain se näkyvin osa eli tarjouksella myydystä korvikkeesta kirjoitetut kirjeet. Koska koodi on selkeä siinä, että tarkoitus ei pyhitä keinoja, törmätään koodityössä usein vastustukseen jossa pääasiallinen viesti on "eihän tämä ole iso asia" tai "tarviiko joka ikisestä pikkuasiasta valittaa". Kanteluiden kirjoittaminen nähdään joidenkin toimesta taisteluna (esim. kettutyttöherjat, tutelipoliisijutut etc.) vaikka kyse on täysin yhteiskuntajärjestykseen pohjavasta viranomaisille tiedottamisesta joka perustuslain mukaan on myös kansalaisen velvollisuus. Korvikemainonta tehoaa, siksi se on tehty laittomaksi. Se pelottaa monia koska sitä ei ymmärretä ja halutaa uskoa, että mainonnan ja markkinoinnin keinot toimivat vain itseä tyhmemmille ihmisille.

Korvikekoodityön kannalta on hyvin ongelmallista jättää tekemättä kantelu "kivasta yrityksestä joka tekee virheen" tai "ystävällisestä viranomaisesta joka ei hoida hommiaan". Toisaalta tämä johtaa siihen, että koodityötä tekevä yhdistys joutuu väistämättä tälläisessä maassa tekemään myös viranomaisista ilmiantoja.

Jatkuu täällä

Elintarvikeviraston uusi valvontaohje

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 20 Aug 2005 09:00:52 +0300

Elintarvikevirasto lähestyi tuossa viikolla sähköpostitse ja totesi, että lukuisat toimienpidepyynnöt joita heille olen äidinmaidonkorvikesäännösten rikkomisesta on nyt kuitattu sillä, että Elintarvikevirasto on laatinut valvontaohjeen aiheesta. Tai itseassa ihan täsmällisesti Annika Nurttila elintarvikevirastosta kirjoitti:

Elintarvikevirasto katsoo, että ilmoituksessanne esille otettu asia on huomioitu valvontaohjeessa, joka on toimitettu kunnallisille valvontaviranomaisille ja elinkeinoelämälle huomioon otettavaksi vastaisessa toiminnssa. Tämän vuoksi virasto katsoo, että ilmoituksenne ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin ja asian käsittely virastossa päätetään.

Uskomatonta. Onko siis todella lainmukaista ohittaa toimenpidepyynnöt asioista, joita virasto asetuksen mukaan valvoo? Ja tarkemmin: kun Elintarvikevirasto on kaikkista muista mahdollisista viranomaisista osoitettu paikaksi, missä korvikeyritysten mainontaa, esitteitä ja pakkausten merkintöjä käsitellään, voiko Elintarvikevirasto todellakin vetäytyä omasta valvontavastuusta vain siihen vedoten, että on antanut terveystarkastajille valvontaohjeen muista korvikkeita koskevista säännöksistä?

En tiedä pitääkö tämä nyt ymmärtää niin, että sekä Nestlen että Nutrician toiminnassa aiemmin ilmenneet kysymykset halutaan lakaista maton alle ja vasta jatkossa toimintaan tullaan ehkä puuttumaan. Mikäli ylityöllistetyillä terveysviranomaisilla on siihen aikaa, Elintarvikevirastohan tuossa juuri piti kesällä suurta mekkalaa siitä kuinka terveystarkastajat eivät ehdi hoitaa kaikkia heille määrättyjä toimia. Ja sinne Elintarvikevirasto nyt kehoittaa ottamaan yhteyttä mm. pakkausmerkintäasioissa, vaikka asetuksessa osoitetaan valvovaksi viranomaiseksi Elintarvikevirasto.

Itse valvontaohje on monin paikoin ihan korrekti, mutta siinä on paljon toivomisen varaa joiltain osilta. Valvontaohjeen edellinen samalla päiväyksellä kuin nyt sähköpostilla tiedotettu valvontaohje totesi Heinäkuussa tappiolla myymisestä näin:

● Myynti alle tukkuhinnan
Äidinmaidonkorvikkeiden myynti alle tukkuhinnan on sinällään sallittua, jos kyseessä on
tuotteen pitkäaikainen hinta. Jos tuotetta em. tavoin myydään alle tukkuhinnan, on kuitenkin
otettava huomioon, etteivät kampanjatarjoukset, muut hintaan perustuvat yynninedistämiskeinot
eikä muukaan markkinointi ole sallittua. Tuotteesta ei myöskään millään tavalla saa muodostua kuluttajalle käsitystä, että kyseessä olisi nk. sisäänvetotuote.

