Ihan kiva elämä - FI Mielipiteitä

Pari sanaa työttömyydestä ja työllistämistoimista Helsingissä

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 16 Oct 2012 11:11:58 +0300

Minua on jo pidempään ihmetyttänyt Helsingin kaupungin työnantajapolitiikka erityisesti pitkäaikaistyöttömien käyttämisessä ilmaistyöreservinä. Kun työttömyystilastoja laaditaan työharjoittelijat sekä työllistämiskoulutuksissa olevat päätyvät tilastossa lokeroon "työvoiman ulkopuolella". Sosiaaliviraston sivuilla kerrotaan, että "rekrytointikoulutus ei yleensä johda tutkintoon, mutta antaa valmiudet työskennellä tietyllä alalla. Rekrytointikoulutusten kesto vaihtelee kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Rekrytointikoulutuksessa oleva ei ole työsuhteessa kaupunkiin. Koulutusajalta maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta." Pitkäaikaistyöttömiä palkataan "työharjoitteluun" 6-10 kuukauden jaksoissa ja kun yksi harjoittelija on lopettanut, samaan työhön otetaan seuraava työharjoittelija. Työharjoittelijat tekevät pääsääntöisesti samaa työtä kuin palkatutkin työntekijät, ero on vain siinä että työharjoittelja saa työttömyyskorvauksen lisäksi työstään vain 9 euron päivittäisen ateriakorvauksen.

Henkilöstöraportti vuodelta 2011 kertoo, että Helsingin kaupungilla on vuonna 2011 työskennellyt 785 työllistettyä. Selkeää vastausta siihen, onko ilmaiset työharjoittelijat laskettu työllistettyihin ei kirjallisista dokumenteista löydy. Osa työllistetyistä on kuitenkin palkkasuhteessa kaupunkiin, mutta näistä on maksettu kaupungille palkkatukea. Osa työllistetyistä on myös ollut vammaisia joiden tuetun työllistämisen mallin ongelma on pitkälti siinä, että vammaisille tarjotut työpaikat ovat pysyviä mutta palkkaus on työtehtäviin nähden moninverroin alhaisempaa kuin samasta työstä maksettava korvaus muille. Joissain tapauksissa se on vain ylläpitokorvauksen verran päivässä.

Lisäksi minua on ihmetyttänyt osa Sosiaaliviraston työllistämistoimista. Sosiaaliviraston vuosikertomuksen 2011 mukaan työllisyyden hoidon työllistämiä henkilöitä on ollut 124 ja kuntouttavaan työtoimintaan on osallistunut 1226 henkilöä. Toisaalta Sosiaaliviraston toimintakertomuksen mukaan luvut ovat eri suuruiset todennäköisesti siksi, että niissä puhutaan sekaisin eri asioista. Olen maaliskuussa kirjoittanut tarkemmin yhdestä sosiaaliviraston epämääräisestä hankkeesta, Talent Studion Myedesign hankkeesta pidemmin siviiliblogiini. Laitettuani sähköpostilla kyselyä Talent Studion Junno Kaarnalle nettisivut ja osa videoista poistettiin internetistä. En ole vieläkään saanut vastauksia kysymyksiini vaikka olen lähettänyt ne myös apulaiskaupunginjohtajalle.

Taustalinkkejä etsiessä, muuten, osui vastaani tällainen Helsingin kaupungin rekryvideo:

Tiedän, että kaupungilla on paljon motivoituneita työntekijöitä jotka arvostavat juuri videossa mainittuja asioita. Erityisesti työn pysyvyys - niillä joilla virka tai toimi on - on talouden heilahdellessa tietenkin tärkeä etu joka lisää erityisesti vakituisen henkilön tyytyväisyyttä työnantajaa kohtaan. Kaupungin työntekijöistä suuri osa viihtyy töissään videossakin mainituista syistä.
Helsingin kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 2011 antaa kuitenkin tilastollisesti karumman kuvan kaupungin työnantajapolitiikasta. Esim. sosiaali- ja terveystoimen puolella määräaikaisia työntekijöitä on ollut 3 945 eli 20% alan työvoimasta. Vaikka määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on laitonta on kuitenkin aika ilmeisestä, että näillä suhdeluvuilla ainakaan lain henki ei voi toteutua. Raportin mukaan suurin osa määräaikaisista työntekijöistä työskenteli muun muassa opettajina tai tuntiopettajia, hoitajina, lähi- ja sairaanhoitajina sekä lastenhoitajina. Määräaikaisuudet kohdentuvat siis selvästi naisvaltaisille työpaikoille.
On mielestäni selvää, että vaikka jossain määrin työllistämistoimet parantavat pitkäaikaistyöttömien työkykyä ilmais- ja halpatyövoiman pysyvä hyväksikäyttö kaupungin töiden teettämiseen ei tulisi olla mahdollista. Työttömille suunnatut työnhakukoulutukset, kuten mainittu Talent Studio, eivät myöskään vakuuta minua kouluttajiensa osaavuudella tahi toimenpiteiden mielekkyydellä. Myöskin määräaikaisten työsuhteiden osuus koko henkilöstöstä on mielestäni liian suuri.

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 09 Oct 2012 19:26:11 +0300

En aijo vaalispämmätä kovinkaan ahkerasti, mutta olen ehdolla Helsingissä. Vaalinettisivuni löytyvät osoitteesta http://iki.fi/porro
Pääasiallisesti vaaliviestintäni kulkee facebookin puolella Pörrö Sahlberg- poliitikko- sivulla.
Tervetuloa mukaan kampanjaan joko facebookin puolella tai lahjoittamalla minulle rahaa. Rahaa tarvitsisin vielä noin 500 euroa jotta pystyisin ostamaan Helsingin Sanomiin mainoksen vaalipäivän lehteen. Itselläni siihen ei ole valitettavasti varaa.

Luottamustoimien ydinongelmia

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 23 Jul 2012 23:21:00 +0300

Yksi niistä asioista joista haluaisin puhua kunnallispolitiikassa enemmänkin liittyy siihen, mitä muilta edustajilta kokouksissa suusta pääsee. Lautakuntien kokouksista on kuitenkin sovittu, että niissä keskusteltu on luottamuksellista ja vain päätökset, äänestykset sekä eriävät mielipiteet ovat julkisia. Olen yrittänyt pelata näillä pelisäännöillä ja vain tyytynyt yleisesti toteamaan, että minua harmittaa sellaiset luottamusmiehet jotka tulevat kokouksiin avaamatta papereita ja/tai ovat silminnähden harmistuneina siitä, jos kokouksessa kysytään yksityiskohtia päätöksen alla olevista asioista.

Tuntuu nuljulta se, että joutuu kerta toisensa jälkeen muistuttamaan virkamiehiä siitä, että päätöksenteon alla olevat paperit tulee olla saatavilla. Että tarvittavat liitedokumentit - kaikki - ovat käytössä. Että tuttuunkin asiaan liittyvät taulukot, tilastot, hinnastot jne. kuuluvat osaksi päätöksentekoa. Että ne myös virallisesti pitää liittää asiakirjapinoon mukaan jotta esityslistan kapulakieli ei tule tulkituksi väärin. Samaan aikaan kokouksissa saattaa istua useampiakin ihmisiä jotka eivät ole edes vilkaisseet esityslistaa saati liitteitä. Ihmisiä jotka pitävät suljettujen seinien sisällä täysin pöyristyttäviä puheenvuoroja siitä, kuinka esim. lautakunnan päätösvallan alla olevat miljoonien eurojen hankintapäätökset ovat "lillukanvarsia" tai "suorittavaa työtä johon ei lautakunnan tule puuttuman".

Tuttu vinkkasi eduskunnan sivulta Miapetra Kumpula-Natrin (sd) lausumaan, joka tiivistää mielestäni sen, mikä on vialla liian usein päätöksenteossa:

Minä en käy läpi enkä kaipaa monisatasivuista sopimusta, koska tiedän, että Suomen virkamiehet, ministeriöiden virkamiehet, esiintyvät virkavastuulla. Luotan heidän asiantuntijapapereihinsa, joissa on tämä malli käyty moneen kertaan läpi, sekä siihen, mikä on myös näihin tiedonantoteksteihin laitettu ja pitkin syksyä, viime kesästä asti, kun neuvotteluja on käyty, suuren valiokunnan kokouksissa käyty tuosta mallista läpi.

En voisi olla enemmän eri mieltä. Olkoon substanssi mikä tahansa olennainen asia on se, että päätöksen alla olevat dokumentit ovat kokonaisuudessaan päätöksentekijöiden käytössä ja kernaasti myös senverran aikaisin että niihin ehditään kunnolla tutustua. Koko demokratian perusajatus luottamusmiehistä jotka valvovat virkamieskuntaa vaarantuu mitä enemmän tämänkaltainen ajatusmaailma yleistyy politiikassa.

Tottahan se on helpompaa olla kyseenalaistamatta, varskinkin kun sosiaalinen paine myötäillä virkamieskuntaa on jo kunnallispoliittisella tasolla melkoinen. Kaikkien luottamustoimissa toimivien edustajien tehtävänä on kuitenkin edustaa kansalaisia ( kuntalaisia - asiakkaita jne.) eikä suinkaan sokeasti luottaa virkamiehiin. Luottamus on annettu luottamusmiehille ja sen kyseenalaistamaton delegoiminen virkamiehille osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää omaa asemaansa.

Ei meistä kukaan - minäkään - aina ehdi niitä papereita suurennuslasilla kolata, mutta erityisesti silloin kun päätetään isoista asioista pitäisi olla vielä normaaliakin huolellisempi jotta päätös on tehty demokraattisesti parhaan ja puoluettoman datan pohjalta eikä yhdenkään tulkinnan pohjalta. On vaikea arvostaa niitä poliitikkoja - ihan puolueeseen katsomatta - joille riittää sama kuin Kumpula-Natrille. Erimielisyyden hyväksyn ja kestän silloin kun materiaaliin ja sen liitteisiin on tutustuttu, mutta sokeaa luottamusta virkamiehistöön en sitten millään ole oppinut sietämään kovin hyvin vielä kahdeksassa vuodessakaan.

Nutan ritarit Viikin nuorten puolesta

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 01 Jun 2012 19:30:48 +0300

Olen asunut Viikissä vuodesta 2001 ja toiminut kunnallispolitiikassa vuodesta 2003. Koko sen ajan olemme yrittäneet saada Viikkiin nuorisotaloa - tuloksetta. Muuttaessamme tänne nuorisotalo luvattiin valmistuvaksi 2004 mutta talo on virkamiesten ja valtuuston toimesta siirretty hamaan tulevaisuuteen jo yli vuosikymmenen ajan. Tänä aikana nuorisoa on riepoteltu pitkin kylää väliaikaisissa tiloissa mm. pienille lapsille kalustetun leikkipuiston tiloissa, koululla ja nyt vanhan apteekin pienissä tiloissa. Tämänhetkisen arvion mukaan nuorisotalo saadaan Viikkiin ehkä 2017 vaikka on kiistaton totuus, että Nuorisomäärää kohden nuorisotilaa on täällä Vesalan kanssa suhteellisesti vähiten.

Viikissä asuu aika loistoteinejä - nuoria joilla on sanottavaa ja keinot sanoa se. Tänään Nutan Ritareiden järjestelmä teatteripolku oli nuorten itsensä ideoima ja toteuttama kertomus siitä, millaista heidän elämänsä Viikissä on. Näytelmän ideoijana on toiminut Ida Lönnqvist joka hyvin selkeästi kertoi missä täällä oikeasti mennään. Totuuksia jotka jokainen teinin äiti mielummin haluaisi sulkea jonnekin kauas pois.

Näytelmäpolun viesti oli kristallinkirkas: nuoret haluavat yhteisen, turvallisen, kokoontumispaikan jossa aikuiset valvovat ettei kukaan jää yksin tai kiusatuksi ja jossa voi oikeasti olla tuntematta olevansa jonkun toisen reviirillä. Paikan jossa on lämmin talvellakin ja jossa nuorisolaumaa ei pidetä häiriönä. Nyt Viikin nuorilla on pienet jakautuneet jengit eri kauppojen kulmilla. Kun toisia ei tunneta on konfliktien uhka kokoajan olemassa. Nuorten mukaan niin viinaa, tupakkaa kuin huumeitakin on helposti saatavilla Viikissä. Paine päihteiden käyttöön on nuorten itsensä mukaan hankala asia: jos haluaa hengailla jossain kavereiden kanssa on vaikeaa olla niin pieni kuin haluaa jos samalla ostarinkulmalla notkuvat myös ne täysi-ikäiset. Toisaalta tilojen puutteen takia nuoriso myös valtaa lasten leikkipuistoa joka - nuorten itsensä mielestä - on ymmärrettävsti pienten lasten vanhemmista pelottavaa. Rapuista on tullut pienten porukoiden nuorisotiloja joista nuoret monesti ajetaan pois huutaen.

Väliaikaisen nuorisotilan tilat ovat riittämättömät alueen tarpeeseen: tilassa on vain yksi pienehkö yleishuone sekä kaksi kymmenneliöistä ikkunatonta kopperoa. Tämänkin tilan kaupungin nuorisotoimi sulkee kesäksi koska toiminta keskitetään muutamiin lähiöihin.

