Ihan kiva elämä - FI Näpertelyä

Kustannussopimus

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 29 May 2012 08:58:23 +0300

Hämmentävää että tämä on blogaus jonka olen halunnut kirjoittaa jo varmaan 10 vuotta mutta silti olen istunut tämän päällä miltei viikon hehkutellen aihetta lähinnä sosiaalisen median puolella. Ehkä en vieläkään ihan ole toennut siitä, että joistain haaveista tulee sittenkin totta.

Kävin viimeviikolla allekirjoittamassa Minervalla kustannussopimuksen kirjasta, joka kulkee työnimellä "Koruja askartelumassoista". Kirjan alustava julkaisuaikataulu on ensivuoden alkuun.

Kustannussopimuksen allekirjoituksen jälkeen soitin pari puhelua ja kävelin kohti kamppia. Söin itsekseni törkykalliin sushilounaan. Ostin marjoja ja menin työhuoneelle juhlimaan sopparia työhuonenaapurin kanssa. Katselin kun facebookpäivitykseni sekä kaupan puolella että omalla seinällä keräsivät kymmeniä tykkäyksiä ja onnitteluita ja leijuin - leijuin niin korkealla kun ihminen voi leijua.

Tänä kesänä saan tehdä mielekästä työtä: sitä mitä olen halunnut tehdä vuodesta 2002. Askartelumassoista on tullut, vihdoin, kaiken tämän kovan työn tuloksena materiaali jota oikeasti harrastaa muutkin kuin minä. Niin moni, että kirjalle on jo markkinat. Wau. Kun itse aloitin massailun ei internettiä sellaisena kuin me sen tänäpäivänä tunnemme vielä ollut. Suurin osa ohjeista oli sanallisia eikä massailun perustekniikoitakaan isolta osalta oltu vielä keksitty. Kun postituslistat vihdoin syntyivät olin mukana alusta asti - monet perustekniikat jotka tänäpäivänä ovat itsestäänselvyyksiä syntyivät näiden keskusteluiden tuloksena. Tänä päivänä massailun alottaminen on helppoa: parin tunnin googlettelun jälkeen on jo jonkinlainen käsitys siitä mihin kaikkeen materiaali taipuu.

Vaikka englanniksi netistä löytää paljon kaikenlaista on suomeksi aiheesta kirjoitettu mun omien tekstien lisäksi todella vähän. Paljon on harrastajien määrää lisännyt se, että Ihana- lehti on alusta pitäen tarjonnut mulle massailuun keskittyvän ohjepalstan. Olen kiitollinen Minervalle siitä että he ovat osoittaneet mua kohtaan sekä arvostusta että luottamusta. Olen onnellinen siitä että mulla on vihdoin mahdollisuus kirjoittaa se kirja jonka haluankin, sisällöstä tinkimättä. Tälläkertaa mulle ei riitä että teen parhaani. Yritän tehdä vähän enemmän kuin mihin luulen pystyväni.

Ketjureaktio

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 05 Feb 2012 15:41:58 +0200

Leikittelin tässä eilen vähän teknisiä. Korussa on noin 3 cm / 2 ":n halkaisijalla olevia sisäkkäisiä renkaita.
Mä olen hyvin satunnaisesti jaksanut näperrellä ketjuja massasta, mutta eilen sattui sopiva fiilis ihan muiden hommien lomaan.

Massailu on sinäänsä useimmiten helppoa puuhaa, ainoastaan ajoittain hieman työlästä. Jos haluat oppia itsekin tekemään koruja, mulla on tarjolla useita kursseja aiheesta. Lisää tietoa tulevista kursseista löydät täältä.

Unikolle huppari

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 07 Jan 2012 19:11:48 +0200

Ostin ipanoille lankaa joululahjaksi - tähän aikaan vuodesta kun ehtii tehdä vähän omilleenkin eikä vain myyntiin.
Unikko tilasi hupparin. Surffailin ohjeita ja totesin, että kaikissa hupparimalleissa näytti olevan inha keskisauma hupussa. Sävelsinkin sitten stetsonharisonilla mallin: Ensin loin huppuun silmukat ylös keskelle tekemällä kahdeksikkoa langalla kahden puikon väliin ja sen jälkeen neuloin huppua edestakaisin niskalle. Aloitin raglanlevennykset sekä samalla lisäsin hupun reunoihin silmukoita, kun etuosa oli riittävän leveä yhdistin palmikon päällekäin läpi neulomalla ja jatkoin raglanlevennyksiä sileänä neuleena. Hihansuihin ja helmaan tein palmikkoresorin.

Lisää kuvia löytyy Ravelrystä.

Kissan häntä ja muuta hyväntuulista purputusta

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 19 Mar 2011 21:19:37 +0200

Sen täytyy olla syntiä kun tykkää duunistaan paikoitellen näin paljon. Olin tänään viisi tuntia demoamassa massoja Sinellissä ja hyrisen onnesta. Kunpa nämä hetket voisi pullottaa ja kaataa kahvin sekaan niitä toisenlaisia työpäiviä piristämään. Niitä epäuskoisia, epävarmoja, epätoivoisia hetkiä kun ei ihan kaikki (tai mikään!) mene kuin Strömsöössä.

Siinä on jotain perinjuurin imartelevaa että eräs ihminen ajoi toistasataa kilometriä nähdäkseen mun massailua ja seisoi vieressä tunnin, toisenkin. Että tutut vaivaantuivat tuonne asti moikkaamaan ja tsemppaamaan. Siinä että eräskin inahti ettei ole koskaan saanut mitään onnistumaan massoilla ja sain muutamassa minuutissa tyypin torjuvat vartaloliikkeet ja kurttuotsan siliämään. Että pääsin näyttämään muutamalle miten korjata epäonnistunut työnsä. Että osasin vastata kysymyksiin, ettei yliopäätään juurikaan enää tule massoista vastaan kysymyksiä mitä en hallitse. Ja siinä, että voi tehdä vaikutuksen ihmisiin, että aidosti pystyy opettamaan jotain uutta, sellaisillekin jotka jo ovat tehneet massoja jonkinverran.