Luettuani nivaskan soitin tästä kohdasta useammalle taholle koska Elintarvikeviraston tulkinta oli sekä asetuksen että direktiivin vastainen. Nyt kohta on päivitetty valvontaohjeeseen, mutta valvontaohjeen päiväys on edelleen sama. Ihmettelen että näin räikeä virhe piilotellaan vanhan päiväyksen taakse. Epäilen myös, ettei tieto valvontaohjeen jälkipäivityksestä ole saavuttanut kaikkia viranomaisia. Uusi versio kuuluu nyt direktiivin mukaisesti näni:

● Tappiolla myyminen
Äidinmaidonkorvikkeiden myynti tappiolla on äidinmaidonkorvikepäätöksen vastainen myynninedistämiskeino. Näin ollen äidinmaidonkorvikkeita esimerkiksi myydä alle sisäänostohinnan.

Sensijaan ohjetta pitää oikeasti kehua tästä kohdasta:

5.4. Markkinointi tuotemerkin kautta
Markkinoilla on tuotesarjoja/tuoteperheitä, joissa on sekä lastenruokia että äidinmaidonkorvikkeita ja joissa lastenruokasarjan nimi esiintyy lastenruokien lisäksi myös äidinmaidonkorvikkeiden pakkauksissa. Tällaisissa tapauksissa lastenruokien tuotemerkillä
mainostetaan epäsuorasti myös äidinmaidonkorvikkeita, mitä on pidettävä ädinmaidonkorvikepäätöksen 17 §:ssä tarkoitettuna kiellettynä menettelynä. Näin ollen lastenruualla/ lastenruokasarjalla ei saa olla samaa nimeä kuin äidinmaidonkorvikkeella eikä äidinmaidonkorvikkeiden pakkausmerkinnöissä voi olla viittauksia lastenruokasarjoihin tai
muihinkaan tuotteisiin.

Toivon, että Elintarvikevirasto pikimmiten puuttuu Nutricia Baby Oy:n Muksu - ja Tutteliruokien yhdenmukaisiin pakkauksiin joissa nallet seikkailevat estotta vauvanruuissa. Sama juttu Bonan nalle- logon kanssa.

Yksi iso olennainen asia on jäänyt Elintarvikevirastolta kokonaan huomioimatta ja se on terveydenhuollon tiloista jaettava mainonta. Tähän Evi ei ole ottanut minkäänlaista kantaa. Evi ei myöskään ole missään vaiheessa tutustunut ammattilaisille suunnattuun markkinointimateriaaliin eikä useista pyynnöistä ja selkeistä tapauksista huolimatta ole puuttunut asetusten vastaiseen korvikemarkkinointiin niissä. Se on melkoinen pettymys, koska nimenomaan ammattilaisille suunnatussa materiaalissa esitetään mm. että jotkut korvikkeet poistavat koliikkia (vale), tai että tietyt korvikeet ovat "heti äidinmaidon jälkeen terveellisimpiä". Tämänkaltaisiin lauseisiin puuttumatta jättäminen tuntuu äärimmäisen omituiselta. Niinkuin suuri osa Elintarvikeviraston toimintaa tässä asiassa muutonikin. Tätä valvontaohjetta on odotettu kaksi vuotta ja koko sen ajan Evi on kertonut, että ennen ohjetta näitä kanteluita ei käsitellä. Nyt ilmeisesti on niin, ettei käsitellä valvontaohjeesta huolimattakaan. Kummallista menoa.

Lapset ovat ihmisiä, eivät oksennusta

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 22 Jul 2005 23:36:19 +0300

Minua ei oikeasti sinäänsä kiinnosta tuntemattomien ihmisten henkilökohtaiset valinnat hankkia tai olla hankkimatta lapsia. Mutta jotenkin nyt on ihan pakko ihmetellä sitä, miten lapset ovat Birdyn kirjoituksissa kärjistyneet oksennuskoneiksi joissa ei ole mitään inhimillisiä piirteitä. Ymmärrän, että kaikki eivät halua lapsia, ymmärrän etteivät kaikki lapsista pidä, mutta nämä "vauvat on ällöttäviä kamalia hirveitä kuolaavia inhottavia" kirjoitukset sisältävät minusta myös toisen viestin: heikkous, hoidettavana oleminen, pienuus ja avuttomuus itsessään ovat vastenmielisiä. En tiedä tarkoittiko Birdy näin vai ei, mutta tekstin ja keskustelun perusteella voi välillä vain ihmetellä omavalintaisesti lapsettomien tilannetta ja tunteita. Kamalaa jos on niin vereslihalla että joutuu puolustautumaan näin kovin sanoin, näin suurella inholla!

Minä en pidä Birdyn mammalahkoleimasta koska sitä hutkitaan kaikkien niiden päälle, jotka hankkivat lapsen tai osallistuvat edes jossain määrin lapsiperhe-elämäksi miellettyyn rumbaan. Totta, lapset pitää totuttaa aikuisten maailmaan ja kulttuuriin - teen sitä itse mahdollisimman paljon - mutta on aika sairas ja väkivaltainen ajatus sekin että juoksemaan ja leikkimään tarkoitettu elävä kolmen minuutin kärsivällisyydellä varustettu otus kahlitaan istumaan sivistyneesti syöttötuoliin ravintolaan jatkuvasti jos lapsi ei siihen vielä ole kypsä. En minäkään voi sietää törppöjä ihmisiä, koko läänin valtaavia vaunukaravaaneja. En myöskään ymmärrä miten äitiys voisi lisätä ihmisen arvoa itsesään - vaikka väitän tavanneeni paljon ihmisiä joiden luonnetta äitiys on parantanut. Sensijaan en ole tavannut kuin muutaman sellaisen pelottavalta vaikuttavan naisen joille äitiys ja sen julistaminen kaikkiautuaaksitekeväksi asiaksi on lähinnä pakkomielle. Tuollaistenkaan ihmisen ongelma ei liene äitiyden tuomaa vaan ihan perinteistä elämän tyhjyyteen äkillisesti merkityksen saamista ja käännynnäisen intoa. Luulemma.