Nuorisotalo saataisiin rakennettua nopeammin jos tahtotilaa löytyisi. Loppuviimeksi kyse ei ole rahasta - kuten Guggenheimista opimme 180 miljoonaakaan euroa ei ole kaupungin budjetissa ainakaan virkamiesten mielestä missään määrin iso summa koska samanhintaisia liikenneinvestointeja tehdään jatkuvasti. Kyse on siis valinnoista: kumpi on oikeasti tärkeämpää: nuoriso vai autoliikenne. Itse pidän tätä aika helppona kysymyksenä.

Nutan ritareista voi lukea lisää sekä heidän blogistaan että liittyä facebooktykkääjiin. Ja tätä viestiä saa levittää koska veikkaan, että monelle aikuiselle tässä kaupungissa tekisi ihan hyvää tajuta, etteivät ne kauppojen kulmilla hengaavat nuoret välttämättä ole roskasakkia vaan sitä satojen teinien porukkaa, jotka eivät vaan millään voi mahtua tilaan joka vetää maksimissaan 50 ihmistä - jos nämä istuvat sylikkäin.

Ps. Olen pyytänyt tilaisuudessa sekä kuvausluvan että luvan julkaista kuvat. Jos sattumalta olet kuvassa etkä halua sitä nettiin, pistä mulle meiliä osoitteeseen theporro at saunalahti piste fi niin otan kuvan pois!

Sananen Guggenheimista

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 03 May 2012 14:11:36 +0300

Ei lienee ole jäänyt selväksi, että vastustin Guggenheimin rakentamista verovaroin. Mielestäni projektissa haisi sekä "selvitystyö" että ehdotettu rahoitusmalli.

Tämän päivän Hesarin pääkirjoitus kuitenkin antaa vielä aiheen yhdelle kommenttiblogaukselle. Hesarin mukaan

Ajatus kansainväliseen Guggenheim-verkostoon kuuluvan taidemuseon perustamisesta ja rakentamisesta Helsinkiin ei koskaan saavuttanut suurta suosiota. Hanketta vastaan asettui laaja rintama. Sitä vastustivat ne, jotka vierastavat kaikkea ulkomaista, ne, jotka pelkäävät, että kaupungin peruspalveluihin tarvittavaa rahaa törsätään turhuuteen, ne, jotka vierastavat Amerikkaa ja kaikkea Amerikasta lähtöisin olevaa, sekä ne, jotka pelkäävät, että kansainvälinen taidemuseo veisi määrärahoja muilta täällä jo toimivilta museoilta ja ylipäätään suomalaiselta kuvataiteelta.

Guggenheim-projektin suurin ongelma ei suinkaan ollut brändin ulkomaalaisuus vaan se, että siinä Guggenheim- museo itse ei ollut valmis sitoutumaan millään tavoin taloudellisesti projektiin mutta samaan aikaan halusi päätäntävallan projektista. Projektin kannattavuuslaskelmat olivat Guggenheimin laatimia eikä riippumatonta selvitystä edes yritetty tehdä. Sopimus oli selkeästi Helsingille monella tavalla epäedullinen.

Helsingin Sanomat varmasti halusi Guggenheimin Helsinkiin. Kaikesta päätellen myös Guggenheim- museo edelleen on toiveikas projektin jatkon suhteen. Ja epäilemättä Guggenheimhaaveet tullaan vielä kaivamaan laatikosta esiin kunnallisvaalien jälkeen. Syksyn kunnallisvaaleista tuleekin varmasti myös kulttuurivaalit. Ja hyvä niin - näin kulttuurialan ammattilaisena olen enemmän kuin ilahtunut siitä jos keskustelemme myös kulttuurista ja sen merkityksestä Helsingin vetovoimalle.

Kuten ennenkin sanoin olen valmis toivottamaan Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin kunhan se rahoitetaan muulla kuin verovaroilla. Olen jopa valmis ensimmäisten joukossa lobbaamaan tarvittavalle rakennukselle ilmaista vuokratonttia - jos hanke oikeasti ja aidosti on niin kannattava taloudellisesti kun sen puolustajat ovat esittäneet, on ihan itsestäänselvää että sillä on toteutumismahdollisuuksia myös yksityisrahalla. Mikäli projektin puolustajat aidosti uskovat projektiin sitä tulee ilman muuta edistää yksityisrahoitusmallin pohjalta. Ehkäpä Helsingin Sanomat voisi omalta osaltaan panostaa asiaan maksamalla uuden 1,2 miljoonan selvityksen siitä, miten Guggenheim-museo voitaisiin rahoittaa ilman verovaroja.

Ehkä kuitenkin tärkeämpänä kuin satojen miljoonien investoinnit koen kysymykset siitä, miten käytännössä kaupunkitilaa saadaan kulttuurikäyttöön - niin taiteelle kuin tapahtumille. Katutilan hallitsijana on tällähetkellä rakennusvirasto. Taide ja kulttuuri ei ole pelkästään rakennuksia ja megalomaanisia instituutioita. Kulttuuri - taide - tarvitsee myös muunlaista tilaa kuin vakituista näyttelytilaa. Olen jonkinverran tutustunut Chekpoint Helsinki - työryhmän ajatuksiin ja niissä on paljon mielenkiintoista ja varteenotettavaa. Silti ehkä tärkein kulttuurin este tässä kaupungissa on pienemmän mittakaavan tilojen puute: työtilojen, popup-taidenäyttelytilojen, katutapahtumien jne. Kaupungilla on paljon kiinteistöjä omistuksessaan ja osa niistä on syystä tai toisesta tyhjänä pitkiäkin aikoja. Taide- ja kulttuuritapahtumia varten ei välttämättä aina tarvita dedikoituja rakennuksia vaan kulttuuria voi - ja pitäisikin - nähdä myös vähemmän instituutionaalisissa tiloissa. Taide kuuluu kaikille eikä sen esiin tuomiseen aina tarvita miljoonia, ainoastaan kekseliäisyyttä.

Käsityöläinen riistää itseään

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 01 May 2012 14:55:20 +0300

Näin työläisten päivänä sananen yrittäjyydestä, kädentaitoyrittäjyydestä nimenomaisesti.

Kuva Miriam Korlee

Seisoskelin viikonlopun kolme päivää messuilla joiden järjestäjä oli onnistunut mokaamaan mainonnan melkoisen totaalisesti ja jatkoi valitsemallaan linjalla myös halliopasteiden osalta. Siinä turhan hiljaista hallia katsellessa oli poikkeuksellisen paljon aikaa verkostoitua muiden kädentaitoyrittäjien kanssa ja jotain aika olennaista jäi resonoimaan ihon alle.

En minä sitä sanoiksi saa, en nyt vielä, enkä mitenkään koherentiksi tekstiksikään. Mutta kuluttajat puhuvat usein siitä, kuinka he haluavat eettisesti tuotettuja tavaroita ja laatua. Että kotimaisuus merkitsee, että kivijalkakaupoilla on merkitystä. Tosiasiallisesti suomalaiset kuitenkin jonottavat suurmarkettien kassoilla saadakseen hullunhalpoja vaatteita, kodinkoneita ja somistustavaroita joiden tietävät melkoisella varmuudella olevan tuotettu enemmän tai vähemmän epäeettisesti. Ehkä ei lapsityövoimalla, ei aina, mutta useimmiten halpatyövoimalla maissa, joiden ympäristökuormitus tappaa jatkuvasti valtavan määrän asukkaita alle viisikymppisinä ja joissa elämä on enemmän tai vähemmän kärsimystä. Osalle tämä on taloudellisesti ainoa mahdollisuus selvitä arjesta, mutta omassa tuttavapiirissä on valtava lauma keskituloisia joiden tiedän surutta kuluttavan rahojaan myös merkkivaatteisiin, laatuviineihin ja luomuruokaan. Peruskuluttajan valintoja ohjaileekin yleensä rahan lisäksi monenkirjava eettinen- ja laatustandardisto jossa toisilleen ristiriitaisia arvoja ei yleensä edes tiedosteta.

Samaan aikaan käsityöläiset puhuvat oman työnsä laadusta, eettisyydestä ja kunnon palkasta mutta kituvat todella olemattomilla tuloilla pitkien työpäivien ja jatkuvan stressin alla. Me maksamme huikeita messupöytämaksuja, nettikauppamaksuja, pankkipalvelumaksuja, eläkemaksuja, alveja yms. ja silti näyttää siltä, että ensimmäinen mistä me leikkaamme menoja on oma tuntipalkka - ei suinkaan työn laatu, taso tai malliston vaikeus. Työpäivät ovat pitkiä ja arvaamattomia eikä ihan harvinaista ole että yhteistyökumppani tuntuu vain rahastavan pieniltä yrityksiltä tekemättä omaa puoltaan diilistä. On Itellan huolinnassa makailevia tavaratullauksia, maksuissaan hidastelevia jälleenmyyjiä, varkauksia, kohonneita vakuutusmaksuja, mainontaa joka ei tuota yhtään asiakaskontaktia. Oppirahat pienyrityksissä ovat monesti suuria ja kalliita ja pahimmillaan johtavat toiminnan loppumiseen.

Käsityöläisten pitäisi olla kymmenen alan ammattilaisia. Oman työnsä lisäksi pitää osata siivota, somistaa, hoitaa kirjanpitoa, toimia verosuunnittelijana, myyjänä, markkinoijana, roudarina, valokuvaajana, mannekiinina, opettajana, tiedottajana... Jokaisella meistä on puutteita kaikenlaisessa. Useimmiten puutteet ovat niitä, mitkä vaikuttavat myös tulokseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana tuttavapiirissäni on lopettanut tusinan verran pienyrittäjiä koska toiminta ei kannata. Itse en haluaisi liittyä heidän joukkoonsa. Niinpä hain tuossa jokunen kuukausi sitten alan täsmäkoulutukseen ja pääsinkin. Ensi viikon perjantaina aloitan oppisopimuskoulutuksessa tekemään luovan alan yrittäjän ammattitutkintoa. Koulutuksen taso tuskin odotuksiani vastaa mutta jostain päästä on nyt lähdettävä hakemaan viisautta joka itseltä puuttuu.

Mun osalta messut meni väkimäärään nähden loistavasti. Mulla on paljon aivan superihania asiakkaita jotka jaksaa tulla moikkaamaan mua vaikka minne. Pari ihan uutta ihmistäkin tuli ständille käymään mukanaan massatöitä joita ovat mun ohjeilla tehneet. Sain useita ihmisiä innostumaan kokeilemaan massoja ja myyntiäkin oli senverran ettei nyt varsinaisesti takkiin tullut. Ja tulipahan messuilta bongattua yksi uusi tukkuri ja kasapäin kollegoita joista osan tunsin (tiesin) vain netin kautta. Esim. Susannan tapasin vasta nyt ensikerran. Susannan työt ovat aivan hur-maa-via, hinta kohdallaan ja ständikin oli todella hieno. Susannalle nämä olivat ensimmäiset "isot" messut ja messuraportti löytyy täältä. Vastapäätä mua oli Enkeli Werstas joiden vetäjiin vihdoin tutustuin hyväntuulisen moi-mitä-kuuluu- huutelun sijasta. Viikonloppuni pelastuksia tämäkin. Ja jos sisustusta harrastaa tuolta kyllä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista.

Järjestäjän mokat ovat kuitenkin sellaisia että ammattilaisten kesken niistä riittää puhuttavaa vielä joksikin aikaa. Onneksi tässä kohtaa kollegat ovat olleet varsin samanmielisiä ongelmien suhteen. Suomen käsityöyrittäjät ovat, btw, kaikessa hiljaisuudessa verkostoituneet lähinnä facebookin kautta - jos haluat mukaan laita mulle meiliä niin kerron enemmän - ja tästä toivon mukaan pidemmän päälle tulee olemaan koko alalle hyötyä.

Jos olisin mennyt jonnekin pitämään vappupuhetta se olisi kai ollut tätä lyhyempi. Ehkä olisin sanonut vain näin:

Ammattiliitot turvaavat edes jotenkuten työläisen etuja. Jos työpaikallasi ei noudateta lakia, vaadi ammattiliitoltasi enemmän! Käsityöläinen riistää lähinnä itseään. Myös kädentaitoyrittäjien verkostoituminen on ainoa tapa vaikuttaa isompiin kokonaisuuksiin. Kaikilla meillä on mahdollisuus ostosvalintojemme kautta vaikuttaa globaalisti.

Talent studio jatkoa

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 19 Apr 2012 07:21:55 +0300

Lähetin aspulaiskaupunginjohtaja Rädylle viestin liittyen Talent Studio caseen jo miltei kuukausi sitten. Yli viikko viestin jälkeen kaupunginsihteeri Olli Hari vastasi että Räty on lomalla ja nyt eilen vihdoin sain Harilta "vastauksen" kysymyksiin. Vastaus ei vastaa yhtään mihinkään eikä oikeastaan kerro mitään olennaista. Sähköposti on tätä tasoluokkaa

”My e-Desing-hanke on World Design Capital Helsinki 2012 –statuksen saanut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kehityshanke. Se on jatkokehittelyä muutaman vuoden toimineelle Talent-studiolle. Liitetiedostossa on tarkempaa tietoa kummastakin hankkeesta.