Tämän lähemmäs en koskaan pääse tähteyttä. Mutta yleisöni on hyvä: katsoo silmiin, sanoo hyvissä kohdissa "ooh", naurahtelee, puhuu kovaan ääneen kavereilleen ihastellen ja jaksaa muistaa tsempata mua, osa jo ties kuinka monetta vuotta.

Tämmöisen tein kaulaan: Läpikuultavaa valkoista, paperivalkoista ja metallivalkoista Fimoa, marmoroituna. Kovetetut helmet on värjätty vihreiksi alkoholimusteilla. Ei se sen vaikeampaa ole.

Sanaton

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 27 Feb 2011 20:20:16 +0200

Liinasilkkiä

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 11 Jan 2011 10:13:50 +0200

Sain vihdoin kuvaksi asti tämän Liinasilkin. Lanka on kehrätty itsevärjätyistä silkkiliinoista. Mulle tämä on melkoisen ohut lanka vaikka noille kehrääjätutuille tämmöinen on aika normipaksua. Painoa on noin 200g ja pituutta kerratulla vyyhdillä on 555 metriä.

Silkkiliinojen kehräykseen on videoita youtubessa, esim. täällä. Jonkunkymmenen liinan ajan tämä olikin ihan hauskaa mutta muuttui sitten hieman puuduttavaksi, osin toki siksi että raidoitin säiettä menemällä eriväristen liinojen pinoa samassa järjestyksessä eestaas. Silkki myös tarttuu aikalailla inhasti kaikkiin käsissä oleviin krohmuloihin. Kertaaminen sensijaan oli poikkeuksellisen mukavaa puuhaa koska säie asettautui jo kertausvaiheessa oikein.

Itse lanka taas omaa hienon kiillon, on lämmintä, pehmeää ja niin ihanaa että varmaankin värjään ja kehrään näitä liinoja lisää varsin pian, siitäkin huolimatta että tässä on omat ärrimurrinsa on lopputulos kyllä siihen nähdyn vaivan arvoinen.

Ja nyt vielä pitäisi keksiä tälle hyvä malli.

Askarteluohjeiden joulukalenteri

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 01 Dec 2010 10:03:51 +0200

Muutaman vuoden tauon jälkeen laitoin taas askartelu-aiheisen joulukalenterin. Sen löytää Ihan kivan kaupan blogista. Ihan kivan kaupan joulukalenteri tulee tarjoamaan 24:n luukun verran ohjeita askartelumassailuun. Ensimmäisenä työn alle laitetaan millefiorin perusteet kaulakorun muodossa. Kahdeksan helmen jälkeen opetan teille kehittelemäni korusidonnan

Blogia voi seurata suoraa rss-feedistä, blogilistan kautta, Networked blogs- palvelusta sekä tietenkin myös kaupan facebooksivuilta.

Eduskunnan peitto-ostos tukee kotimaista käsityötä

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 12 Nov 2010 11:39:10 +0200

Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa 12.11.2010

Eduskunnan peitto-ostos tukee kotimaista käsityötä

Pörrö Sahlberg

Julkisuudessa on kerrottu eduskunnan 127 euron hintaisten torkkupeittojen hankinnasta. Niiden tarpeellisuus voidaan tietenkin kyseenalaistaa. On kuitenkin muistettava, että työ...huoneet luetaan edustustiloiksi ja niissä vierailee myös arvovieraita sekä kansainvälistä mediaa. Siksi onkin mielestäni oikein, että kun päätös hankinnasta on tehty, ne ovat kotimaista kädentyönä.

Välillä vaikuttaa, että käsityöläisille tulisi osoittaa huomiota lähinnä mustavalkokuvitettuna naistenlehtiartikkelina tai söpöillä arvomitaleilla, mutta ostaa heiltä ei tule. Ei ainakaan meidän yhteisillä varoillamme.

Minusta lähtökohta on täysin nurinkurinen. Puhumme laadusta ja pienyrittäjien tukemisesta juhlapuheissa, mutta käytännön tilanteissa yleinen mielipide tuntuu kääntyvän siihen, että tuotteet tulisi hankkia siltä globaalilta suuryritykseltä, jolta ne halvimmalla saadaan.

En pidä pelkkää hintaa järin hyvänä mittarina millekään, erityisesti en laadulle enkä eettisyydelle. Halpatuotannolla on haitallisia vaikutuksia sekä ihmisille että ympäristölle.

Eduskunnan viltit on sinne erikseen suunniteltu ja teetetty; ne on kudottu ja kantattu laadukkaista langoista. On vaikea arvioida, kuinka kauan yhden peiton tekemiseen on mennyt aikaa, mutta hyvä kysymys on, kuinka monta tuntia suostuisit itse tekemään töitä 127 eurolla, niin että maksaisit siitä myös verot. Tarvikkeiden hinnat ja arvonlisävero tulee tietenkin vähentää hinnasta.

kädentaitoalan yrittäjä
Helsinki

Kateus vie kalatkin vedestä

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 09 Nov 2010 23:26:26 +0200

Tänään on kohistu siitä, kuinka eduskuntaan on tilattu kansanedustajille 127 euron torkkupeitot. Meidän rahoillamme, torkkupeitot.

Pitkin päivää on selvinnyt, että kansanedustajien työhuoneet katsotaan edustustiloihin jolloin niitä myös sisustetaan edustustilaan mitoitetuilla tarpeilla. Arkkitehti on määrännyt värikartan ja sen mukaiset torkkupeitot on päädytty tuottamaan käsityöläisellä mittatilaustyönä.