Se, että koulukaverin tavatessaan olettaa tämän olevan hetero jolla on lapsia kuuluu valtakulttuurin sisältämiin odotusarvoihin. On tietenkin aina marginaalista katsoen alistavaa joutua tilanteeseen, jossa joutuu rikkomaan toisten odotukset tai kokee joutuvansa jopa puolustautumaan niitä vastaan. Ihmisillä on - inhimillistä kyllä - taipumus olettaa muiden elämästä suht samaa mitä omassa elämässä ovat nähneet. Valtaosa lasten hankkimattomuutta vielä kaksvitosina uhonneista on jo hankkinut perheen. Joskus silloin tuntui olevan trendikästä mennä Pariisiin, polttaa tupakkaa ja kertoa kuinka emme liikakansoita maailmaa omalla kohdallamme. Jos näitä naisia näkee paljon, ei lienee kummallista jos ihan heti ei kaikkien "mä-en-sitten-halua-lapsia" väitteisiin usko.

Silti on varmasti sietämättömän tylsää jos joutuu puolustamaan päätöstään olla hankkimatta lapsia kun samaan aikaan harva oikeasti perustelee lastenhankintaansa juuri millään. Ajan mittaan kaikkia kysymyksiä saattaa alkaa pitää vaatimuksina, tuomiona. Ikävä kyllä näin käy niin monissa muissakin asioissa.

Jatkuu

Lapset ovat ihmisiä, eivät oksennusta2

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 22 Jul 2005 22:52:00 +0300

Vielä laumautumisesta ja äiti-identiteetistä: On itsestään selvää, että saman elämäntilanteen kautta löytyy ihmisiä ja jonkinlaisia piirejä joissa pyöriä. Yhtälailla itse kuulun hörhömammoihin, kädentaitajiin kuin blogaajiin. Olen monessa osajoukossa mukana ja aina toisinaan hyvinkin aktiivisesti jotain niistä. Minusta siihen pitää olla oikeus: myös perheestä on oikeus nauttia, ja elää vaikka 100%:lla "puuhamaata" jos sellaisesta sattuukin tykkäämään. Se ei ole säälittävää "oikean elämän" hylkäämistä vaan vaihe, elämäntilanne, jossa otetaan huomioon ne ihmiset joiden kanssa on lähdetty elinikäiseen suhteeseen. Vauvojen ja äitien symbioosi on usein myös äitien valinta: halu viettää nopeasti virtaavat hetket pienen ihmisen vierellä. Näin toimivat ihmiset muissakin rakastumisissaan.

Jotkut äidit myös kertovat hiekkalaatikolla käyttäneensä lasta tekosyynä irtautua kuluttavista kuvioista - että rellestämisen aika olisi ollut ohi jo aiemmin mutta vasta lapsen kautta uskallettiin irrottautua jatkuvan menemisen kierteestä. Ne asiat joita olen halunnut tehdä olen voinut tehdä lapsista huolimatta.Minulle ensimmäinen vuosi vauvan kanssa on mielestäni parasta viettää vauva mukana. Eipä se ole estänyt taiteesta nauttimasta tai ystäviä tapaamasta. Sensijaan joskus lastenhoito-ongelmilla pääsee selittämästä sitä, miksi juuri nyt ei nappaa vetää perseitä ja pitää seuraa lihatiskillä sinkkukaverille. Ihan aina se ei sävähdytä. Ihan samalla lailla kun sinkkua tuskin kiinnostaa tulla meille katsomaan miten kivaa oksennustautirumba on. Vaikka joskus kumpikin vaihtaisi osia toistensa kanssa on kaikkien elämissä piirteitä, joita ei itselleen haluaisi.

Minä en halua kyseenalaistaa Birdyn henkilökohtaisia valintoja enkä edes mielipiteitä sinäänsä, vain tapaa puhua pienistä ihmisistä kuin he olisivat esineitä, vain kohteita. Minusta olisi tervettä että jokainen ihminen miettisi ennen lapsen hankintaa (eritoten sen ensimmäisen joka muuttaa niin paljon) onko hän todella valmis olemaan myös lapsen, teinin ja aikuisen äiti vauvan lisäksi.