My e-Design haluaa edistää kuntalaisten e-asiointia ja e-työnhakua. Kehityshanke tukee sosiaalivirastossa asetettua tavoitetta ehkäistä kuntalaisten digitaalista syrjäytymistä ja edistää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa uusien mediasovellutusten avulla. Sähköiset palvelut viedään sosiaaliasemien palvelupisteisiin ennen kaikkea edistämään sosiaaliasemien asiakkaiden sähköisen asioinnin osaamista. Hankkeen tavoitteena on tuottaa myös ikonipohjainen käyttöliittymä eli e-palvelunavigaattori helpottamaan viranomaisissa asiointia.

Sähköpostissa esille nostettu kohu liittyy sosiaaliviraston WDC-hankkeiden esittelytilaisuudesta 11.1.2012 koottuihin videoihin. My e-Desing video nostatti arvosteluryöpyn Youtubissa sen huonona pidetyn tason takia. Toinen kysymys liittyi kustannuksiin, jotka arvioitiin tasoon nähden korkeiksi. Videomme tasoon on vaikuttanut se, että se on tuotettu harjoittelijoiden ja työllistettyjen omin voimin. Tästä syystä myös sen kustannukset ovat olleet minimaaliset (noin 1000 euroa).

Talent-studio puolestaan tarjoaa maksutonta sähköisen työnhaun lyhytvalmennusta lähinnä sosiaaliasemien asiakkaille. Valmennuksen aikana tehdään ansioluettelo ja työhakemus, tutustutaan sähköiseen työnhakuun, tehdään työnhakua edistävät kotisivut tai opetellaan systematisoitua työnhakua sekä itsensä markkinointia työnantajille."

Lisäksi spostissa on liitteenä mainitun my e- designin lehdistötiedotteet mutta KAIKKIIN kriittisiin kysymyksiini projektin ammattimaisuudesta, kustannuksista jne jätettiin vastaamatta.

Olen aika äimänä. Ilmeisesti sosiaalivirastossa on ajateltu että pistämällä Talent Studion nettisivut pois näkyviltä projektia voidaan jatkaa sellaisenaan eikä mitään kriittisyyttä tarvitse noudattaa projektin toiminnan suhteen. Musta tää ei voi mennä näin. Kysymyksiin pitää olla muitakin vastauksia kuin että "tää on nyt tällainen projekti". Lähetin takaisinpäin uudistetun kyselyn mutta en ole ihan hirveän toiveikas sen suhteen että sosiaalilautakuntaa kiinnostaisi tai sosiaalivirastossa asiaa edes oikeasti tutkittaisiin syvemmin.

Vierivä kivi ei sammaloidu

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 29 Mar 2012 20:22:08 +0300

Meillä oli tänään Teknisen palvelun lautakunnan ja Yleisten töiden lautakunnan yhteiskokous oman kokouksen alla. Tai siis: yleisten töiden lautakunnalle se oli virallinen kokous, meille tplk:ssa kyseessä oli vain "tapaaminen". Selitykseksi väitettiin kaupungin päätöksentekojärjestelmä Ahjoa mutta rohkenen epäillä tekniikkaselitystä, senverran moneen Ahjosta on tekosyyksi...

Normaalien esittelyiden jälkeen keskustelulle oli varattu huikea tunti. Jep. Vaikka oli ihana pullakahvitella vanhojen tuttujen kanssa niin kaupunkilaisten etu ei ihan hirveästi toteudu ennenkuin molemmat yleisiä töitä valvovat lautakunnat saavat kunnolla aikaa yhteisten asioiden hoitoon: siinä missä virastot toimivat tilaaja-tuottajamallissa on molempien lautakuntien tehtävänä valvoa kaupunkilaisten etua. Eikä kaupunkilaisten etu aina toteudu kirkasotsaisessa paperisodassa: tarvitaan yhteisiä keskusteluita ongelmakohdista ja poliittisia päätöksiä sen eteen, että esteet raivataan. Kaupunkilaisillehan tässä töitä tehdään molemmissa virastoissa. Esitinkin itse ensinäkin vuosittaista yhteisseminaaria ao. lautakuntien välille jatkossa sekä myös esitin hartaan toiveen siitä, että investointi/korjaus/kunnostus- vuosikelloa siirrettäisiin tilaajan puolella aikaisemmaksi jotta tuottajan puolella tehtävät kilpailutukset tulisivat kaupungille edullisemmiksi. Pieniä ovat summat, tonni siellä, viisi tuolla, kaksikymmenttä tuolla mutta kyllä niistäkin kertyy rahaa vuosikierrossa merkittävästi.

Tänä talvena molemmat lautakunnat ovat sattuneesta syystä joutuneet aika paljon tekemisiin lumipalautteen kanssa. Ihan vaan linkkiä etsiessäni tsekkasin mitä omilta kulmilta kartalta löytyy. Lumipalaute näyttää annetun 19.3 ja nyt on 29.3. Ainakaan asiaa ei kartalla ole merkitty hoidetuksi... Huokaus. Lumi varmaan on jo itsekseen sulanut tuoltakin pois. Toivotaan että ensi talvena systeemi on jo oikeasti paremmin käytössä. Viikin aluetta hoitaa yksityinen yrittäjä ja työn kuittaamattomuus saattaa johtua siitä ettei yrittäjä pääse koneella merkitsemään työtä tehdyksi. Silti kaupunkilaisen näkökulmasta tuo vaikuttaa siltä ettei lumipalautteisiin reagoida. Ei hyvä. Toivotaan että ensitalvena homma alkaisi olemaan jo oikeasti kunnossa.

Teknisen palvelun lautakuntaa varten olin askarrellut nelisen tuntia taulukkolaskennan kanssa. Nelosen uutisten bongattua kivityöurakkaongelmat lautakunta on tarttunut aiheeseen aika jämäkästi. Kilpailutuksen toimintatapaa on muutettu: aiemmin urakoitsija arvioi töiden hinnan itse ja jos työmäärät nousivat saattoi kilpailutuksen tuloksena halvimmaksi tarjoukseksi todettu ollakin tosiasiallisesti kallis. Kolmen eri alueen kiviurakat on kilpailutettu siten, että on ensin nimetty työ, arvioitu tätä urakkakaudella toteutettava määrä ja annettu sille viraston toimesta pistearvo. Kilpailutuksessa tarjoajilta pyydettiin pisteille kerroin millä pisteet muutetaan euroiksi. Edelliseen lautakunnan kokoukseen virasto ei ollut toimittanut lautakunnan tarvitsemia liitedokumentteja joten asia jouduttiin jättämään pöydälle. Nyt taulukot saatiin vihdoin myös luottamusmiesten käyttöön.

Koska en nyt voine mennä tässä tiukkoihin yksityiskohtiin tiivistän olennaisen bointin kuvitteellisella esimerkillä:

Eri alueilla samalle työlle on useimmiten kaupungin toimesta annettu eri pistearvo. Osa siitä on perusteltua - esim. keskusta-alueella töiden tekeminen maksaa työjärjestelyiden ja olosuhteiden takia jonkinverran enemmän - mutta kun kilpailutusalueena on Läntisen kaupunkitekniikan alueella keskustan lisäksi Pitskua jne. se ei oikein selitä koko alueen korkeaa hintatasoa. Tähän olemme jo yrittäneet aikaisemmin lautakunnassa puuttua tuloksetta. Tänään esitin kaikki kilpailutuksessa olevat työkohdat (yli sata riviä) taulukolla: merkitsin värikoodein kailleinta ja halvinta hintaa sekä tein kaksi lisävälilehteä joihin laskin jokaisen alueurakan hintaeron halvimpaan koko kaupungissa käytössä olevaan hintaan sekä laskin myös suurimman ja pienimmän tarjouspisteen prosentuaaliset erot kolmanteen taulukkoon. Tätä kilpailutusta ei voitu pysäyttää mutta tarjouksiin tulleet alhaiset kertoimet viestivät että kaupungin arviohinnoittelussa mennään turhan yläkanttiin. Kannatti puurtaa koska lautakunnan loputkin jäsenet tuntuivat vihdoin tajuavan tematiikan ongelmat. Esittelijä muutti esittelyään siten, että seuraavalla kerralla lautakunnalle tuodaan kilpailutuskriteerit jo ennen kuin tarjouspyyntöä lähetetään. Toivottavasti vihdoin meidän vihreiden esittämä malli jossa keskusta-alue kilpailutetaan erikseen tulee vihdoin oikeasti viraston puolelta esittelyyn koska ei ole mitään järkeä maksaa läntisissä lähiöissä keskustan työhintoja.

Tiedän että tämä ei kuulosta niin järkälemäisen massiiviselta duunilta kuin miltä se tuntui mutta olen harvinaisen tyytyväinen siihen, että tein tämän. Kolmisivuista taulukkoa ei näköjään enää sitten tytötellä ja puhuta "suorittavasta työstä" joka - kuulema - ei kuulu lautakunnan valvontaan Pah. Olen kokoajan tiennyt mistä puhun ja nyt toivottavasti tietävät muutkin asiaan kuuluvat tahot.

Sylttytehtaalta päivää

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 23 Mar 2012 10:02:00 +0200

Tietoviikko kävi haastattelemassa sosiaalivirastoa my e-designin tiimoilta.Haastattelussa sosiaaliviraston työnohjauksen päällikkö Pirkko Nyholm epälee että heitä kohtaan on masinoitu hyökkäys ja tämän takana on joku sylttytehdas.

Nostan käden pystyyn, se olin minä. Kirjoitan tämän jotta siellä sosiaalivirastossa ei käytettäisi minunkin veroeuroja nyt täysin irrelevantin "selvitystyön" tekemiseen. Kuten blogauksessanikin kerronsain linkin sosiaaliviraston mye-design- sivulle ja kun en tekstiä tajunnut lähdin sitten selvittelemään mistä ihmeestä on kyse. Löytämäni videot olivat senverran omituisia että sekä linkitin niihin facebookissa että blogasin aiheesta. Ensin videoita kävivät katsomassa nettituttuni ja koska se oli niin käsittämätön niitä linkitettiin aika nopeasti eteenpäin. Näin netti toimii: uutisjutut, videot jne. leviävät aivan itsestään, sen mukaan kuinka kiinnostavia ne ovat. Esim. tällä MyeDesign- projektin videolla on tätä kirjoittaessani vasta 427 katselukertaa mutta siinä on kaikki potentiaali tulla hyvinkin suuria ihmisjoukkoja kiinnostavaksi nettihitiksi:

Tietoviikon haastattelussa sosiaalivirastosta kerrotaan kyseessä olleen harjoitustyön jonka taltiointi tarkoitettu "pääasiassa tilaisuuteen osallistuneille ja niille, jotka eivät jostain syystä sinne päässeet. "

Alkaa mennä mielenkiintoiseksi. Alkaa herätä lisää kysymyksiä.:

1. Tilaisuudesta kuvatulla haastatteluvideolla näyttää siltä, että tilaisuuteen osallistui jonkinmoinen lauma kaupunginvaltuutettuja. Heillekö sosiaaliviraston wdc- hanke esiteltiin? Ilmeisesti kuitenkin mediaa oli kutsuttu paikalle koska hankeesta on sosiaaliviraston nettisivuille myös tehty tiedote. Keitä tilaisuuteen oli kutsuttu ja mitkä olivat tapahtuman kustannukset?

2. Jos video oli tarkoitettu vain suljetulle ryhmälle, miksi se on ladattu you tube- palveluun julkisena?

3. Videon selitetekstissä ei kerrota videon tekijöistä mitään. Jos kyseessä on harjoitustyö, eikö olisi ollut asianmukaista myös mainita videon tekijöiden nimet tässä yhteydessä? Semminkin jos harjoitustyöt on tehty työnhankkimisen edistämiseksi?

4. Tuttavani on kysynyt videon taustamusiikkia esittäneeltä Villa Nah- bändiltä onko näiltä pyydetty lupa musiikin käyttöön. Bändi ei ole ollut tietoinen musiikkinsa käyttämisestä. Se ei vielä tietenkään tarkoita etteikö teostomaksuja olisi asianmukaisesti maksettu joten kysynkin nyt onko Sosiaalivirasto maksanut teostolle videossa käytetyn musiikin teostokorvaukset?

5. Youtubessa olevan my e-design videonkuvaustekstissä mainitaan, että "Lähtökohtana hankkeelle on kohtaanto-ongelma julkisen e-palvelutuotannon ja kaupunkilaisten asiointitarpeiden välillä." Mitä tämä lause tarkoittaa?

6. Samaisessa videossa mainitaan Ipod yhtenä brändinä jonka kautta "sinä ja minä olemme toimijoita mediassa". Miten Ipodia voidaan käyttää edistämään sähköistä työnhakua?