No, olen ehkä eri mieltä siitä tarvitaanko työsuhdetorkkupeittoja ylipäätään - tämä on ainoa asia josta olen kriitikoiden kanssa samaa mieltä. Sensijaan siitä olen jyrkästi eri mieltä että kyseiset peitot olisivat kalliita. Jostain syystä tämä tuulipukukansa on ylen ihastunut ajatukseen siitä, että ylintä päätäntävaltaa maassamme käyttävät edustajat saavat aivan liiian paljon kaikkea kun kukaan muu ei saa mitään - ja missään nimessähän mitään yksittäistä käsityöläistä ei tule tukea sillä käsityöläisille osoitetun tuen tulisi olla lähinnä mustavalkokuvattu juttu naistenlehdessä tai joku söpö arvomitalli - paljon eettisempää toki olisi maksaa rahaa jollekin globaalille kodintekstiilifirmalle jolta voisi ostaa koneella tai kiinalaislapsien tekemänä vähän halvempia peitteitä.

Designtyöstä 127 euroa ei ole paljoa, eikä se varsinkaan ole paljon hyvälaatuisesta tekstiilistä. Olen tienannut kädentöistäni rahaa toista vuosikymmentä ja tämä on ollut ehkä masentavin päivä olla se käsityöläinen joka tekee joulumyyntiin koruja. Joka ikisestä tuutista olen saanut lukea kuinka hirvittävää riistoa on pyytää 127 euroa peitosta. Kun peittoja, muovisia koneella tehtyjä tosin, saa Prisman alesta kolmella eurolla. Ja hemtexissäkin on niitä viidelläkympillä. Jos jokunenkin kommentti jossa on tarjouduttu tekemään sama 120 eurolla on osunut vastaan. En pidä pelkkää hintaa järin hyvänä mittarina millekään, erityisesti en laadulle enkä eettisyydelle. Kolmen euron peittojen takana on todennäköisesti kiinalainen massatuotanto.

Linkitän tähän nyt jotain järkyttävää mutta haluan ensin varoittaa. Jos olet erityisen herkkä ÄLÄ klikkaa seuraavaa linkkiä.

Halpatyövoimalla ei ole ainoastaan vaikutuksia ihmisten palkkaan ja elämään. Se myös saastuttaa ympäristöä järkyttävin tavoin.

Jos iltapäivälehtien kuviin on uskominen eduskunnan peitot on tehty villalangoin, kantattu ja kudottu. On vaikea arvella aikaa mitä yksittäisen peiton tekemiseen on mennyt, mutta ilman tarvikkeitakin on ihan hyvä kysymys montako tuntia suostuisi tekemään töitä 127 eurolla niin että maksaisi siitä myös veronsa? Tarvikehinta, tietenkin, tulee vähentää tuosta 127 eurosta ja alvi myös. Eipä sitä pottia enää olekaan niin moneksi tunniksi jaettavissa.

****
Edit 10.11 : sain tarkempaa tietoa vilttien materiaalista.
"Peitot ovat 80% merseroitua puuvillaa, lämmittävä villa on rakennettu kerrosten väliin kankaan rakenteeseen, kanttaus muotoutuu samoin kankaan rakenteeseen, jotta päärmäys on saatu kauniiksi."

127 euroa ei kuulosta kalliilta enää. Ei todellakaan.
****

Kuten jo tossa aiemmin sanoin kysymys siitä hankitaanko ylipäätään torkkupeittoja työsuhde-etuna on validi kysymys. Sensijaan tämä nurina kädentaidon hinnasta vaikuttaa ihan rehellisesti sanoen masentavalta näin käsityöläisnäkökulmasta. Kärjistäen osan viesteistä ydin tuntuu olevan että käsityöläisen palkka on suoraa pois asunnottomilta. On aidosti kummallista kuinka kädentaidot ovat osalle ihmisistä edelleenkin ylenpalttisuuteen viittaavaa turhuutta vaikka samaan aikaan samat ihmiset nielevät sekuntiakaan miettimättä sen, että pienelle urheilijaeliitille subventoidaan kymmeniä miljoonia rahaa kaikenlaisina tukiaisina. Sensijaan kädentöihin kohdennetut muutaman kyppitonnin hankintaostot aiheuttavat samalle porukalle valtakunnallisen kriisin.

En voi myöskään olla miettimättä mikä osa tästä valituksesta on siinä, että kyse on naisten tekemistä tuotteista eikä miesten "tärkeistä asioista". En ole hirveämmin nähnyt urputusta siitä, että aikalailla rutiinisti meidän yhteisillä rahoillamme hankitaan tonnin työtuoleja tai viidensadan kirjahyllyjä. Tottakai koko eduskunta voitaisiin työntää Jakomäkeen bunkkeriin kierrätyskeskuksesta hankituin huonekaluin jos niikseen tulee mutta se söisi koko maan uskottavuutta jos ylimmän päätöksenteon arvovaltaa osoitettaisiin siten. Sensijaan edustustilaisuuksiin hankitaan pitopalveluruokaa ja edustustiloihin arvokalusteita ja tekstiileitä.

Niin kateellinen kuin ajoittain olenkin niin tästä en kateelliseksi tullut. Onnea ja menestystä urallesi Katja Huhmarkangas. Valitettavasti en löytänyt sinulle toimivia yritysnettisivuja mutta toivon, että ekosurffatessasi tiputat linkin itseesi kommenteihin. Olet kaiken sen mainonnan arvoinen mitä tällä tapauksella sait.

Uusin Ulla on ulkona

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 08 Nov 2010 09:12:49 +0200

Uusin nettineulelehti Ulla on ulkona.

Olen ihan mykkyrässäonnellinen kun tekemäni Kirahvin villapaita- ohje äänestettiin myös kansikuvaksi.

Lisäksi mulla on toinenkin ohje Ullassa, Lyon- kauluri.

Ullassa on tälläkertaa paljon kivoja ohjeita. Mä olen vähän heikosti muiden ohjeuta toteuttava tapaus, mutta Vaahteran syksy saattaa jossain kohtaa lähiaikoina tulla puikoille - mulla on just tähän malliin sopiva itsekehrätty lanka jota ei ole järin paljon ja malli voisi toimia sille hyvin.