Kyllä, lapsissa on paljon työtä eikä todellakaan kannattaisi hankkia lapsia sen vuoksi, että haluaa pukea heidät Marimekon nukkevaatteisiin, mutta lapset itsessään eivät ole pahoja ja ällöttäviä koska eivät ole itsenäisiä. Lapsi on meluisa eläin joka hyvinkin käyttäytyessään herättää monissa ihmisissä piilevät traumat ja pelot. Myöskään parisuhteen ei tarvitse kuolla lasten vuoksi. On totta ettei kaikkien kumppanuus kestä lapsia, perhesuhde vaatii jotain muuta kuin pelkkä parisuhde. Silti lapsen tulo voi yllättää ja muuttaa, moneen suuntaan. Lapsivihamielisestä voi tulla yltiöhörhö, ja lapsirakkaasta voikin tulla lapsia vihaava katkera ihminen. Toisiinsa kiintyneet ihmiset saattavat joutua kolmiodraamaan lapsensa kanssa, ja joskus harvoin toisistaan hädintuskin pitävät ihmiset saattavat yllättäen liimautua kiinteäksi kokonaisuudeksi. Niin monet asiat vaikuttavat siihen, miten elämä sitten todellisuudessa perheissä menee.

Mutta noin periaattessa olen sitä mieltä, että yhtälailla kuin muidenkin kumppanien kanssa myös lapsen kanssa voi valita marttyyrin roolin tai olla valitsematta. Jos haluaa asennoitua lapsenhoitoon työnä, lapsi muuttuu helposti rasitteeksi. Minä haluan nähdä sen pikemminkin ihmissuhteena. Myös parisuhde - toimiakseen - vaatii vaivaa ja huolenpitoa. Toisin kuin eläimet, vauvat kasvavat yllättävänkin pikaisesti päivä päivältä itsenäisemmiksi otuksiksi.

Muukuppi

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 08 Jun 2005 19:45:44 +0300

Tänään tuli todettua, että vaikka Sanomatalon Waynes Coffee on lapsiystävällinen paikka, se ei kuitenkaan ole erityisen kuukuppiystävällinen paikka. Yritin onnistua kopista loikkia huuhtomaan kuppiani ihan yksin, en ihan ehtinyt. Nainen joka tuli sisään kysäisi, onko tuo sellainen muukuppi.

Kuukuppia on nyt varmaan hehkutettu joka puolella ja vaikka vuosi sitten itsekin ajattelin, etten ihan näin hörhö olisi, olen nyt kuitenkin niin hörhö. Ja voi siskot, tämä on oikeasti loistokeksintö. Siinä missä aiemmin kuukautisiin kuului verisiä alusvaatteita, housuja, lakanoita ja kaikkea muuta noloa ja hämmentävää tämä laitos tekee hommasta ensinäkin pari päivää lyhyemmän ja tuhat kertaa siistimmän tapahtuman. Ajattelin aiemmin, että olisi jotenkin epäsiistiä käyttää kuukuppia. Okei, olin täysin väärässä, hämmentävää kyllä. Se, mikä vasta onkin epäsiistiä on kuljeksia pitkin katuja veret housuissa. Tässä systeemissa sitä verta näkee vain vessassa käydessään. Ja mikä parasta, toisin kuin tamppoonien kanssa tämä ei kuivata paikkoja, ei aiheuta hiivaa, eikä myöskään muutoin ole kemikaalipommi.

Hehkutihehkuti.

Hanna oli jostain tilannut rintamerkin jossa lukee jotain siihen suuntaan, että "minulla on kuukautiset ja nautin siitä. Kysy minulta miksi". Ihan niin paha en vielä ole, mutta kieltämättä menkoista valittamista on harjoittanut itse ja tyttökaverit myös paljon. Tämän vermeen hankittuani jäänyt paljon valitusta tulematta ja monta kertaa on keskusteltu kuukupista. Tästä on näemmä tullut meemi, jostain luin että yli 15 000 Suomalaista on jo valinnut kupin käyttöön. Kun aikaisemmin sain menemään jotain 2,5 pakettia kertositeitä (niin, sanoinko jo että vuodan kuin seula - ja juu, olen onneksi naimisissa, tällä tunnustuksella ei varmaan uroja metsästettäisi) per menkat ja menkkoja oli noin 12 vuodessa, sain jo yhden vuoden aikana kulutettua kolmisensataa muovirättiä jotka eivät ikinä maadu. Maapallon jätevuoren kannalta toivon, että myös kuukuppi yleistyisi kestovaippojen lisäksi.

Ps. Apropoos, Elli, kuka se tuttusi oli jonka gradu käsitteli kuukautissuojamainonnan tabuja ja onko sulla gradua lainata?

Kauppalehden äitienpäiväyllätys

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 08 May 2005 21:37:57 +0300

Kauppalehden Presson elisessä numerossa oli oikein kuvallinen mainos Tuttelista. Äidinmaidonkorvikkeiden mainostaminen kuluttajille on laitonta. Se, että se tehdään muka toimituksellisen materiaalin seassa tuotemerkki mainiten lienee myös JSN:n sääntöjen vastaista.

Mikäköhän lienee Nutrician osuus tästä mainoksesta?