7. Videossa todetaan näin:

Jätämme päivittäin digitaalisia jalanjälkiä internettiin. Google on huomiotalouden keskus ja oletkin mr.Nobody jos et ole netissä. Työhakemus ja ansioluettelo eivät siis riitä. Talentit on mediumi. Asiakkaamme kehittävätkin koulutuksen aikana itselleen nettipresenssin. Kotisivut, facebook, blogit ja työprotfoliot luovat virtuaalisen identiteetin. Se on kilpailuetu työmarkkinoilla.

Tietosuojavaltuutetun kanta työnhakijoiden googlettamiseen on kuitenkin kielteinen.Eikö tämä projekti ole ristiriidassa laillisen työnhakuprosessin kanssa?

8. Videossa luvataan yhdistää sata pankkivarmenteista palvelua yhteiseen käyttöliittymään. En löydä mistään tietoa mitä palveluita käyttöliittymään on tarkoitus yhdistää. Missä lista on esillä?

9. Sosiaaliviraston nettisivuilla olevasta tiedotteestaohjataan media google docs sivuille joissa on hankkeen kuvamateriaalia.Kuudesta kuvasta yksi on logoja yksi pirstaloitunut kuvaihmisryhmästä ja magneettikuvauslaitteesta. Neljän muun kuvan alla lukee ~~canon~~ Olympus digital camera ja niissä on kuvattu alikulkukäytävä, kaksi Aarnion pallotuolia joista toisessa istuu ihminen ja toisessa on tietokoneen (?) näyttö, abstrakti kuva pyöreistä valo-objekteista sekä epätarkka kuva tablettitietokoneesta.Koska kuvat herättävät minussa lähinnä hämmennystä haluaisinkin kysyä, miten kuvamateriaali kuvaa projektia?

10. E-design hankkeen takana on ilmeisesti kaupungin työnhaun talent studio, joka nettisivuillaan kertoo kouluttavansa asiakkaita nonstop viikottain erilaisista aiheista. Ilmeisesti joka tiistai asiakkaita koulutetaan teemalla "Kotisivut internetiin työnhaun tueksi. Paranna näkyvyyttäsi nettisivuilla. Erotu eduksesi ja nappaa työnantajien huomio." Mitä koulutuksessa konkreettisesti tehdään ja minne kotisivut luodaan?

11. Talent Studion omilla nettisivuilla väitetään, että työnohjausyksikkö sijaitsee internetissä URL-osoitteesta www.talentstudio.tarjoaa.fi. Alleviivattu url-osoite ei toimi linkkinä vaikka se on merkitty alleviivaamalla linkiksi. Itse osoitteessa ei ole mitään sisältöä.

Koska Talent Studio kuitenkin kouluttaa työnhakijoita nettisivujen tekemiseen haluaisin kysyä ovatko opettajat samoja henkilöitä jotka ovat tehneet yllä olevat nettisivut ja mikäli ovat, mikä on heidän ammattipätevyytensä?

12. Talent studion sivulla todetaan:

Työnantajat pyrkivät selvittämään kiinnostavien työnhakijoiden ns. virtuaalisen identiteetin. Google on hyvä työkalu, jonka avulla työnhakijan harrastukset ja yleinen aktiviteetti voidaan selvittää. Haut saattavat tuottaa tietoa siitä, että työnhakija on aktiivinen nettikeskustelija, pitää omaa blogia tai facebook-sivustoa ja omia kotisivuja. Työnhakija nimi saattaa löytyä jonkin urheiluseuran tai yhdistyksen toimintaa esittelevältä sivustolta, joka voi olla positiivista hakijan kannalta.

Kuten jo edellä totesin, työnhakuprosessiin liittyvä työntekijöiden googlettaminen ei tietosuojavaltuutetun mukaan ole asianmukaista. Miten selitätte ristiriidan?

13. Koska sekä E-design että Talent Studio näyttäytyvät julkisen viestintänsä perusteella melko sisällöttöminä haluaisinkin nyt tietää millaisella rahoituksella projekteja tehdään ja kuinka paljon ne ovat maksaneet? Onko hankkeeseen haettu työllisyyspoliittista avustusta vai toteutetaanko se kokonaan kunnallisin verovaroin?

14.Sosiaaliviraston toimintakertomuksessa vuodelta 2011 mainitaan vain että Talent Studiossa oli ollut 290 asiakaskäyntiä. Miten hankkeen sisältöä, kustannuksia, laatua ja vaikuttavuutta valvotaan?

Koska oletan että nämä kysymykset kiinnostavat muitakin kuntalaisia olen kirjannut kysymykseni julkisesti tähän blogaukseen.

Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla piisaa rahaa

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 21 Mar 2012 15:27:51 +0200

Osuipa facebookissa vastaan linkki tällaisellekin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston My e-design hankkeen sivulle.
Hankkeen tavoitteita kuvataan mm. seuraavasti:

Lisäksi kaupunkilaiset voivat edistää työllistymistään luomalla itselleen nettipresenssin My e-Design –koulutusformaatin avulla. Lähtökohtana hankkeelle on kohtaanto-ongelma julkisen e-palvelutuotannon ja kaupunkilaisten asiointitarpeiden välillä.

Anteeksi mitä?

No, asiaa piti vähän googletella ja kas, löytyihän tältä porukalta selventävä youtubevideo jota tätä kirjoittaessani on katsottu huikeat 152 ja niistäkin kolmekymmentä viimeistä sen jälkeen kun linkitin videoon itse naamatussa.

Melkomoinen video, melkomoinen todentotta.

Taustalla soi Villa Nahin biisi "Running On" on myös erikoinen valinta: "It’s keeping me up all night
It’s keeping me up all night, yeah. You’re keeping me up" . Toivottavasti teostot on maksettu...

Yritin googletella kuinka paljon tähän konsulttikuraan on käytetty veroeuroja mutta eipä ihan helpolla löytynyt.

Sensijaan löytyi kyllä sosiaaliviraston WDC lanseerauksessa nauhoitettu pätkä siitä mitä tilaisuuden vieraat, pääasiallisesti kaupunginvaltuutettuja, aiheesta sanoivat:

o . O Näin meillä käytetään verorahoja.

Vetää harvinaisen sanattomaksi.

Lumenkaato mereen pitää lopettaa

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 07 Mar 2012 14:30:00 +0200

Hesarin Omakaupunki uutisoi tänään ympäristökeskuksen tekemästä selvityksestä lumenkaadon ympäristövaikutuksista. Itse selvitys löytyy kokonaisuutenaan täältä. Selvityksessä on tutkittu kolmen maalla sijaitsevan lumenkaatopaikan roskia ja lumensulatuksesta aiheutuneita vaikutuksia ympäristössä. Tutkimuksen mukaan maanäytteistä ja hulevesistä on löydetty merkittävästi suurentuneina pitoisuuksina mm. lyijyä, kuparia, sinkkiä, öljyä ja kloridia (katusuolaus). Tutkimuksessa otetuissa näytteistä Herttoniemessä 30.5.2011 otettu sisälsi hyvän uimaveden laatuvaatimusta suuremman määrän määrä Escherichia coli -bakteereja (690 mpn/100ml). Selvityksessä todetaan, että lumen sulatus maalla siten, että sulamisvedet johdetaan lähiympäristöön kuormittaa ympäristöä. Samoin tutkimuksessa todetaan että lumenkaato mereen aiheuttaa selkeitä ympäristöongelmia, erityisesti roskaantumista, jonka vuoksi se tulisi lopettaa. Olen itsekin tehnyt useita esityksiä samasta aiheesta toimiessani YTLK:n jäsenenä vuosina 2004-2008 ja osa niistä on mennyt lautakunnan yksimielisinä päätöksinä läpi. Siitä huolimatta Helsingin kaupunki edelleenkin ajaa etenkin kantakaupungin lumikuormat mielummin mereen kuin ryhtyy investoimaan vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Samaan aikaan Helsingin kaupunki on näkyvästi esillä erinäisissäkin Itämeri-projekteissa.

Kuvan (c) Mira Riipinen Helsingin ympäristökeskus

Rakennusviraston oman arvion mukaan lumi sisältää noin 1–2 % jätettä, kuten hiekoitussepeliä ja roskaa. Osuus riippuu siitä, kuinka kauan lumi on odottanut kuormausta. Mitä tuoreempana lumi kuormataan, sitä vähemmän se
sisältää jätettä. Rakennusviraston arvion mukaan jätteestä noin 70 % on hiekoitussepeliä.

Tutkimuksessa esitelty Maununnevan vastaanottopaikka on ottanut vuonna 2010 vastaan 27 000 kuormaa lunta. Paikalta on viety Rakennusviraston ilmoituksen mukaan pois noin 500 kuormaa jätettä (sivu 29). Poisvietyjä jätekuormia ei kuitenkaan tilastoida luotettavasti. Jätteen osuus on siis rakennusviraston oman arvion mukaan ollut Maununnevalla noin 1,9% kuormasta. Tarkasteltaessa sivun 21 haitta-ainetaulukkoa voidaan huomata, että Maununnevan kohdalla useiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat kuitenkin vähäisempiä kuin Oulunkylän vastaanottopaikalla. Pitäisi tutkia, kulkeutuuko jätteitä joillekin vastaanottopaikoille esitettyä 2 %:n suuruusluokkaa enemmän koska haitta-ainepitoisuuksissa on näin merkittävä ero.

Vuonna 2011 Rakennusvirasto on tilastoinut vastaanottaneensa 330 000 kuormaa lunta eri vastaanottopaikoille. Noudattaen Rakennusviraston antamaa 1-2%:n jätemäärää vastaanottopaikoille on siis otettu vastaan noin 3300- 6600 kuorma-autollista roskaa ja jätettä. Rakennusvirastosta 7.3.2012 saamani tiedon mukaan Hernesaaren lumenvastaanottopaikalla on tänä talvena kipattu mereen noin 60 000 kuormaa lunta. Samalla prosenttikaavalla laskien mereen on siis kaadettu Helsingin kaupungin toimesta noin 600-1200 kuorma-autollista jätteitä. Ei enää kuullostakkaan ihan niin pieneltä määrältä.

Tutkimuksessa kuorman kooksi on arvioitu 15 m3 joka tarkoittaa sitä, että jos tämän jätteen levittäisi metrin korkuiseen kasaan se täyttäisi vähimmillään 95 x 95 metrisen alueen, kahden prosentin arviossa jo 135 m x 135 metrisen kentän. Tämän määrän roskaa Helsingin kaapunki kaataa mereen joka vuosi. Tarkoituksella. Jos tämän kasan yrittäisi läjittää mille tahansa julkiselle alueelle sille pitäisi hakea ympäristölupaa.

Kun puhutaan itämerestä keskustelu menee usein siihen, että "tällaisiin asioihin takertuminen on piipertämistä koska venäjällä sitä ja virossa tätä". Niin. Aina on olemassa isompi paha mutta eikö kaupungin tehtävä ole pitää ympäristöä siistinä ja toimia asukkailleen esimerkkinä?

LUMITYÖT OVAT USEAN TAHON YHTEINEN HAASTE

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 11 Feb 2012 07:41:35 +0200

TIEDOTE 9.2.2012
Teknisen palvelun lautakunta puheenjohtaja Mirka Vainikka ja varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg:

LUMITYÖT OVAT USEAN TAHON YHTEINEN HAASTE

Katujen kunnossapito työt ja lumi on herättänyt keskustelua medioissa.

Kaduilla lumityöt hoidetaan tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Helsingin kaupungin rakennusvirasto toimii tilaajavirastona ja sitä valvoo yleisten töiden lautakunta. Tilaajavirasto määrittelee ja pättää tilausvaiheessa sen, miten lumityöt kaupungissa hoidetaan. Teknisen palvelun lautakunnan valvoma Stara yhdessä yksityisten yrittäjien kanssa vastaa käytännössä lumityön tekemisestä HKR:n tilauksen mukaan eli toimii niin sanottuna tuottajavirastona. Lisäksi asiaa hoidetaan yhteistyössä lukuisten muiden tahojen kanssa kuten esimerkiksi huoltoyhtiöiden kanssa.

Tässä mallissa yhteistyön merkitys nousee tärkeään rooliin. Yhteistyötä tehdään niin päättäjien kuin virkamiesten toimesta. Kaupunki pyrkii toimimaan ”yhden luukun” -periaatteella niin, että virastot toimittavat palautteen aina oikeaan
osoitteeseen. Tässä on kyllä petraamisen varaa, muissakin asiassa kuin lumitöissä. Palaute huomioidaan aina ja toimintaa pyritään kehittämään sen perusteella. Katualueen hoitoon liittyvä palaute on keskitetty Rakennusviraston asiakaspalveluun ( 09 310 39000) josta palaute ohjataan edelleen. Mikäli asiasi ei etene virkamiesten kautta, voit myös olla yhteydessä luottamusmiehiin.

Tämän talven haasteiden lisäksi tulisi myös pohtia tulevia talvia valtuustostrategiatyön 2013-2017 muodossa. Haluamme hoitaa asiaa hyvässä yhteistyössä kaikkien oleellisten tahojen kanssa niin yleisten töiden lautakunnan kuin helsinkiläisten kanssa. Myös kaupunkisuunnittelulla on tässä mielestämme tärkeä rooli. Kaikki kehittämisideat kannattaa lähettää kaupungille.

Rauhallista lumitalvea!