Testausta ja muita työhön liittyviä asioita

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 28 Oct 2010 09:30:00 +0300

Kuten osa jo varsin tietääkin, olen syyskuun alusta asti siirrellyt töitäni Sahaajankadulla olevalle työhuoneelle. Olen vuosia tehnyt kädentöitä ja pyörittänyt nettikauppaa himasta käsin. Muutos on monella tapaa tervetullut, mutta myös aikalailla hurjaa ja jännää aikaa lapsille, jotka ovat tottuneet siihen että olen kotona kun he koulusta lampsivat.

Hurjaa tämä on myös siltä kannalta että nyt pitäisi sitten pystyä tienaamaan vuokran verran lisää joka kuussa. Kiinteiden kulujen kasvaessa myös tuotevalikoima kasvaa - erityisesti se, että mulla on nyt asianmukainen värjäyspiste tulee helpottamaan langan ja kehruukuidun tekemistä myös myyntiin asti. Tämän vuoden puolella tuskin ehdin vielä hirveästi myyntiin asti mitään saada, mutta testailu on ollut ankaraa. Opin mm. sen, että maissi (corn top) ei, vastoin kaikkea muuta oppimaani, värjäydy reaktiiviväreillä.

Sitten on näitä luonnonkuitujen hassutuksia kuten puuvillanöttösten värjääminen

Surkeita ruttanoita (märkiä) ovat kuvassa, mutta karstauksen jälkeen näistä tulee unelmanpehmeää kehrättävää

Silkkiliinoja (Silk hankies) värjäsin jonkinmoisen pinon ja kehräsin niistä lankaa navajokertauksella mallitilkun verran

Karmeat kännykkäkuvat eivät imartele, mutta näitä kyllä mielelläni tekisin myyntiinkin. Työn alla rukissa on pidempi säije näistä liinoista.

Toissapäivänä väriliemiin pääsi Ramien ja puuvillatopsi ja jäännösliemillä värjäsin niille jatkeeksi vyyhdin ihan kivaa lankaa. Kuvassa kuidut vielä märkiä. Prosessi on pitkä, keittämisen jälkeen kuitu ottaa 2-3 päivää kuivua kunnolla vaikka se on kuinka ilmavasti aseteltu.

Hassuinta on se, että vaikka tämä on olennainen ja tärkeä osa työtäni se tuntuu vähän liian kivalta. Kun kaikkea muutakin hommaa on enemmän kuin mihin hädintuskin pystyn ja kykenen onkin aika hassua miten paljon syyllisyyttä saa aikaiseksi niistä työn osioista joista pitää - asiakkaille korujen suunnittelusta, tuotetestailusta, korujen tekemisestä, opettamisesta. Kummallista että työn pitäisi tuntua tahmealta puurolta jossa on ihan pakko soutaa, ei suinkaan siltä kun leikkisi väreillä ja kuiduilla samalla kun radio soittaa sitä yhtä kanavaa mikä kulloinkin heikolla anteenillani sattuu kuulumaan

Merihirviö

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 26 Oct 2010 18:57:41 +0300

Minäkin olin reilu viikko sitten neuleretriitissä. Mulle annettiin mahdollisuus opettaa retriitissä ja tein retriittiin lyhyen massanappikurssin. Tämä oli ensimmäinen retriittikerta mulle mutta varmasti menen toistekkin jos vain mahdun mukaan. Perjantai alkoi mukavissa merkeissä kun ilmottautuessa saimme jokainen liitutaulumukit <3

Olin varannut mukaan taannoin värjäämääni seacelliä. Kuitu näytti upealle värjättynä, mutta tuottikin sitten melkoisen pettymyksen: kuidun kehräys suoraa topsilta oli ihan mahdotonta joten karstasin puolet nöttösiksi. Siitäkin huolimatta kuitu katkeili, pyki, köyri, hyppi, hiutui...

Viikonlopun aikana ehdin keksiä aika monta verbiä ja kirosanaa kuvaamaan kuidun ominaisuuksia. Toistakymmentä muutakin kehrääjää kävi kokemassa kuitua eikä tulokset järinpaljoa parempia muillakaan ollut. Kunnes sunnuntaina Rina istahti rukin eteen, löysäsi jarrua ja vetäisi samantien manaajakuidusta pitkävedolla kaunista ja tasaista soiroa. Ja sitten saman suoraa topsilta. Ällistyttävää!

Kotona sitten matkin parhaani mukaan näkemääni - ja kun tiesin että se on mahdollista se yhtäkkiä tapahtui mullekin, kehrääminen kun selkeästi on osin uskohommia. Pitkävetoa. Ensin karstatuilta nöttösiltä ja sitten minäkin suoraa topsilta. Maaginen tunne. Toinen puoli kuidusta lensi balttiarallaa tasaiseksi säikeeksi muutamissa tunneissa kun sen toisen puolen kanssa tuli tapeltua moninkertainen aika Selkeästi opin jotain.

Pestynä ja kerrattuna kuitua on 314 metriä. Kolikko kuvassa on kymmensenttinen. Ohuinta lankaa mitä olen ikinä kehrännyt. Kaunis tämä merihirviövyyhti kyllä on mutta luulen etten ihan hirveän montaa kertaa tule seacelliä jatkossa kehräämään

Mainetta ja kunniaa

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 24 Oct 2010 10:53:02 +0300

Huomasin että olen unohtanut blogata jostain aika ihanasta ja ylpeyttä aiheuttavasta. Hups.

Saimme Petterin kanssa yhdessä tekemämme työn mukaan 500 Cabinets- kirjaan.

Tarkempia tietoja löytyy Hiidet.com domainin puolelta

Viimekesäisiä hihattimia

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 07 Oct 2010 20:30:46 +0300

Viime kesänä mentiin hihattimilla pitkin poikin maailmaa. En ole aiemmin saanut näitä kuvatuksi mutta tänään sain onneksi ystävältä kuvausapua näillekin.

Mine for life, malli täältä

Ravelryssä täällä

Tykkäsin tosi paljon neuloa tätä. Ohje on helppo ja neule on kiva päällä.