Toimitus lienee yrittänyt olla hassunhauska suosittelemalla äidin ja isän rääkyvälle rakkaudenhedelmälle Tuttelia. Toimitus kehuu tuotetta sanomalla, että se on "globalisaation aikakaudella ainoa supisuomalainen alan tuote, ja äitienpäivähän on isänmaallinen juhla". Anteeksi mitä, tarkastaakohan kukaan Kauppalehdessä juttujen faktoja? Nutricia Baby Oy on Hollantilaisen Royal Numico N.V:n Suomalainen tytäryhtiö ja niin monikansallinen kuin olla ja voi.

Odotan mielenkiinnolla sitä, millainen oikaisu Kauppalehdeltä tulee. Kommentteja Presson jutusta voi muuten lähettää Presson nettisivuilta löytyvään osoitteeseen.

Imetystä, imetystä

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 05 May 2005 11:12:16 +0300

Jukka Relander kirjoitti 3.5 Metrossa mainiten yhtenä lähtökohtana viimesyksyisen Hesarin uutisen täysimetyssuosituksien muutoksesta. Oletan, että kyseessä olisi Imetysviikolla esiin nostettu tieto siitä, että Suomessa vauvoja imetetään huomattavan paljon vähemmän kuin monissa muissa sivistysmaissa. Relander kirjoitti

Äidinmaito on toki parasta ravintoa, mutta sen laatu ja määrä ei aina vastaa lapsen tarpeita. Kiitos uusien suositusten, lääkärien vastaanotoille viedään, joilla on vain nälkä. Lasten lääkäriliitto onkin lausunut, että tissiä, tuttelia, velliä, tässä järjestyksessä. Unohtakaa suositukset. Neuvolat haraavat vaivihkaa vastaan. Imetysideologit taas vihjailevat korvikevalmistajien lobbauksesta.

Nälkäinen lapsi tulee aina ruokkia. Täysimetys on ilman muuta joillekin ihmisille mahdotonta sillä neuvonnalla jota meillä on tarjota. Neuvoloiden tietotaito vaihtelee räikeästi, toisissa on hyvinkin osaavaa ja kouluttautunutta porukkaa töissä, sensijaan toisissa edelleenkin vastustetaan lapsentahtista imetystä joka on ainoa tapa saada maidontuotanto vastaamaan kysyntää.

Korvikeyritysten mainonta tähtää lapsiin, joiden terveysviranomaisten asiantuntijasuositusten mukaan pitäisi olla vielä täysimetyksellä. Monessa neuvolassa puhutaan 6 kk täysimetyksesta, mutta jaetaan 3 kk käynnillä Nestlen lastenruokakirja jossa mainostetaan purkkiruokaa 4 kk vanhoille. Jos hammaslääkäristä jaettaisiin suklaamainoksia, siihen reagoitaisiin. Lastenruokalobbaus taas osuu terveydenhuollon sokeaan pisteeseen.
Toisin kuin Relander väittää, 6 kk täysimetyssuosituksiin löytyy paljon tutkimustietoa mm. WHO:n nettisivuilta.
Samaan aikaan toisaalla Ankkuli kertoo neuvolansa valmennuksesta näin:

Seuraavaksi suuntasin kuuntelemaan aiheesta "lastenhoito ja imetys", koska enhän ollut imettänyt ensimmäistä päivääkään, mutta nyt aioin saada täysiaikaisen lapsen ja tehdä niin. Paikalle oli kutsuttu esimerkkiäiti, jonka kommentti imetyksestä oli: "Olisin halunnut imettää, mutta lapsi vain kiljui ja huusi joten päädyimme antamaan korviketta". Tässä vaiheessa jokin täi päässäni huusi: "Pörrö ei ikinä anna anteeksi jos nyt istut hiljaa" ja viittasin: "Anteeksi jos käännän veistä haavassa, mutta eikö lapsi saattanut olla allerginen jollekin, mitä söit?". Neuvolantäti (ei onneksi meidän neuvolastamme) puuttui puheeseen: "Ei, ei sellainen ole mahdollista". Esimerkkiäiti alkoi sitten selittää lääkärin tarjoamaa syytä ilmiölle - sen arvioimiseen eivät lihakseni riitä, koska en ole sisätautilääkäri. Mutta tuosta allergiahommasta tiedän, että se on mahdollista. Se onkin se toinen asia, mitä allergiasta tiedän niiden amalgaamipaikkojen lisäksi . Opin sen joillain Pörrön kutsuilla, kun istuin hiljaa ja kuuntelin. Varokaa, sanomisianne tarkkaillaan!