Mirka Vainikka (Sdp)
Teknisen palvelu lautakunta, puheenjohtaja

Pörrö Sahlberg (Vihr.)
Teknisen palvelu lautakunta, varapuheenjohtaja

Tehtävä Helsingille

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 29 Jan 2012 08:24:43 +0200

Mulle on joskus sanottu, että osaan näemmä unelmoida tosi pienistä ja tosi suurista mutten mistään siitä väliltä.

Niin.

Tälläkertaa unelmoin siitä että saisimme hankittua kuukaudessa 25 000 allekirjoitusta kunnallisaloitteeseen jonka sanamuoto menee tismalleen näin:

Kunnallisaloite Helsingin kaupungille

Me allekirjoittaneet äänestysoikeutetut helsinkiläiset esitämme, että Helsingin kaupunginvaltuusto järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen Guggenheim -museohankkeen toteuttamisesta verovaroin.

Tule mukaan. Lisää tietoa projektin blogista
sekä projektin Facebooksivuilta

Avoin kirje arvokonservatiiveille tuttavilleni

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 25 Jan 2012 23:27:37 +0200

Hei täysheterot arvokonservatiivit ystäväni!

Viimepäiväisistä (erityisesti facebookissa) on jäänyt päälle huoli siitä, että epäilette ja mietitte onko perhearvonne enää arvostettuja arvokkaita jos suomelle valitaan homopresidentti.

Olen yrittänyt olla hermostumatta, ja olen yrittänyt ymmärtää näitä "enhän minä itse välitä onko joku homo vai ei mutta kun joku voi välittää"- lauseista yhdistettynä "arvot romuttuvat" huokauksiin. Ärsyyntymättä, provosoitumatta, tiuskaisematta. Koska sisälläni tuntuu vaan ihan äärimmäisen pahalle ne sanat ja teot joita teette kipuillessanne asian kanssa.

Mutta.

Oivalsin juuri etten ehkä ole kuullut sitä olennaista tässä kaikessa: että ilmeisesti edelleenkin jollain tasolla uskotte heterouden tai homouden olevan valinta. Että uskotte että teidänkin pitäisi muuttua joksikin muuksi. Ja kun se ei luonnostaan sielusta taivu niin sitä kohtaan on vain ääretön ahdistus.

Ehkä teillä on jollaintavoin väärä käsitys biologiasta - että elämä ei näihin vuosikymmeniin ole vieläkään varmistanut että ihmiset vain ovat sellaisia, synnynnäisesti; heteroita, homoja, biseksuaaleja. Että näitä asioita valitaan yhtä paljon kun korvien muotoa tai pituutta: jossain kohtaa teininä sitä vaan katsoo peiliin ja sieltä tuojottaa hörökorvainen lyhyenläntä hetero tai pitkäsäärinen vinohampainen homo. Joku vähän outo kuitenkin, joku jonka kanssa on sitten vain elettävä. Hirveää olisi uskoa että oma ydin, oma minä, olisi valintakysymys, että tuosta noin vain voisi muuttaa jotain niinkin perimmäistä kuin sitä kehen rakastuu!

Yritän opettaa paria lasta täällä uskomaan siihen, että sanoi kaverit mitä tahansa tärkeintä on kuitenkin tietää sisällään mitä itse haluaa ja toimia sen mukaan. Ja kaiken lukemani perusteella tekin niin opetatte. Me olemme ihan samanlaisia siinä, ja kuitenkin näitä omia oppejaan on välillä niin tuskastuttavan vaikea noudattaa kun on vaikeista asioista kyse. Minun, teidän. Ei se, että naapurin auto on punainen tee teidän sinisestä autostanne huonompaa. Elämä ei ole kilpailu eikä rakkaussuhteilla tarvitse mitellä.

Tärkeintä on loppuviimeksi se, miten suhtautuu muihin ihmisiin. Että ei ole se nutipää joka vie parkkipaikan toisen nokan edestä tai joka ottaa viimeisen kahvikupin työhuoneen keittimestä eikä laita uutta tulemaan. Että on sillä tavoin lojaali että antaa toisten olla kotonaan puputossuissa ja verkareissa vaikka itse meneekin aina tällingissä roskikselle - että on siinä joustava että tajuaa että meitä on aika moneen lähtöön eikä se ole itseltä pois.

Kaikkea vierasta saa vähän epäillä ja pelätä. Mutta rohkeutta ei ole se, ettei pelkää vaan että peloistaan huolimatta yrittää tutustua uusiin asioihin. Ikävän usein ne ovat sitä samaa vanhaa - kaikkein yksityisin on sittenkin kaikkein yleisintä - mutta aina joskus huomaa olevansa täysin uuden ajatuksen äärellä.

Ja tänään se uusi ajatus oli se, että on varmasti ihmisiä joille kukaan ei ole sanonut, että on "hyvä että sä oot just tollanen". Ja että vaikka aina puhutaan kuinka kipeää hyväksynnän puute tekee homoihin niin varmaan sitä kipua on ihan perusheterossakin. Että ihan jokaiselle jonkun pitäis sanoa ihan suoraan päin kasvoja että ne on ihan okei. Mielellään usemman.

Vaaleista viis. Minun kantani tiedätte. Mutta pitäkää itsenne ihmisinä. Kaikki on hyvin, ollaan matkalla vielä.

Guggenheim ja hankintalaki

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 18 Jan 2012 13:52:26 +0200

Heräsi kysymys: Miten voisi oikeasti hankintalain huomioon ottaen kaupungin ulkopuolinen tilaaja toimia tuottajana kunnan rahoittamissa toiminnoissa? Nythän Guggenheimselvityksen mukaan säätiöllä olisi enemmistöpäätösvalta siitä, mitä näyttelyitä museoon G:n verkostoista tuotetaan - ja nämä kulut eivät ole ilmaisia vaan G:n oma organisaatio luonnollisesti laskuttaa tästä palvelusta, ainakin selvityksen tekstin mukaan ne eivät kuulu lisenssimaksuun. Miten kaupungin ulkopuolinen taho voi tilata itseltään palveluita kaupungin rahalla?

Keisarin uudet vaatteet

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 17 Jan 2012 08:15:30 +0200

Paljon on Guggenheim-selvityksestä kirjoitettu. Olen lukenut selvityksen läpi kolme kertaa ja sieltä löytyy enemmän aukkoja ja epämääräisyyksiä kuin tosiasioita. Ei toisaalta ihan hirveästi hämmästytä jos kaikilla selvityksen tekijöillä on oma lehmä ojassa. Jostain syystä aiheesta ei olisi saanut keskustella ennen selvitystä. Englanniksi kirjoitettu "selvitys" on nyt julkaistu ja nyt onkin sitten kiire muutamassa viikossa päättää asia. Päätöksen mukana linjattaisiin Helsingin kaupunginmuseon toimintojen siirto Guggenheim-säätiölle kuulematta kaupunginmuseota tai sen lautakuntaa.

Kansalaiskeskustelu käy kuumana. Monet valtuutetut ovat käyneet blogitaistoon kertoakseen kuinka Helsingillä on kyllä varaa tähän ja kuinka merkittävä noteeraus Guggenheimin kiinnostus Helsinkiä kohtaan onkaan. Voi sen kokea näinkin. Toisaalta voi myös ajatella, että Guggenheim- säätiön selvitys aika suorasanaisesti kertoo, että Suomalainen taidekenttä on niin näivettynyttä että tänne ei kukaan tule ellei saada ulkomaalaisen arkkitehdin tekemään wau-rakennusta ja ulkomailta johdettua taidelaitosta Helsinkiin.

Mun ongelmani tämän selvityksen kanssa on mm. se, että sen faktat haisevat: kävijämääräennusteet, verotulovaikutukset, tieto siitä mitä lisenssituloilla saadaan ei ole selvityksessä selvästi vaan konditionaalissa, selvitys ei ole puolueeton, selvityksen vaikutukset muulle museotoiminnalle ovat arvioimatta. Mutta vielä enemmän kyseessä on keskustelu siitä, onko tämä se tapa millä verorahoja pitäisi käyttää.

Olen istunut parin lautakuntakauden aikana, erityisesti nyt viimeisen kolmen vuoden aikana, kuuntelemassa kun Pajunen latoo madonlukuja ja kertoo että koska Kreikka jne. horjuttaa Euroopan taloutta on taantuma väistämätön, siksi rahankäyttöä tulee nyt tarkastella erityisellä huolella. Viimeksi nyt syksyllä. Että "ei me nyt vaan VOIDA niitä nuorisotaloja rakentaa vaikka mieli tekis koska taantuma. Tämä ja tuokin investointi täytyy valitettavasti siirtää koska meillä on kuulkaas ihmiset tosi vähän fyffeä ja kaikki menee tosi heikosti." Näihin Pajusen ja talken madonlukuihin nojaten on aika paljon lakisääteisiä ja kaupunkilaisten tärkeitä asioita jätetty hamaan tulevaisuuteen kaikessa hiljaisuudessa budjettikirjasta pyyhkimällä. Ja valtuutetut ovat ääneen perustelleet investointihankkeiden vastustamista näillä numeroilla. Nyt Guggenheim-selvityksen jälkeen kuitenkin sama poppoo - mukana myös vihreitä - on todennut että "voi kuulkaa, kyllähän sitä rahaa on. Tämähän on vaan tahto ja uskalluskysymys. Jos me halutaan olla ulkomaalaisten silmissä jotain merkittävää meidän on vaan oikeasti sijoitettava siihen. " Muutaman viikon väli ja taloudellinen tilanne on sitä taivastelleiden puheissa täysin päinvastainen. Kovasti on oltu kilttejä jos joululahjaksi tällainen muutos on tullut, ei vain ole taloussivuja lukiessa itselle osunut tämä shokkikäännös vastaan...

Tästä Guggenheim-selvityksestä faktoja ei löydy, ei vaikka etsisi kunnolla. Mä olen siinä mielessä perinteinen ihminen että musta päätöksenteon pitäisi perustua faktoihin ja riippumasti tutkittuun tietoon. Tiedän että se on turhan pedanttia - olen kokouksissa katsonut vuosi toisensa jälkeen ihmisiä jotka tulevat avaamaan esityslistat kokoukseen eivätkä koskaan kysy yhtään mitään koska ilmiselvästi eivät joko ymmärrä substanssia tai eivät ole kiinnostuneita kuin omista kokouspalkkioistaan ja siitä, että kokous loppuisi mahdollisimman nopeasti. Niin kauan kun kysymyksiin ei ole vastauksia on mielestäni väärin luottamushenkilöiltä tehdä kaupunkilaisten puolesta päätöksiä - eihän tuntemattomiin vesiinkään saa sukeltaa pääedeltä laiturilta vaan kyllä se pohja käydään ensin tarkastamassa.

Facebookissa on pariin kertaan kysytty enkö halua Guggenheimiä tänne? Jos henkilökohtaista fiilistäni kysytään niin totta hemmetissä mä haluan sen. Tai ainakin ison laatumuseon. Enkä ole eri mieltä siitäkään ettei 130 miljoonaa investointina ole suuruusluokassaan mitenkään poikkeuksellinen. Oltiinhan meillä valmiita louhimaan autotietä maanpinnan alle joka projektina olisi ollut kalleusluokassaan paljon mittavampi projekti. Voi, se on kyllä ihan hirveän kiva unelma, Guggenheim tossa bussimatkan päässä. Minä kävisin siellä ainakin kerran kuussa. Että näkisi niitä näyttelyitä joita varten olen matkustanut useamman kerran ulkomaille... Jumalavita, se ois tämän ihmisen märkä unelma.

Mutta mutta. Paitsi että. Kun väitetään ettei asiat ole rinnakkaisia ne juurikin ovat sitä. Erityisesti silloin kun väitetään. Koska tälläkin viikolla mulle on oikeasti sanottu monta kertaa että "tää ja toi on kuule hei eri budjettimomentissa" ja että "nää on siis ihan budjetin ulkopuolista rahaa". Siis että mitä, meillä on sekä investointeihin 130 miljoonaa irrottaa "budjetin ulkopuolelta" että toimintamenoihin kulttuurille useita miljoonia vuodessa? Wtf, missä on ne rahat olleet tässä viimevuosina olleet kun kaupunginmuseon toimintaa on supistettu? Mitä helvettiä, että on rahaa jota ei näy budjetissa tai missään tileissä ja systeemeissä?

Tässä oikeassa todellisuudessa, niin ihanaa ja kivaa kuin kaikki kiva onkin, mä oon hiljalleen taipumassa kallistumaan sille ihan tavan kuntalaisen kannalle joka kattelee sitä oman lähiönterveyskeskusta jonka puhelinpäivystyksestä sanotaan 8.05 jotta "ei meillä ENÄÄ ole mitään aikoja kun teidän alueella ei ole väestövastuulääkäreitä. Voitte mennä iltapäivystykseen 14 tunnin päästä ton murtumaepäilyn kanssa tai sitten röntgenlähetteen voi tietenkin hakea yksityiseltä". Sellasen ihmisen kannalle jonka lähiöön ei saada investoitua edes 3 000 euron leikkivälineitä rikkoutuneiden tilalle puistoon. Joka on useamman vuoden ajan kuullut että alle 10 miljoonaa euroa maksava nuorisotilahanke kaupungin lapsirikkaimpaan lähiöön on kaupungille liian kallis tässä tilanteessa ja että tätä rakennusinvestointia pitää siirtää vuosilla. Sellaisen joka ei tajua miten 10 miljoonaan ei ole varaa mutta 130 miljoonaan on. Joka haluaa sanoa "Keisarin uudet vaatteet", ainakin toistaiseksi, niin paljon kuin haluaisikin ajaa bussilla ihmettelemään aitoja Kadinskyjä.