Ihan kivasta langasta taas neuloin pari yhdenvyyhdin putkihihatinta ylisuurilla puikoilla. Syntynyt neulos on löyhä ja ilmava ja suojasi ihanasti kesän polttavilta auringonpaahteilta

Ihan kiva hihatin ravelryssä

Toinen hihatin ravelryssä

Taulukemiaa

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 31 Jul 2010 14:39:06 +0300

Kotona taas. Kävin parin viikon taidereissulla jenkeissä. Matkaraporttia en jaksa kahteen kieleen kirjoittaa joten matkasta lisää pikkuhiljaa Hiidet.com:in puolella.

Reissu oli monintavoin antoisa eikä vähiten tekniseltä kantilta. Kokeilimme maalikemiaa ystäväni kanssa jenkeissä myytävillä aineilla. Meillä ei ihan vastaavia ole mutta kotiin tultuani oli ihan pakko hankkia muutamia aineita testaukseen. Parin päivän testauksen jälkeen löysin yhden toimivan kombinaation - tosin tässäkään väriä ei oikeasti saa suomesta mutta teoriassa sentään postimyynnin kautta onnistuisi. Reaktiot jatkuvat näemmä koko kuivumisen ajan: ensimmäinen on vielä jonkinverran kostea ja toinen on otettu kuivasta työstä.

Ja ei, en ole ainakaan vielä valmis jakamaan tietoa siitä mitä nämä mömmöt ovat, mutta olen ihan innoissani mahdollisuuksista.

**
Shortly in English: my travel diary from USA can be found at www.hiidet.com
This is paint chemistry tests done with local incridients. Some reaction but still not the one I wish to find.

Nappipuu

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 14 Jun 2010 05:29:00 +0300

Sain valmiiksi nappipaitani. Lankana kierrätyskuiduista koostettu Rowan Purelife Reviewe, malli ylhäältä alas neulottu raglan. Puunoksaa neuloin sitämukaa kun paita eteni melko paljon enemmän tunteella kuin varsinaisesta kaaviosta. Lopuksi ompelin oksanpäihin ison kasan nappeja.

Projekti löytyy Ravelrystä täältä

Ullan kansikuvaäänestys on auki

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 13 Jun 2010 09:28:18 +0300

Ullan kansikuvaäänestys on avautunut.

Itselläni on tähän numeroon tulossa Rina- huivi

Kiepsukkahame

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 05 Jun 2010 14:57:46 +0300

Oli taas se päivä vuodesta kun Viikin itkijänaiset kokoontuvat koululle volisemaan. Aamukahvikuppien välissä ompelin tälläisen pikaisen kietaisuhamosen. Perusidea lähti tästä mallista mutta koska kangasta ei ollut riittävästi tämä ei ihan puolikellohame ole. Parissa tunnissa hameen teko on aika ennenkuulumatonta mulle. Ehkä tässä sittenkin voisi olla tulevaisuutta käsityötekijänä

Ps. Huomatkaa myös ihanat sandaalit. Kyborgina en saa käyttää enää korkokenkiä joka rajoittaa yleensä tossuvalikoimaa huomattavasti. Nämä poimin jalkaani Ruoholahdesta toisesta niistä muotiliikkeiden loppuvarastoja myyvistä myymälöistä tässä muutama viikko takaperin kun tulin oikeudesta oltuani lautamiehenä.

Ei pienet taidot vaan suuret luulot

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 31 May 2010 22:20:18 +0300

Mulla ja ompelukoneilla on historiaa jonka taustalla soi sellainen manaajista tuttu inhottava kauhuleffamusa. Viulu vinkaisee, skriik, kun käynnistän koneen ja ne imaisee langat sisäänsä syrttyyn. Ihan sama kenen kone, mikä kone, missä. Aina sama juttu.

Vuoden vaihteessa mies hankki mulle ja vanhemmalle tyttärelle yhteisen koneen. Se ei (koputtelen pöytää täällä) vielä kertaakaan ole imenyt kankaita sisäänsä. Kaikkea pientä epäonnistunutta olen kyllä aikaan saanut. Mutta tänään, uskokaa täi älkää, ompelin puolessa tunnissa lapselle ihian käyttökelpoisen pitkän puuvillahameen. Ei se mikään designin ihmelapsi ole, lähinnä se on hieman tyylitelty kuminauhalla vyötärölle kiristetty putki, mutta hameeksi me sitä kutsumme.

Kyllä, käytin myös silityslautaa ja rautaa tätä tehdessäni ihan vapaaehtoisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen silittänyt neljä kertaa. Kaksi niistä olen saanut raudasta palovammoja. Tänään ei ollut edes lähellä.

Jotain kosmista synergiaa tai vuodenajan mukanaan tuomaa teemoittumista, mitälie, mutta irkissä tänään vinkattiin aivan mahtavasta vaatteesta. Aijon ommella tälläisen ihmekietaisumekon itselleni kunhan pääsen kangaskauppaan.
Kietaisumekkokaavaideoita googletellessa löytyi myös helpon oloinen kietaisuhame johon saattaisin löytää kankaat ihan kotoakin.

On käsiäkin pidelty

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 18 May 2010 09:39:25 +0300

Niille jotka ovat huolissaan jo pelänneet minun lopettaneen kädentaidot voin todeta huojennukseksi että täällä on viimeaikoina neulottu, kehrätty ja väsätty harvinaisen ahkerasti. Työt vain ovat menossa mikä minnekin eikä niitä julkisesti ole kauheasti esitteleminen.

Tulevaan Ullaan on menossa tälläinen epäsymmetrinen pikkuhuivi

johon olen varsin tyytyväinen. Yhdenvyyhdin projektit ovat nopeita ja mukavia välitöitä isompien välillä. Huivissa on vain yksi häntä ja se toimii kovinkin erilaisilla langoilla. Tein samasta huivista neljä eri versiota, yhden kehrätystä langasta ja kolme mallikeristä mitä Ullaan oli tullut testattavaksi. Huiviprojekti löytyypi Ravelrystä ja ohje siihen julkaistanee kesäkuussa.