Oli ihan pakko siteerata näin pitkästi koska ylläoleva tarina kuvaa aika hyvin sitä, miten heikosti meillä terveydenhuolto tukee imetystä ja miten paljon vääriä tietoja ja uskomuksia neuvolasta jaetaan faktana. Äärimmäisen karmeaa on jos jo raskaana oleville käytetään mallina epäonnistunutta imetystä! Ankkuli ehdottaa myös

Syy miksi tästä kirjoitan on tietenkin se, että hitaana (puoli)hämäläisenä olen viimeinkin keksinyt miten voin vaikuttaa asiaan. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan! Ensi kerralla kun menen neuvolaan, ehdotan että valmennustilaisuuksissa alettaisiin jakaa muun materiaalin seassa myös imetys.fi -osoitetta. Se on erinomaisen hyvä sivu meille, jotka emme viitsi heti ensimmäiseksi raahautua mihinkään tukiryhmään, mutta kylläkin koneen äärelle . Säälittävää tai ei, opettelin imetyksen noita ohjeita tavaten

Meissä jokaisessa asuu pieni Relander ja Ankkuli. Korvikkeet tilanteessa jossa lapselle ei ole muutoin tarvittavaa ruokaa ovat lääkettä. Toisaalta usein asiat voitaisiin oikeilla neuvoilla ratkaista - vaikka jopa It- listan faq sivuista tavaamalla. Surullista tässä kaikessa tietenkin on se, että oikeaa tietoa ei välttämättä tule neuvolasta kummallekaan, ei sille joka imettää eikä sille joka korvikeruokkii.

Korvikemainonta on laitonta

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 13 Apr 2005 17:49:59 +0300

Kiltti Ihminen kirjoitti korvikemainonnasta

Karjuessaan täyttä kurkkua kuinka pullovauvan kuvien julkaiseminen on pöyristyttävää, tulee samalla tehneeksi imettämättömille äideille varsin selväksi että pulloruokinta kaikenkaikkiaan on pöyristyttävää. Eikä se ole. Sekin on tapa ruokkia lapsensa niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.

Taas kerran keskustelu korvikkeita myyvän yrityksen nettisivustolla vedetään mutkia suoristaen väitteeksi äitien arvostelusta. Kyse ei ollut mistä tahansa sivustosta vaan tuttipulloa syövä vauva oli kuvassa korvikelogon kanssa äidinmaidonkorvikkeita myyvän yrityksen mainosmateriaalissa. Maailman terveysjärjestö WHO:n korvikekoodi kieltää mainosmateriaalista pullojen ja tuttien sekä vauvojen kuvat.

Vaikuttaa välillä, että monet äidit samaistuvat korvikevalmistajaan vain sen vuoksi, että ruokkivat lastaan äidinmaidonkorvikkeilla. Se tuntuu todella väärältä mielikuvalta - eihän ihminen samaistu munantuottajiinkaan vaikka syö jonkin valmistaja kananmunia eikä koe loukkaavana että broilereiden epäinhimillisistä oloista puhutaan.

Kun mainostaja poimii nimemme väestörekisteristä tai lahjoo neuvolan terveydenhoitajan antamaan meille mainontaa se on tietoinen satsaus joka kannattaa. Äidit ovat herkässä ja tunteellisessa tilassa - ja jos samaa härskiyttä käytetään esim. leskille mainonnassa kaikki älähtävät välittömästi. Pirkka on tietenkin ollut tietoinen siitä, että heidän sivustonsa ei ollut asianmukainen - muutoinhan sitä ei olisi niin pikaisesti muutettu. Se ei ole henkilökohtaista vaikka mainostaja haluaakin myydä meille uskomuksen henkilöiden loukkaantumisesta perusteena sille, että sivut muutetaan välittömästi.

Lastenruokaesitteet eivät ole mitä tahansa materiaalia vaan ne ovat erityislainsäädännön alaisia. Mainosmateriaalia koskevat tarkat säännöt ja eettiset ohjeet. Alan sisäisten normien tunteminen olisi ensimmäinen edellytys yritysviestinnässä. Pirkka Napero Blogia pitävä Petteri Numminen toteaa Pinserin Riitan kirjoittaman viestin kommenttiosastolla:

Viimeisen viikon aikana olen jalostanut uuden sana: blog-poliisi. Se tarkoittaa muutettavat muuttaen samaa kuin Tavastialla miksauspöydän ääressä bändiä seuraavat rock-poliisit. "Me emme hymyile." Minä pidän enemmän niistä huolettomista tanssijoista.

On hyvin helppoa ymmärtää Petterin närkästys ja toive kun hänen kirjoittelunsa on johtanut jo ainakin kolmelle eri viranomaiselle tehtyyn kanteluun. Jos on lähtenyt tekemään yrityskuvaa samalla fiiliksellä kun rockia, ei lienee kummallista että kokee loukkaavana sen että pitäisi niitä asetuksiakin noudattaa. Olisi varmaankin ollut mukava saada mirhaa ja suitsutusta Nestlen tuotteiden blogihypettävästä mainonnasta - nyt sensijaan Kesko on jopa ilmoitettu kansainväliselle Nestle-boikottilistalle.