Ps. Helsinkikanavalla on Guggenheimtiedotustilaisuudesta yli parituntinen video.

Sananen roskista

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 18 Jul 2011 13:41:25 +0300

Puistojen roskaaminen ja laittomat kaatopaikat ovat ongelma, tästä en ole yhtään eri mieltä. Ja on varmasti niinkin että koska roskaamisesta ei meillä juurikaan sakoteta on roskien keräämättä jättäminen helppoa. Toisaalta en voi nyt olla sanomatta "mitäs minä sanoin" koskien Ankkarallia jonka ideana on kaataa muovia kellumaan koskeen. Tänä vuonna tapahtumajärjestäjät mokasivat päästämällä kolmasosan ankoista muoviroskaksi vesistöön. Ikävä kyllä vesistöön päässyt muoviroska hakkautuu pienemmäksi silpuksi ja on ongelma monille eläimille. En suhtaudu lainkaan suopeasti muoviin vesistöissä.

Tästäkin huolimatta hirtti vaihteeksi hihna kiinni aamun uutisia lukiessa kun törmäsin tähän Turunsanomien juttuun jossa Turun Seudun jätehuollon aluesuunnittelija Sirkku Nurminen sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristösuojeluyksikön päällikkö Lassi Liippo valittavat yhdessä keräyspisteiden väärinkäytöstä. Samankaltaisia juttuja keräyspisteiden osalta näkee toistuvasti. Mua NIIN korpeaa nämä tällaiset syyllistävät "toitte vääriä roskia meidän kivaan roskien keräyspisteeseen johon otetaan vastaan vain auringonkukkia ja muovipusseja"- tyyppiset avautumiset. Jos roskienkäsittelypaikalle järjestäen tuodaan sekajätettä ja ongelmajätettä eiköhän se kerro enemmän siitä että

a) paikalle tarvitaan myös niille keräyssäiliö
b) paikan mainonta on mennyt perille siinä että se on jätteille tarkoitettu paikka
c) ihmiset kaupunkialueellakin tarvitsevat isoille jätteille (patjat yms.) vastaanottopaikkoja
d) keräyspisteitä on liian harvassa koska niille rahdataan kerralla kaikki

Lisäksi keräyspisteet ovat aika usein lehtikuvan osoittamassa kunnossa koska niitä ei tyhjennetä ja hoideta riittävällä huolella, erityisesti kesäaikaan.

En ymmärrä miksi asiaa ei pyritä ratkomaan siltä puolen että pyrittäisiin palvelemaan ja kannustamaan ihmisiä kierrättämään ja lajittelemaan roskiaan. Pelkään että tämä syyllistäminen kannustaa ihmisiä kantamaan erityisesti ne ongelmajätteet sekajäteastiaan. Luulisi että on suurempi ongelma lajitella ongelmajätteitä rekkakuormallisesta **skaa kuin lajitella niitä roskiksen vieressä olevasta kasasta.

AIDS 30 v

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 05 Jun 2011 10:29:10 +0300

Aids on nyt tunnettu maailmassa 30 vuotta. Ensimmäiset tiedot immuunikatotaudista julkaistiin 5.6.1981 USASSA. Vaikka lääkitys on parantunut se edelleen tappaa valtavasti ihmisiä erityisesti afrikassa. Vuosien varrella noin 30 miljoonaa ihmistä on kuollut AIDSiin.

Osallistu omalta osaltasi HIVin ehkäisyyn: käytä irtosuhteissa kumia. Jos turvaseksin aakkoset ovat vain teoriassa hallussa, lisää tietoa löytää esmes täältä.

Tärkeää olisi myös tukea hivtukikeskusta lahjoituksella. Lahjoitusvaroilla pyöritetään tiedonjaon lisäksi toimintaa joka on monille hiviä sairastaville se ainoa tapa saada asianmukaista apua (psykologista, oikeudellista ja vertaistukea).

Pienyrittäjä kiittää

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 01 Jun 2011 10:45:42 +0300

Pienen postimyyntifirman kauppiaana on aina kovin ilahduttavaa kuulla että postipakettien hinnat laskevat jopa noin 15% johtuen siitä, että postin palvelut muuttuvat verovapaiksi.

Kuulostaa hyvältä. Mutta hetkinen, entäs minulle, yrittäjälle?

Tähän asti olen ostaessani postimerkkejä ja myydessäni niitä samalla hinnalla asiakkaalle eteenpäin saanut vähentää postimerkin hinnasta 23% alv. vähennyksiä. 0,75 euroa maksaneen postimerkin arvonlisäveroton hinta on ollut 0,61 €. Posti siirsi arvonlisäveron vapautumisen kokonaisuudessaan kirjepostimerkkien hintaan - niiden arvonlisäveroton hinta nousi siis 23%. Jos myyn niitä ulos samalla hinnalla kun asiakas ne postista saisi minun laskuni sisältää 23 % arvonlisäveroa. Vain yhdellä monopoliyrityksellä, Itellalla, on oikeus myydä postimerkkejä eteenpäin verovapaasti. Kirjepostimerkkien kustannukset yrittäjille nousivatkin tässä uudistuksessa 46%. Tämä ei enää olekaan ihan pikkujuttu pienyritykselle jonka liikevaihdosta suurin osa tulee pienten kirjepostiksi luokiteltavien pakettien postittelusta.

Postipaketeissa, erityisesti tuossa kokoluokassa 2-5 kg on hinnannousu maltillisempaa. Todelliset kustannukset alv 0% hinnoilla kasvavat vain hieman alle 24%. Mutta: posti poistaa samalla valikoimistaan pienpakettien kuljetukseen tarkoitetun kiinteähintaisen helpostipaketin johon kuului mukaan myös pakkauslaatikko. Saman kokoisten pakkauslaatikoiden hinta vaihtelee ostoeristä riippuen 1,5 - 2,5 € välillä joten myös pakettipostin kustannukset yrittäjälle kasvavat yli 40%.

Olkoonkin että kyse on pienistä summista, eurosta, kahdesta siellä täällä, niin tämä tarkoittanee kuitenkin laajemminkin sitä, että postikulut kuluttajille tulevat nettikaupassa väistämättä kasvamaan. Lisäksi tämä varmasti hidastaa nettikaupan kasvua. Jotenkin on raivostuttavaa että kaikissa puheissa lätistään aina pienyrittämisen puolesta mutta juuri tällaisissa kohdin ei ilmeisesti mietitä sen paremmin Itellan puolella kuin eduskunnassakaan mihin tilanne konkreettisesti johtaa.

Tässä vielä taulukossa näitä hintoja.

Ps. Omassa kaupassa postihinnat ovat toistaiseksi ennallaan. Odotan tarjouksia matkahuollosta ja postin yrityspuolelta jonne annoin aika rikinkatkuista palautetta aiheesta.

Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa

nospam@example.com (Pörrö) — Sun, 29 May 2011 15:23:47 +0300

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa tälle Jussi Halla-Ahon kavereineen kikkailemalle "tasapäistä kohtelua kaikille" - julkilausumalle. Perussuomalaisethan sanoivat:

Katsomme yksiselitteisesti, että julkisen vallan on kohdeltava jokaista ihmistä yksilönä, ei
etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana. Ketään ei pidä missään
tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi.

Periaate siitä, että ihmiset ovat samanarvoisia on oikea. Samanarvoisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkia tulee kohdella samalla tavoin.

Otan esimerkin - koska tässä juuri pari päivää sitten luin aika tuohduttavan facebookketjun aiheesta - liikuntarajotteisista. Keskustelimme toisaalla siitä, että vammainen puolituttu jäi yksihuoltajaksi ja hänelle osoitettiin henkilökohtainen avustaja vauvan hoitoa helpottamaan. Eräs ihminen oudoksui sitä, miksi vammaisten pitäisi saada "henkilökohtainen palvelija" yhteiskunnan varoilla kun muutkaan eivät saa. Pyörittelin äimistyneenä silmiäni. Kuinka kukaan voi kadehtia liikuntavammaisen henkilökohtaista avustajaa? Ilmeisesti voi.

Toinen tuttavani asuu vuokra-kämpässä alueella jonne Helsingin kaupungilta annetaan nk. positiivisen diskriminaation varoja. Lapsen koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja alueella on Helsingin korkeimpia työttömyyslukuja. Köyhyys näkyy ihan konkreettisesti siinä että kouluruoka loppuu lähes poikkeuksetta kesken, erityisesti maanantaisin. Että lapsilla ei ole kännyköitä ja että talviliikunnassa on hankaluuksia saada kokonaiselle luokalle samanaikaisesti luistimia tai suksia koska perheillä vain ei ole varaa hankkia niitä. Positiivinen diskriminaatio eli ylimääräiset määrärahat näkyvät kuitenkin siinä, että koulussa on avustajia ja tuki-opetusta enemmän kuin muualla Helsingissä: perheen oppimisvaikeuksista kärsivä poika saakin kaikki tukitoimet suoraa koulusta, normaalin koulupäivän ohessa osin samassa ryhmässä kuin maahanmuuttajataustaiset ja kielenoppimisessa hitaammat koulutoverit. Köyhyyden tiedetään periytyvän mutta varhaisilla tukitoimilla kierre voidaan edes osin katkaista.

Julkilausuman etnisestä puolesta ovat kirjoittaneet muut jo aikaisemmin enkä jaksa tähän nyt sen syvemmin paneutua. Sensijaan ajatus siitä, että tismalleen sama on tasa-arvoa on aivan käsittämätön aivopieru. Ihmiset - ja jopa ihmisjoukot - ovat erilaisia. Eri ihmisillä on erilaisia tarpeita mutta lähtökohta tasa-arvoon ei suinkaan lähde vain samankaltaisuudesta vain samoista perusoikeuksista. Perusoikeuksiin lukeutuvat oikeudet hallita omaa omaisuuttaan, päättää asuinpaikastaan jne. Nämä perusoikeudet, ja niiden tavoittaminen, on se lähtökohta. Jostain syystä tietyillä tahoilla on kova tarve arvottaa asioita henkilö- tai ryhmälähtöisesti mutta länsimaisessa yhteiskuntakäsityksessä ei ole kastijärjestelmää vaan perusoikeudet ovat kaikille yhtäläisiä.

Perusoikeudet koskevat myös tilanteita joissa Suomalaiset muuttavat muualle eurooppaan: muutaman kuukauden komennuksellakin ihmisillä on yleensä oikeus käyttää vastaanottavan maan terveydenhuoltoa jne. Tästä on omassa tuttavapiirissä kokemusta senverran että kaverin mies otti 5 kk komennuksen toiseen maahan jotta vaimo sai jalkaleikkauksen. Meillä jono oli vähintään 9 kk, vastaanottavassa maassa merkittävästi lyhyempi. Ja kyllä, tätä voi moraalisesti arvioida monin tavoin. Yksilötasolla nerokasta ja varmasti jostain näkökulmasta hyväksikäyttöä. Toisaalta kokonaisuutta muuttaa se, että vastaanottava maa ottaa noin yleisemminkin mielellään Suomessa koulutettuja teknisen alan ammattilaisia komennustöihin muutamaksi vuodeksi koska vastavalmistuneet nuoret ovat halpaa työvoimaa ja koulutus on täällä jo hoidettu. Yhteisessä maailmassa saaja- ja antajapuolen määrittely ei aina ole ihan niin selkeää.

ihan homona

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 17 May 2011 10:13:54 +0300

Tänään on taas kansainvälinen homofobian vastainen päivä. Jotenkin viime vuonna kirjoittaessani aiheesta otsikolla "Minä en hyväksy homosuhteita" kuvittelin maailman olevan menossa vähän toiseen suuntaan. Eipä se ollut. Se kaikki mitä homovastaisuuden ja homofoobisuuden saralla on viimeisen vuoden aikana tapahtunut on saanut mut ärtymään aiheesta perinpohjin.

Sitten viimevuoden on tätä shittiä tullut tuutista jos toisestakin niin paljon että tulee tunne että haluan kääntää takkini ja tatuoida otsaani lauseen "antakaa kaikkien rakastaa". Tämä ei koske vain homoja, ehei. Välillä tuntuu että minkäänlainen insinöörimies-sairaanhoitajanainen- kaavasta poikkeaminen on alkanut kerätä negatiivista huomiota. Yhtäkkiä yhteiskunnalliseen älämölyyn on ihan normaalia oksentaa väitteitä jotka vielä muutama vuosi sitten aiheuttivat ympäristön vaivantuneen hiljaisuuden ja poiskääntymisen. Ja ehkä siinä nimenomaan piileekin syy miksi niin ikävätkin asiat vahvistuvat: ihmisten halussa pestä kätensä vaikeista tilanteista. Jonkun toisen ongelma, ei kuulu mulle.