Koalan aamurusko eli bambuhuivi työtunteja säästämättä

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 08 Apr 2010 17:06:26 +0300

Viimeisen 1,5 viikkoa olen jo ollut neulontakunnossa vaikka edelleen sairsloma jatkuu - en pysty istumaan pystyssä vaikka pystyn jo kävelemään 4 km:n hitaan lenkin ja laittamaan seisaaltaan ruokaa. Neulominen selventää päätä kummasti. Valmiiksi sain vihdoin Koalan aamurusko- huivin.

Varsinaista mallia minulla ei ollut: lisäsin joka kerroksella molempiin reunoihin silmukan ja oikeilla kerroksilla keskelle kaksi. Huivi on siis aloitettu niskasta ja näin neulomalla siitä muodostuu suuri kolmio(hko) huivi jossa kolmion pitkä sivu on se, mitä neulottaessa pitää laitoina ja kolmion kärkeen kohdentuvat viistot sivut taas tulevat neuleessa olevista silmukoista. Huivi siis tavallaan neulotaan väärinpäin: aloitukseen käytin kolmea silmukkaa ja siitä levenemällä etenin. Valmiina huivi on toisinpäin kolmio. Taianomaista tämä neulematematiikka, eikös

Alunperin tämä oli kasa valkoista bambukuitua jonka ensin värjäsin reaktiiviväreillä ja kehräsin sitten langaksi josta kertasin kaksinkertaisen langan.

Kehräykseen käytin muutaman viikon tv:n illoista valtaosan ja neulomiseenkin kului aikaa ihan kiitettävästi, tosin väliin osunut sairasloma pysäytti projektin neljäksi viikoksi kokonaan. Tämä on siis luksustuote - ihanan ylellinen ja kallis

Kesken mutta täydellinen

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 22 Mar 2010 14:26:52 +0200

Vaikka itse makaan edelleenkin rauskuna sohvalla operaatio parantumisen otettua takapakkia inhan tulehduksen ja hematooman kautta on sillävälin hyshysprojekti ottanut tulta toisaalla.

Rukkivauvoissa ja ihmistaimissa on muutamia yhteisiä piirteitä eikä niistä vähäisimpänä se, että tekee mieli jokeltaa ja unohtaa murjottaa niiden läsnäollessa.

Vai onko se sittenkin pikkuauto?

Vai levysoitin?

Edit: Vähän enemmän paljastava kuva löytyy leppikseltä

Kirkkovenetossut

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 01 Mar 2010 07:14:03 +0200

Bongasin ravelrystä näiden tossujen ohjeen. Nauroin mallille tunnin ja sitten tuli pakko kokeilla.

Puro Batik 4,5:n puikoilla ei kuitenkaan näihin ole sopiva lanka. Liian lörpöt tuli. Ohje löytyy täältä.

Ja nyt lähden leikkaukseen. Pitäkää peukkuja että kaikki menee hyvin ja tämä tarkoittaa sitä, että elämänlaatuni paranee huomattavasti!

Isopyörä pyörii ja muita omituisia lausahduksia

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 25 Feb 2010 16:46:49 +0200

OMG they killed Kenny!

Petterin kanssa on meneillään projekti josta ei vielä tämän enempää spoilereita. Mut <3 <3 <3

Uusimmassa ullassa

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 24 Feb 2010 22:18:41 +0200

Käytiin perheen kanssa ruotsissa talvilomalla. Sillä välin uusi Ullakin ehti ilmestyä. Tässä lehdessä multa on artikkeli neulekuvien piirtämiseen.

Lisäksi olin voimakkaasti mukana uusien Ullan teemojen työstämisessä yhdessä muun toimituskunnan kanssa. Seuraavan numeron teemana on epäsymmetrinen - itsellä on jo parikin varsin hyvää ideaa muhimassa kevättä varten.

Hint to friends that dont speak Finnish

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 16 Feb 2010 22:40:43 +0200

Friends and acquaintances - polyclayers, knitters, spinners abroad. I know most of my text does not make much sense to you when it is in Finnish. And my pictures are not THAT good. I admit.
I have a hint though: if you add this blog to Google RSS reader you can select "translate this feed to my language" setting to it and Google machine will translate the blog to something that - with some willingness and imagination - be at least partly understandable.

That is the way I read German, Dutch, French and Russian craft blogs theese days. And that is the way that you could read this too

Vähän parempi tyyny

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 16 Feb 2010 17:40:08 +0200

Olen viimeaikoina kärsinyt niskakivuista toiseen sairauteen liittyvistä syistä ja mikään talouden tyyny ei vaan kertakaikkiaan ole enää ollut hyvä. Meiltä löytyy siis jos jonkinmoista tyynyä alkaen tempureista. Mikään ei vaan toimi. Ainoa toimiva on ollut pieni sohvatyynyksi tarkoitettu snooztime. Aikuistenkokoinen tyyny oli yli budjettini, eikä mikroraetta näytä löytyvän oikein mistään myynnistä. Alennuksista bongasin sitten barbapapa-lelun jonka sisällä mainittua raetta oli. Olen pari yötä nukkunut barballa mutta se on auttamattomasti liian iso kaveri sänkyyn. Tänään teurastin lelun ja ompelin tyynyn.

Ne jotka tietävät historiani ompelukoneiden kanssa ymmärtävät mikä taistelu tämä oli Toivotaan että on niin hyvä käytössä kuin koemakuulla oli. Ja sitä mikroraetta on nyt edelleenkin joka paikassa alakerrassa: se on sähköistä kamaa kuin mikä ja leijailee mm. kirjahyllyä pitkin ylös yhden kahden minipallon voimin. Imuroimme lasten kanssa pariin otteeseen ja edelleen näemmä niitä on. No, onneksi olohuoneessa on myös kukkivia orkideoita. Katsehan kiinnittyy aina kaikkeen kauniiseen sotkuisen sijasta, eikös vaan

Siniviolettipinkkiä bambua

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 04 Feb 2010 22:33:40 +0200

Reaktiiviväreillä itsevärjätty bambukuitu, sinisempi osio kehrätty käsikarstauksen jälkeen, pinkimpi jakamalla bambukuitusoiroa neljään osaan ja vetämällä siitä.