Eipä tämä Pirkka/Nestle toki ainoa firma ole joka ei tunne lakia tai ei vain piittaa siitä. Joka viikko vastaan viestejä siitä, että jopa neuvolat jakavat äideille täysin asiattomia korvikemainoksia. Esimerkiksi tämmöinen Elotuuli Oy:n mainos löytyi eräästä neuvolasta eilen:

Mikä tässä oli vikana? Korvikkeita ei saa mainostaa, tälläisiä esitteitä ei saa jakaa neuvolassa, äidinmaidonkorvikkeita on kutsuttava äidinmaidonkorvikkeiksi, ei myöskään ole selvyyttä onko ko. äidinmaidonkorvike missään testattu vastasyntyneen lapsen ainoaksi ravinnoksi soveltuvaksi. Noin lyhyesti.

Vielä naperoblogista

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 10 Apr 2005 08:36:38 +0300

Tarvittiin Butt Ugglyn näpäytys ennenkuin ymmärsin, että ehkäpä PirkkaNaperon lastenruokablogissa voi olla jotakin hyvääkin: jos lastenruokavalmistaja haastaa keskusteluun valitsemistaan aiheistaan niin kyllähän meitä keskustelijoita varmaankin löytyy. Vinkkinä muillekin, voihan noita tekstejä tosiaan kommentoida myös Pirkan sivuilla http://www.pirkka.fi/napero

Napero on tosin tehnyt kommentoinnista jonkinverran haastavaa. Ensinäkin tarvitaan omalle nimelle kirjoitettu plussakortti. Sen lisäksi osoite täytyy antaa siinä muodossa kun se on tallennettu Pirkan tietokantaan. Näemmä asuntonumeron väärä kirjoitusasu (kirjaimet ja numerot yhteen) oli tässä tapauksessa olennainen. Lisäksi Pirkka blogin kommentointi ei ole mahdollista Firefox selaimella huolimatta cookie-asetuksista vaan piti kaivaa arkistoista IE jotta voisi kommentoida. Mutta onnistui se kuitenkin.

Illemmalla pohdimme muutaman IBFAN toimintaryhmäläisen kanssa Nestleboikottiaspektia asiassa. Tällä hetkellähän Pirkka Napero- tuotteet ovat mukana Nestle-boikottilistassa, sensijaan meillä ei ilmeisesti laajemmin ole boikotoitu Pirkkaa tai Keskoa vaikka kansainvälisissä piireissä samankaltaisissa tapauksissa boikotti on usein laajentunut koko yritystä koskevaksi. On selkeää, että tämä lastenruokasivusto tuttipullokuvineen on julkaisu jolla pyritään vähentämään imetystä ja markkinoimaan liian varhaisia kiinteitä alle 6 kk vanhoille. Kysymys siitä, kuinka pitkälle Pirkka Naperon netti- ja paperijulkaisuissa on Nestlen tuottamaa materiaalia on jäänyt epäselväksi. Pikaisen selvityksen perusteella Pirkka-Napero sivusto lienee sekä Kynämiehen että K- Plus Oy:n yhteistuotantoa. Välttämättä Nestlellä ei ole tässä kohtaa aktiivista roolia sivuston sisällön kanssa - semminkään kun sivuilla olevat artikkelit näyttävät pääasiallisesti olevan muualta kopioituja tai referoituja. Toki Keskon itsensäkin pitäisi tässä kohtaa tuntea vastuunsa lasten terveydestä ja mainonnan kohdistamisesta alle 6 kk vanhoille paremmin. Kun yritys mm. lähettää aivan pienille vauvoille (2 kk 2 pv.) lusikan ja ruokamainontaa, on lienee aika selkeää ettei Pirkka Napero kannusta 6 kk täysimetykseen vaan aivan johonkin muuhun.

Ps. Raparperiblogi kirjoittaa myös PirkkaNaperon sivujen tekstistä.

Paperitavararoolileikkiä ja mainoksia

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 08 Apr 2005 22:05:16 +0300

Madonna ja huora - myytti on kuulunut niihin asioihin, joita olen pitänyt melko pitkälle kärjistettynä kielikuvana, jolla selitetään stereotyyppisiä rooliodotuksia. Jotenkin tämän takia hätkähdytti tänään Malmin Suomalaisessa kirjakaupassa vieretysten tytöille suunnattujen paperitavaratuoteperheiden kuvat kuitenkin: toisella hyllyllä oli Disneyn prinsessasetti, toisella pinkki hughner pupuin koristeltu playgirl- setti. Molempia sai ostaa niin kirjepaperi kuin lahjaversioina. Kun sitten viereisessä laarissa oli tarjolla kirjepaperia jossa oli joko hempukoita hameissa tai hempukoita keittiössä ei ollut ihan kaikkein iloisin fiilis. Epäilemättä tulevina vuosina rupean reagoimaan asiaan yhä enemmän sitä mukaa kun tuo Esikko kasvaa isommaksi. Päivällä vielä naurattelin tyttökavereita puhelimessa kertomalla asiasta heille.

Myöhemmin iski ärsyyntyminen. Halutaanko pikkutytöille jo pienestä asti myydä tämmöistä roinaa? Kenen tarpeita palvelevat 6- vuotiaiden napapaidat ja kymmenkesäisille myytävät playgirl - paperitavarasetit?