Vaan kuuluuhan se. Jos katson lähintä laumaani niin asia koskee monintavoin. Niin aikusia kuin heidän lapsiaankin. Monissa eri rooleissa.

Eikä tarvitse edes olla näin omanapainen, pelkkä teoretisointikin riittää. Ne yhteiskunnat joissa toisten pariutumiseen (rodun, säädyn tms. takia) on koettu tarvetta puuttua joko moraalisesti - tai pahimmillaan jopa laein - ovat järjestäen olleet huonoja. Minä en usko homofoobian lähtevän vain kaappihomoudesta. Homofoobisuuden ydin on siinä, että homouden koetaan uhkaavan omaa reviiriä. Luulen että homoihin projisoidaan muitakin oman elämän pettymyksiä: heterona on useimmiten helpompi ajautua suhteisiin joita nyt ei oikeastaan haluakaan koska ulkopuolelta yhteiskuntakin tukee heteropariutumista silloinkin kun parin osapuolet eivät ole ihan varmoja tunteistaan. Homojen oletetaan tekevän valintansa tietoisemmin, hakeutuvan vaikeuksien yli päästäkseen suhteeseen.

No. Niin. Omassa tuttavapiirissä tämä ei kyllä ihan näin suoraviivaista ole ollut. Kun heterot tuntevat kaksi sinkkuhomoa niin kas kummaa, kyllä heitä ihan parittamalla yritetään parittaa. Etenkin maalta tulleet kaverit kertovat tarinoita joissa Ihan-kenen-vaan olisi pitänyt kelvata koska molemmat olivat homoja.

Elämästä valtaosa on samaa sukupuolisesta suuntauksesta huolimatta. Vanha juutalainen toivotus vastavihityille on, että "muista että kumppanisi on täysin samanlainen kuin sinä". Siitä on hyvä lähteä myös tässä: että me olemme loppuviimeksi pääasiallisesti kaikki samanlaisia ja että kaikkein yksityisin on loppuviimeksi yleisintä, oli rakkauden kohde kuka ja millainen tahansa.

ps. Ihan homona on synonyymi sanalle "paljon". Eikö kaiken tämän kummallisen ja ankean keskellä ole hienoa rakastaa paljon, ihan homona?

Homoraiskausfantasia on ihan ok vaalimainokseksi?

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 07 Apr 2011 22:09:08 +0300

Ainakin omissa tuttavapiireissäni on pari päivää pyörinyt facebooklinkeissä piraattipuolueen Mikko Rauhalan vaalisarjakuva. Sarjakuvassa Rauhalan näköinen henkilö saapuu TTVK:n Antti Kotilaista edustavan hahmon kotiin. Kotiloisen kerrotaan käyttävän naisia seksiorjinaan ja tarjoavan niitä myös Arto Alapäälle (Arto Alaspää, ÄKT). Paha setä Rauhala saapuu paikalle, vapauttaa naiset ja raiskaa sitten Kotilaisen peräsuoleen.

Jostain syystä media ei kuitenkaan ole sanonut hiiskahdustakaan tästä. Ei, vaikka ainakin omassa tuttavapiirissäni on viiden mediatahon edustajia jotka satavarmasti ovat linkkiin törmänneet. Aika erikoista - olen miettinyt johtuuko se siitä ettei tämä edes tunnu uutiskynnyksen ylittävältä aiheelta vai onko kyseessä pelko tarttua näin vaikeaan aiheeseen. Raaka seksuaaliväkivalta nimeltä kohdennettua poliittista vihollista kohtaan ei todellakaan ole normiperustehokoeino vaalimainonnassa. Vai olisiko mediahiljaisuuden syy siinä ettei miestä - taas kerran - muka voi raiskata ja asia on niin tabu yhteiskunnassamme ettei tästä sovi edes närkästyä saamatta kukkahattuilijan leimaa. Kun meillä nyt on sentään tälläinen ha-ha-hauska englanninkielinen sanontakin "ass fuckista" että täähän on katsokaas huumoria.

No, leimoja en ole ennenkään pelännyt. Raiskausjutuille en jaksa nauraa, senverran omassa elämässänikin on kusipäitä ollut että voin sanoa että tämä tematiikka ei jaksa kauheasti naurattaa. MJR vaikutti joskus aikoinaan ihan fiksulta ihmiseltä, mutta tämä veti kyllä todella pohjan kaikelta siltä että voisi pitää ihmistä fiksuna tai edes terveenä. Tai ehkä se menee todellakin niin että eduskuntavaalien kohdalla asioilla ei enää pärjää ja on yritettävä millä tahansa keinolla, vaikka väkivallalla, kunhan vain sitä valtaa itselle saisi. Niin monella tapaa säälittävää.

Onko älä alistu kampanja kristillisdemokraattien vaalikampanja?

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 24 Mar 2011 11:05:11 +0200

Katsoin tuossa juuri Iltasanomien tekemän haastattelun Älä alistu kampanjan Mika Falkista. Mika Falk on Nuotta- julkaisun päätoimittaja. Meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun kun Falk alkoi puhua äänestämisestä. Tarkalleen ottaen videolla todetaan näin:

Eli tässä kampanjassa kuitenkin tulee esiin se että te olette sitä mieltä että ei voi olla kristitty ja homoseksuaali samaan aikaan?

Niin se mikä raamatusta nousee on että kristityn tulee elää tietysti sen mukaan miten jumala on tarkoittanut ja siinä tulee tää että jumala on tarkoittanut yhden miehen, yhden naisen avioliittoon elämään ja me ollaan äänestämässä sen puolesta. Ihminen joka kipuilee homoseksuaalisuuden kanssa niin meijän viesti on että ei ainoa vaihtoehto oo että toteuttaa sitä identiteettiään. Voi elää kristittynä ja sen mukaan mitä jumala sanassaan opettaa.

Äänestämässä? Äänestämässä missä?

Vähän kun googletteli selvisi, että Mika Falkin vaimo Sonja Falk on Kristillisdemareiden eduskuntavaaliehdokas. Sonja Falkin vaalisivuilta löytyvässä videossa Päivi Räsänen kertoo Sonjan olevan yksi hänen läheisimmistä työtovereista vuosien ajoilta. Räsäsen yhteys etenkin yhteen homojen eheyttämiskampanjan takana olevaan liikkeeseen, Luther säätiöön, on lehdistön mukaan vahva. Räsänen on mm. kirjoittanut Luthersäätiölle pamfletin jossa esittää homouden psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi. Lisäksi Luthersäätiön piispa Matti Väisänen on Räsästen perheystävä ja lehtien mukaan kastanut myös heidän lapsensa.

Kristillisdemokraattinuoret lähettivät eilen medialle tiedotteen jossa puolustivat voimallisesti Nuotan kampanjaa. Ei lienee sattumaa, että Nuotan päätoimittaja Mika Falk on Kristillisdemokraattiehdokas Sonja Falkin puoliso ja että Nuotan toimituspäällikkö Tommi Hakkari ollut mm. KD kuntavaaliehdokkaana.

Lehtien mukaan kirkon yhteisistä varoista on maksettu tukea eheyttämiskampanjan takana oleville järjestöille. Lisäksi ilmeni, että Kirkkohallitus on viime syksynä päättänyt että palmusunnuntain kolehtirahat kerätään Suomen Raamattuopistolle.

Vanhan sanonnan mukaan jos se näyttää ankalta, ui niinkuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka. Pahasti minusta nyt näyttää, että tässä on tehty Kristillisdemareille Vaalikampanjaa ja sitä on tuettu yhteisin varoin.

Ps. Joku ihminen on vastannut Älä alistu- kampanjan videoon videolla. Nopeaa toimintaa ja loistavasti tehty pätkä. Ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Älä tapa

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 21 Mar 2011 17:12:38 +0200

Osui naamakirjasta Älä alistu! kampanjan linkki. Kampanjan tarkoituksena on näyttää kristillisille nuorille, että homoseksuaalisuus on väärin ja siitä tulee tehdä parannus. Oman seksuaalisuutensa - minänsä - kieltäminen on mielestäni aina itsetuhoa. Pahimmillaan se ajaa ihmisen itsemurhaan. Erityisen halpamaista ja halveksuttavaa kampanjasta tekee se, kuinka sen tehokeinona käytetään aivopesulle tyypillistä asioiden päälaelleen kääntämistä: olla oma itsensä rinnastetaan alistumiseen

Ryhmäpaine, valtamedia, yhteiskunta. Ajattele näin, käyttäydy näin, ole tätä. Kolme asiaa, jotka haluavat kertoa sinulle, millainen sinun pitäisi olla. On helppoa alistua määrittelemään oma identiteetti yleisen mielipiteen, omien elämänkokemusten ja sisäisten tuntemuksien mukaisesti. Kysy kuitenkin itseltäsi, onko se vapautta, että saat täysin vapaasti olla kaikkien ulkopuolisten vaikutteiden pommitettavana ja vapaasti tulla juuri sellaiseksi, kuin maailma sinut sattuu muokkaamaan? Onko se vapautta, että saat tehdä juuri niitä valintoja, joita ympäristösi haluaakin sinun tekevän? Onko se vapautta, että yleinen mielipide on yhtä kuin totuus?

Kampanjan mannekiinina biseksuaalisuudesta "parantunut" "Anni" kertoo olevansa onnellisesti umpihetero ja kihloissa ja enää rakastuvansa naisiin "puhtaasti". Tytöllä tuntuu olevan monella tavalla paha olla, oman kertomansa mukaan tytön eheytyminen on aiheuttanut sisäisten ristiriitojen lisäksi myös ristiriitoja ihmissuhteissa - myös seurakunnassa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ihmistuntija tajutakseen Annin sanojen ja käytöksen ristiriitaa: harvemmin umpihetero ystäväpiirinsä naisiin edelleen rakastuu...

Kyse on uskonnollisten järjestöjen kampanjasta. Kampanjasta, joka väittää saavansa oikeutuksen Raamatun tekstistä. Raamatun fundamentalistinen tulkinta sallii toki homouden tuomitsemisen. Mutta samaan aikaan tulee huomata, että mikäli tälle tielle lähdetään on myös katsottava mitä Jeesus itse sanoo

(Matt 5: 17-20)
Jeesus ja laki
17 "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. 18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. 20 Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

Vanhasta testamentista ei fundamentalistikaan voi vain poimia kieltoja kuin rusinoita pullasta vaan yllä olevan kohdan mukaisesti sieltä tulee sitten ottaa kaikki. Vanhan testamenti ihmiskuvassa miehillä oli useita vaimoja, perheillä oli orjia, lesken tuli naida miehensä veli jne. Puhumattakaan kaikista säännöistä joissa kerrotaan miten orjia pidetään, hygieniasäännöksistä tai veljen avio-oikeudesta kuolleen veljensä leskeen.

Purkki jodia ja laastaripaketti

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 15 Mar 2011 20:14:50 +0200

Apteekeissa on kuulema yllätytty siitä että kolmikymppiset "rohmusivat" joditabletteja viikonloppuna Japanin tapahtumista johtuen. Apteekista asti on neuvottu noudattamaan viranomaisten ohjeita. Mutta onko yksikään media oikeasti tarkistanut mitkä ne viranomaisten ohjeet nuorille lapsiperheille ovat?

Meille aikanaan neuvoloista rantautui muutamakin kevytversio pelastusviranomaisten Kodin turvaoppaasta. Turvaoppaassa neuvotaan nämä yleisimmät asiat: mikä kaikki on lapselle vaarallista ja mitä tulee huomioida mm. sähkölaitteiden paikalleenlaitossa, kynttilöiden polttamisessa jne. Samalla annetaan myös ohjeita kotiapteekin täyttöä varten: Sinne tulee hankkia perus haavanhoitovälineet kuten ideaaliside, desinfiointiainetta ja laastareita. Lääkevarastoon taas kehotetaan hankkimaan vähän särkylääkettä, kyypakkaus, hiili- ja joditabletteja. Niin, joditabletteja. Joditableteista todetaan turvaoppaassa seuraavasti:

Säteilytilanteessa viranomaiset voivat kehottaa nauttimaan joditabletteja. Säteilylle altistuessa niillä voidaan estää radioaktiivisen jodin sitoutuminen kilpirauhaseen. Puolen vuorokauden kuluttua säteilylle altistumisesta nautittuna joditabletti on jo tehoton, joten viranomaisten ohjeita tulee noudattaa tarkkaan.

Joditabletteja kannattaa hankkia ennakkoon apteekista. Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat eniten joditablettien suojaa. Jodille allergiset eivät saa nauttia tabletteja. Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä eivätkä muilta radioaktiivisilta aineilta kuin jodilta. Joditablettia ei koskaan tule nauttia ilman viranomaisten kehotusta.