2 säiettä kerrattu yhteen louet s10:n vakiorullan nopeammalla puolella.

428 metriä/ noin 270 g

Lanka löytyy Ravelrystä täältä

Vihreämusta bambusilkki

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 20 Jan 2010 12:11:20 +0200

Käsinvärjätty bambukuitu yhdessä tussahsilkin kanssa. Käänsin Louetin rullan toisinpäin eli nopeammalle välitykselle.

Tussahsilkkiä jäi vielä bambua enemmän joten navajo-kertasin siitä noin 15 metrin pätkän. Sen ajattelin neuloa tulevan työn reunaan.

Löytyy myös ravelryn stashistani

Navajokerrattu tencel

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 16 Jan 2010 10:12:00 +0200

Tämän itse värjäämäni Tencelin piti päätyä mustan silkkisäikeen kanssa paritettavaksi, mutta muutaman metrin näitä yhteen kerrattuani totesin, että lanka näyttää ampiaiselta. Yök.

Koska opettelen kehräystä lähinnä kyselemällä irkissä ja Ravelryssä kehrääviltä tuttavilta ja surffaamalla nettiä, on mahdollista että tämä ei oikeasti ole navajokerrattu. Katsoin tämän opetusvideon tuubista ja ähelsin jotain samansuuntaista mutta huomattavasti kömpelömpää. Yritystä nyt kuitenkin oli.

Pesun ja kuivauksen jälkeen tuloksena oli huikeat 55 metriä lankaa. Tulee melkoiset metrihinnat.

Kehrääminen ON ihanaa. En muista koska viimeksi olisin nauttinut näin silmittömästi siitä, että en osaa juuri mitään.

Ps. Lanka löytyy Ravelrystä täältä

Emalia ja mainos Helsingin aikuisopiston kursseista

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 09 Jan 2010 17:40:16 +0200

Olin tänään Helsingin aikuisopistolla opettajien vertaiskoulutuksessa. Pakko kehaista Haoa tässä: vertaiskoulutukset ovat oikeasti mielettömän hieno tapa jakaa ja kerätä taitoa ja tietoa muiden opettajien kanssa. Minä pidän - nämä ovat aina virkistäviä, silloinkin kun itse opettaa jotain.

Tänään leikimme mm. emaloinnilla Oili Tuomaisen johdolla. Tälläistä sain aikaiseksi muutamallakin poltolla.

Myös minulla on massakurssi Haolla tänä keväänä. Kurssin tiedot tässä:

110473 Millefioreja ja illuusioita
Pörrö Sahlberg
pe 16.4. 17.30–19.45 (3 t)
la-su 17.–18.4. 10.00–16.00 (8 t)
19 t, 68 €
Perehdy Fimo- ja Premomassojen erikoistekniikoihin. Tutustu työvälineisiin, työtapoihin ja massojen ominaisuuksiin. Rakenna millefioritekniikalla erivärisistä Fimomassoista kukkia ja kuvioita, joista voit leikata erikokoisia toisintoja koristepinnoitus- tai korukäyttöön. Perehdy Premon metallimassojen illuusiotekniikkaan, jolloin kovetetun massan pintaan muodostuu kolmiulotteinen kuvio. Valmista koruja, helmiä, koriste-esineitä tai tee tekniikkakokeiluja valintasi mukaan. Tarvikemaksu.

Ilmottaudu kurssille tai selaa muita Haon käsityökursseja.

Tencelin värjäystä ja kehräysharjoituksia

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 08 Jan 2010 16:09:48 +0200

Koska en löytänyt netistä juurikaan värjäysohjeita kehräyksessä käytettäville kuiduille kuvasin prosessin muitakin varten. Eläinkuitujen värjäys on erilaista: tämä pätee ainakin selluloosakuituihin (muuntokuituihin) sekä puuvillaan, pellavaan ja hamppuun. Mainittakoon, että tämä ei välttämättä ole oikea tapa, mutta tämä on se, mitä toistaiseksi osaan.

Kuitujen reaktiivivärjäys

Käytän lankojen värjäykseen reaktiivivärejä sekä kylmäliemimenetelmää. Teoriassa netin mukaan tämä sopii myös kuidun värjäykseen. Kuituina oli 100g tenceliä sekä 100g bambua. Kuidut olivat valmiina soiroilla joten ensin virkkasin ne löyhästi ranteenpaksuisille lenkeille käsin kuitupötkön lyhentämiseksi ja kuitujen hallinnan helpottamiseksi.

Tämän jälkeen sekoitin reaktiivivärin kiinnitteen litraan lämmintä vettä ja jaoin sen viiteen eri muovimukiin. Näihin sekotin reaktiiviväripigmenttejä kolmessa vihreän sävyssä sekä kullankeltaisen sekä ruskean sävyn.

Ensin kokeilin bambua: asettelin bambukuidun vuodevaadelaatikon päälle ja tämän jälkeen tiputtelin väriä päälle kunnes kuitu selvästi kastui. Samalla myös puristelin kumihanskoilla ylimääräistä nestettä pois:

Seuraavaksi kierrokseen pääsi tencel. Netistä olin lukenut varoituksen että tencel on märkänä "kuin räkää". Ihan niin pahaa tencel ei ollut kuin ennalta kuvittelin, mutta ei se kauaksi jäänyt. Joten irtonaisemman karstatun kuidun suosittelen värjäämään esim. pesupussin tai sukkahousun läpi.

Tämän jälkeen suljin kuidut tiukasti muovipussiin tekeytymään. Seuraavana päivänä huuhtelu kylmällä vedellä (astiassa, näistä irtoaa muutoin kuituja viemärintukkeeksi). Vesi kuumennetaan kiehuvaksi ja sitten 10 minuutin keitto ja tämän jälkeen uusi varovainen huuhtelu kylmällä vedellä. Tämän jälkeen puristin kuidut varovasti kuiviksi ja ripustin kuivumaan.