Toisaalla puhutaan Helsingin kaupungille ostettavista käytetyistä raitovaunuista joita halutaan yliteipata mainoksin. Minun mielestäni koko Helsinki on jo nyt yliteipattu mainoksilla. Viimeaikoina olen enemmänkin ihmetellyt sitä, kuinka paljon meidän ympäristöstämme on myytävissä ja mihin. Minusta itsestäni on vastenmielistä se, että joka ikinen kulkuväline, pysäkki, katutolppa jne on nykyään kuorrutettu jollain kaupallisella tiedotteella.

Minusta joukkoliikenteen - siis kaupungin tilan - myyminen niin ulkoa kuin sisältä mainostilaksi on vähintäänkin arveluttavaa muistakin syistä kuin ulkonäköbrändin vuoksi. En hirveämmin tykkää ajatuksesta, että valtaosa pinnoista joita joutuu katsomaan on myyty Erkolle ja monikaupallisille suuryrityksille. Semminkään kun mainostilan sisällössä ei meillä ole minkäänlaista rajaa vaan voidaan todellakin tehdä kerrostalon kokoinen Sarasvuo ydinkeskustaan tai täyttää kaikki bussipysäkit alastomilla naisfiguureilla.

Vuosi sitten Jenkeissä (Raleigh, NC) ihmettelin mainonnan puuttumista kaupunkikuvasta. Mainonta keskittyi moottoriteiden varsilla olevien huoltoasemien pihoille ja satunnaisiin maantiemainoskyltteihin, mutta itse kaupunkikuvassa samanlaista visuaalista tuotetulvaa ei ollut vaan mainonta oli pikemminkin ikkunasomistuksin ja talon seinässä olevin valokyltein tehty. Oli aika positiivinen yllätys kuinka vähän julkista tilaa ainakin tuossa kaupungissa oli myyty mainostajille. Eikä yhdessäkään valotolpassa poseerannut puolialaston nainen.

Naperokerhon sivut

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 08 Apr 2005 16:44:54 +0300

Pirkka- blogien joukkoon oli myös ilmestynyt Pirkka- Naperokerho. Pirkka Naperotuotteet ovat Keskon tilaamia ja Nestlen tekemiä tuotteita. Nestle on siis näidenkin lastenruoka- valmisteiden ja markkinoiden takana. Ei siis ihme, että jo heti etusivulla komeilee tuttipulloa imevän vauvan kuva. Syvemmällä sivuilla tuttipullovauva ja Napero- tuotemerkki halutaan yhdistää jopa bannerina.

Asetuksen mukaan äidinmaidonkorvikkeiden pakkauksissa tai mainosmateriaalissa ei saa olla imeväisten kuvia, eikä siinä saa olla muitakaan kuvia tai tekstejä, jotka voivat ihannoida valmisteen käyttöä. Ylipäätään lasten kuvien esittäminen mainosmateriaalissa herättää kysymyksiä, mutta Nestle- Pirkka -Kesko kompleksi vetää tämänkin vielä askeleen pidemmälle: vanhempia kannustetaan lähettämään lastensa kuvia mainossivun kuvitukseksi. Hämmentävän monet äidit ja isät ovatkin lähettäneet lastensa kuvia näytille lastenruokasivuille. Ilmaiseksi. Voin vielä jotenkin ymmärtää, että lapsi viedään mainoskuvauksiin joista saa rahaa, mutta miksi ihmeessä antaa monikaupallisen yrityksen käyttää kuvia mainonnassaan ilmaiseksi?

Sivuston tuotemainonta on pääasiallisesti toimituksellisesti tehty osaksi tekstiä, kuten esimerkiksi kastelahjavinkit, mutta kauttaaltaan sivusto on selkeää brändimainontaa. Kun lukee sivujen väitteitä, ei voi välttyä vaikutelmalta että Pirkka Napero- kerhosivuston tarkoituksena olisi ohjata vanhempia käyttämään korvikkeita ja lisäruokia nykyisten suositusten vastaisesti. Esimerkiksi allergisen lapsen ruokavalio- sivulla suositellaan aloittamaan kiinteät 3-4 kk iästä lähtien vaikka täysimetyssuositus on jo pitkään ollut 6 kk.

On aika irvokasta, että sivuilla on myös juttu siitä, kuinka Suomessa vauvat saavat lisäruokaa suositeltua aiemmin. Jutun tekstissä todetaan

"Keskimäärin äidinmaidonkorvikkeen antaminen aloitetaan Suomessa lapsen ollessa vajaan kahden kuukauden ikäinen.

Tilanne on ristiriidassa suositusten kanssa, sillä pelkkää imetystä suositellaan jatkettavaksi kuuden kuukauden ikään saakka. Tutkimus paljasti totuuden karummaksi: vain rintamaitoa sai neljän kuukauden ikään saakka ainoastaan joka viides lapsi."

Tämänkin jutun kuvituksena on tuttipulloa syövä vauva.