Tencelin jatkokäsittely kehruukuntoon

Kuten kuvasta näkyy, Tencel kuivui melkoisen koppuraiseksi. Sain toki tätä levitettyä käsin kehruukuntoon, mutta langasta ei olisi tullut kaunista. Siksi päätin karstata kuidun. Kuvassa ensin pätkä värjäämätöntä kuitua, karstattua kuitua ja tämän yläpuolella kuivanutta värjättyä kuitua

Karstaus

Karstat ovat kahvalliset työvälineet joissa on kahvaa kohti taivutettuja hakasia. Niitä käytetään siten, että kuitua siipastaan toisen karstan päälle muutaman kerran kuitukasasta ja tämän jälkeen karstoilla harjataan vastakkain siten, että alakarstan kahva osoittaa 180 astetta yläkarstan kahvaan. Näin toimiessa kuidut järjestyvät harjaussuuntaisiksi.

Kuitu voidaan kirjallisuuden mukaan kääriä karstalta ainakin kahdella tavalla. Se, mitä itse käytin on kerran harjata toista karstaa "kahvat samansuuntaisesti" niin että toisesta karstasta irtoaa lepare toisen päälle.

Tämän jälkeen käärin kuidun käsillä rullalle kuvan mukaisesti.

Hetken arvottuani päädyin kehräämään kuitua siten, että vedän sitä käsin rullan päästä alkaen. oikealla kädellä samalla kun vasemmalla pidän kierrettä loitolla kunnes kuitu on oikean paksuinen. Käänsin myös rukin rullan sitenpäin, että rullan pienempi (nopeampi) pää on vetopäänä. Tässä maistiaiskuva säikeestä:

Hajanaisia muistiinpanoja

Kuidussa on paljon lankaa enemmän ilmaa. Värjäystesti kannattaa tehdä nesteestä talouspaperiin, valmiissa kuidussa se näyttää vaaleammalta kuin kehrätyssä langassa.

Tencel ottaa väriä kauniisti, mutta väri on selkeästi vaaleampi kuin esim. bambussa.

Kuituja kannattaa napata pieni määrä talteen värjäämättöminä ja värjättyinä ja koota niistä alusta asti esim. kansiota josta sitten voi tekemisiään seurata.

Tencelin värjääminen tällä menetelmällä johtaa siihen, että värjäys kannattaisi pikemmin tehdä isompina läikkinä ja sitten karstatusta kuidusta napsia esim. eri värisistä pinoista kuitua jos haluaa langan väreihin selkeämpiä värikokonaisuuksia.

Värjätty Bambu näyttää myös hieman koppuraiselta kuivuessaan, mutta se tuntuisi pehmenevän kuituna kehräyskuntoon ihan käsin paijaamalla.

Tencel tunnetaan myös kauppanimellä Lyocell. Tencell on ekologinen puumassasta valmistettava kuitu jonka etuna on mm. se, että sen tuotannossa ei käytetä liuottimia ja teollisuustuotannossa myös vesi voidaan uudelleenkierrättää kuidunvalmistuksessa.

Ensilankainen

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 08 Jan 2010 15:58:20 +0200

Ensimmäinen kehräysharjoitelma on nyt kuivumista vaille valmis.
Tässä kuva ennen kylpyä:

Kehräsin 100g tummanviolettia tussahsilkkiä. Kertasin sen ohuen Xie bambulangan (vaaleampi violetti) kanssa yhteen. Metrejä sain 211 ennen kylpyä ja kuivumista, oletan että jokunen metri tulee vielä lisää koska tämä venyi kastellessa melko reippahasti.

Surrur, vähän pykii

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 05 Jan 2010 02:16:55 +0200

Surrur, ostin ebaysta rukin itselleni joululahjaksi. Se tuli tänään. Vähän pykiii, lienee käyttäjässä vikaa. Mutta jotain langansukuista sillä silti syntyy <3

Ja juu, oikeasti on totta, että ihan halvimmalla ei välttämättä pääse jos lankaa tekee itse. Mutta tässä on jotain niin kiehtovaa että siitäkään huolimatta en ole pystynyt tätä vastustelemaan. Kuitua on myös tulossa toisaalta (köh) sellainen määrä, että sillä luulisi pärjäävän kesään.

Hauskaa on se, että näinkin yksinkertainen peli voi olla niinkin viehättävän monimutkainen
Ja sekin, että kukun keskellä yötä kun flow-high fiilis on niin kova, etten malta mennä nukkumaan vaikka hyvää yötä irkissä toivotin jo tunti sitten. Kuvioikaa tätä

---
edit:

Tässä kuva rukista

Vyyhdinpuut Ikeasta

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 19 Nov 2009 19:24:23 +0200

Tekaisin itselleni näppärän pienen pöytävyyhdinpuun. Tässä ohjeet muillekin.

Tarvikkeet:
1 kpl IKEA Rationell Variera kattilankansiteline
1 kpl IKEA Snudda pyörivä tarjoitin
9 kpl 5 mm halkaisijalla ja noin 3 cm pitkiä uraruuveja
Pora

Merkitse juustotarjottimeen noin 3 cm:n päähän reunasta kehä pitämällä kynää tarjottimen päällä paikoillaan ja pyörittämällä tarjotinta. Merkitse kehälle 8 pistettä tasaisesti sekä lisäksi yksi ylimääräinen piste noin 3 senttiä kehästä sisäänpäin.

Poraa pisteisiin 9 uraruuvin paksuista reikää.

Kiinnitä Kattilankansitelineen tapit ruuveilla tarjottimen läpi.

Käytä sisintä tappia tarjottimen pyörittämiseen langankerinnässä.

Hinta: 13,85 €, sisältää ylijääneet ruuvit, viisi tappia sekä haitarimekaniikan.