Rohkenenpa veikata että keskiverto kolmikymppisellä ei ole ihan hirveästi ollut syytä uskoa että joditableteille ikinä olisi tarvetta. Meillä toistetaan jatkuvasti mantraa siitä kuinka loputtoman turvallista ydinvoima on. Kaikki on mietitty, kaikkeen on varauduttu. Ja vaikka ohjeistus kotiapteekin sisällöstä on tiedossa on se jäänyt täyttämättä. Luulenpa, että nimenomaan tästä on kyse: että valtaosa ei kuvittele ydinlaskeuman uhkaavan meitä millään tavoin akuutisti. Se on vain muuttunut mielessä mahdolliseksi - ja koska se mielletään mahdolliseksi siihen varautuminen joditablettipurkilla ei juuri poikkea hiilitablettien ostosta. Niitä vain kuuluu viranomaisten ohjeistuksen mukaan olla kotona.

Imetysopas takaisin äitiyspakkaukseen

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 29 Jan 2011 13:52:58 +0200

Imetyksen tuki ry tiedotti eilen Kelan päätöksestä olla jatkossa jakamatta imetysopasta äitiyspakkauksen mukana. Perusteena käytetään paperin säästöä. Kela unohtaa ottaa huomioon sen, että imetyksen epäonnistuessa jo muutaman päivän korvikepurkeissa on painotuotetta vastaava paperimäärä.

Jokainen äiti törmää viestiin, että imetys on tärkeää. Ilman ohjeistusta viesti muuttuu syyllistämiseksi ja painostukseksi - viestin tarkoitus vääristyy ja siitä tulee vain raskas suorite lisää täydellisen äitimyytin tavoittelussa. Imetys ei ole äitiyden mittari mutta se koetaan sellaisena. Siksi kaikki sellaiset toimet jotka entisestään vaikeuttavat imetyksen onnistumisesta sattuvat ja satuttavat äitejä jotka monista syistä johtuen haluaisivat tehdä kaiken oikein. Myös tämän.

Imetys ei ole automaattinen toiminto vaan se tarvitsee tuekseen jonkinverran tietoa. Erityisen tärkeää on se, että oikein kirjoitettu ja kuvitettu tieto on kaikkien tavoitettavissa silloin kun sitä tarvitaan. Tarve ei noudata toimistoaikoja eikä vastasyntyneen äidillä välttämättä ole konetta käytössään tai aikaa sitä avata tiedonhakua varten, semminkään kun asianmukaista tietoa ei netistä ole helpsoti saatavissa vaan googlen kautta eksyy helposti myös sivuille joilta saa lukea imetysmyyttejä faktoina.

Pelkkä paperiohjeistus ei toki riitä, mutta iso osa äitejä saa siitä tarvittavat pohjatiedot ammattiavun hakemiseen. Rinnalla-vihkon perusteella ensisynnyttäjälläkin on merkittävästi parempi kyky arvioida milloin lapsi saa maitoa riittävästi ja milloin imetysongelmat ovat tavanomaisia ja ohimeneviä. Tutkimusten mukaan riittävän varhaisessa vaiheessa raskauden aikana annettu imetysopastus myös lisää imetyskokemuksen onnistumista merkittävästi. Jakelukanavana äitiyspakkaus on mitä luontevin koska äitiyspakkauksella on meillä merkittävä rooli vauvan tuloon valmistautumisessa.

Jos et ole samaa mieltä Kelan ratkaisusta, allekirjoita adressi ja anna Kelalle palautetta aiheesta.

Vihreät, mainostus ja leijona

nospam@example.com (Pörrö) — Sat, 18 Dec 2010 20:13:26 +0200

Anna Moring linkitti toteaa facebooklinkin viitteessään näin:
"Mainostoimistoja ei voi jättää vain Kokoomukselle ja maahanmuuttokeskustelua Perussuomalaisille. Jos hyvät voimat haluavat hyvää politiikkaa niin siitä on pakko puhua ja sitä on pakko markkinoida."

Itse blogaus on hyvä - mutta ei ihan näin sitaattikelpoinen. Lukekaa itse täältä.

Osta pienyrittäjältä päivä - kerran kuussa

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 22 Nov 2010 19:06:03 +0200

Kuulin ystävän ajautuneen konkurssiin. Näitä riittää kädentaitoalalla. Vika ei tälläkertaa ollut tyypissä eikä tuotteissa - eikä edes hinnoissa. Marketin on vain helpompi myydä tismalleen samanlainen tuote samalla hinnalla kuin yksittäisen pienyrittäjän.

Olen katsellut kädentaitoalaa kohta parikymmentä vuotta on/off omanapa/kaverinapa perspektiivistä. Pyörittänyt pariakin käsityöyhdistystä ja ollut mukana niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin järjestöissä. Menestynein tuttuni tienasi jenkeissä yhtenä vuonna toista miljoonaa taalaa ja seuraavana alle 10 000. Suomessa suhdanteet ovat loivempia ja menestykset pienempiä, mutta yhtäkaikki arvaamattomia.

Perjantaina on älä osta mitään päivä. Mä haluaisin perustaa sen rinnalle myös "Osta pienyrittäjältä" päivän jota voitaisiin viettää kerran kuussa. Koska oikeasti se merkitsee ja tuntuu meidän pienten yrittäjien arjessa heti.

Golfklubin tukeminen verovaroin

nospam@example.com (Pörrö) — Wed, 17 Nov 2010 08:38:09 +0200

Pitkin eilistä päivää paljastui kaikenlaista ikävää Talin Golfkenttäsouvista.

Rakennusten myynti, noin ylipäätään, on mennyt Pajusen lakkautuslistan sivujuonteena hyväksyttävien asioiden pinoon ilman mitään varsinaista poliittista tarkastelua tai keskustelua. Tai onhan toki mahdollista että äijäkerho on keskusteluita käynyt - en sitten vain ole niistä tietoinen.

Helsingin kaupunki on Suomi Tv:n uutisjutun mukaan viimeisen parin vuoden aikana kunnostanut golfkentän rakennuksia noin 400 000 eurolla. Meidän verorahoillamme - siis niillä joista on kuulema ihan kauhia pula. Saman aikaisesti liikuntavirasto maksaa sisäistä vuokraa tiluksista kiinteistövirastolle ja ilmeisesti vuokraa tiluksia 50% halvemmalla hinnalla eteenpäin Helsingin Golfklubille. Puhdasta sattumaa varmaan on se, että myös Helsingin kaupungin liikuntatoimen johtaja Anssi Rauramo kuuluu ao. klubiin.

Nyt kaupunki on - ilmeisesti lähinnä Helsingin Golfklubin aloitteesta - päätynyt siihen että koska rakennuksia on kallista ylläpitää ne tulisi myydä Helsingin Golfklubille. 8 rakennuksen arvoksi on arvioitu 800 000 euroa. Mukana on siis kaksi yli 400 neliön puuhuvilaa joista toisessa on useampi asunto. Tontilla on myös rakennusoikeutta käyttämättä noin 450 neliötä. Vastoin papereiden kertomaa mm. Arkkolan taloa on vastikään kunnostettu noin puolella miljoonalla. Talo ei siis ole asuinkelvoton ja arvoton mikrobikasvuston valtaama niinkuin kiinteistövirasto lautakunnalleen väittää.

Kiinteistökompleksin markkina-arvo on arvioitu jo ennen kunnostuksia 1,4 miljoonan arvioiseksi. Kunnostusten jälkeen arvo varmasti on noussut. Helsingin Golfklubi kuitenkin omilla nettisivuillaan näyttää auliisti laskelmat joissa se on päätynyt siihen, että sille olisi edullisinta ostaa kiinteistöt 800 000 euron summalla. Tosin senkin takana on kuvio, jossa Liikuntavirasto lainaisi Golfklubille 320 000 euroa rakennusten hankkimiseen sekä vuokraisi myös loput pihapiiristä alennuksella.

Asia jäi pöydälle lautakunnissa eilen. Nyt on siis noin pari viikkoa aikaa pistää sanaa kiertämään jotta kuntalaiset voivat ilmaista kantansa kaupungin luottamusmiehille.
Liikuntalautakunta
Kiinteistölautakunta
Kaupunginvaltuusto
****
Edit 18.11.2010

Perustin nyt Golfkentän rakennusten myyntiä vastustavan facebooksivun tänne. Liittykää ja pistäkää tietoa eteenpäin mutta muistakaa, että pelkkä facebookprotesti ei tee asiassa yhtään mitään. Toimikaa myös muutoin: kirjoittakaa edustajillenne lautakuntiin ja valtuustoon, ottakaa yhteyttä lehtiin jne. Naamakirjan tarkoituksena on vain toimia ajantasaisen tiedon välityskanavana, se yksin ei muuta mitään.

Talin golf-kentän rakennukset myynnissä pilkkahintaan

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 15 Nov 2010 23:46:18 +0200

En lienee ainoa joka on sitä mieltä, ettei ole ihan parasta hottia se, että kiinteistövirasto on myymässä Talin golf-seuralle kahdeksaa rakennusta keskeltä Helsinkiä 800 000 eurolla.

Herättää kyllä aika paljon kysymyksiä kun kaupunki sekä alihinnoittelee kenttävuokria että korjaa talot myyntiä varten priimakuntoon.

Eduskunnan peitto-ostos tukee kotimaista käsityötä

nospam@example.com (Pörrö) — Fri, 12 Nov 2010 11:39:10 +0200

Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa 12.11.2010

Eduskunnan peitto-ostos tukee kotimaista käsityötä

Pörrö Sahlberg

Julkisuudessa on kerrottu eduskunnan 127 euron hintaisten torkkupeittojen hankinnasta. Niiden tarpeellisuus voidaan tietenkin kyseenalaistaa. On kuitenkin muistettava, että työ...huoneet luetaan edustustiloiksi ja niissä vierailee myös arvovieraita sekä kansainvälistä mediaa. Siksi onkin mielestäni oikein, että kun päätös hankinnasta on tehty, ne ovat kotimaista kädentyönä.

Välillä vaikuttaa, että käsityöläisille tulisi osoittaa huomiota lähinnä mustavalkokuvitettuna naistenlehtiartikkelina tai söpöillä arvomitaleilla, mutta ostaa heiltä ei tule. Ei ainakaan meidän yhteisillä varoillamme.

Minusta lähtökohta on täysin nurinkurinen. Puhumme laadusta ja pienyrittäjien tukemisesta juhlapuheissa, mutta käytännön tilanteissa yleinen mielipide tuntuu kääntyvän siihen, että tuotteet tulisi hankkia siltä globaalilta suuryritykseltä, jolta ne halvimmalla saadaan.

En pidä pelkkää hintaa järin hyvänä mittarina millekään, erityisesti en laadulle enkä eettisyydelle. Halpatuotannolla on haitallisia vaikutuksia sekä ihmisille että ympäristölle.

Eduskunnan viltit on sinne erikseen suunniteltu ja teetetty; ne on kudottu ja kantattu laadukkaista langoista. On vaikea arvioida, kuinka kauan yhden peiton tekemiseen on mennyt aikaa, mutta hyvä kysymys on, kuinka monta tuntia suostuisit itse tekemään töitä 127 eurolla, niin että maksaisit siitä myös verot. Tarvikkeiden hinnat ja arvonlisävero tulee tietenkin vähentää hinnasta.

kädentaitoalan yrittäjä
Helsinki

Kateus vie kalatkin vedestä

nospam@example.com (Pörrö) — Tue, 09 Nov 2010 23:26:26 +0200

Tänään on kohistu siitä, kuinka eduskuntaan on tilattu kansanedustajille 127 euron torkkupeitot. Meidän rahoillamme, torkkupeitot.

Pitkin päivää on selvinnyt, että kansanedustajien työhuoneet katsotaan edustustiloihin jolloin niitä myös sisustetaan edustustilaan mitoitetuilla tarpeilla. Arkkitehti on määrännyt värikartan ja sen mukaiset torkkupeitot on päädytty tuottamaan käsityöläisellä mittatilaustyönä.

No, olen ehkä eri mieltä siitä tarvitaanko työsuhdetorkkupeittoja ylipäätään - tämä on ainoa asia josta olen kriitikoiden kanssa samaa mieltä. Sensijaan siitä olen jyrkästi eri mieltä että kyseiset peitot olisivat kalliita. Jostain syystä tämä tuulipukukansa on ylen ihastunut ajatukseen siitä, että ylintä päätäntävaltaa maassamme käyttävät edustajat saavat aivan liiian paljon kaikkea kun kukaan muu ei saa mitään - ja missään nimessähän mitään yksittäistä käsityöläistä ei tule tukea sillä käsityöläisille osoitetun tuen tulisi olla lähinnä mustavalkokuvattu juttu naistenlehdessä tai joku söpö arvomitalli - paljon eettisempää toki olisi maksaa rahaa jollekin globaalille kodintekstiilifirmalle jolta voisi ostaa koneella tai kiinalaislapsien tekemänä vähän halvempia peitteitä.

Designtyöstä 127 euroa ei ole paljoa, eikä se varsinkaan ole paljon hyvälaatuisesta tekstiilistä. Olen tienannut kädentöistäni rahaa toista vuosikymmentä ja tämä on ollut ehkä masentavin päivä olla se käsityöläinen joka tekee joulumyyntiin koruja. Joka ikisestä tuutista olen saanut lukea kuinka hirvittävää riistoa on pyytää 127 euroa peitosta. Kun peittoja, muovisia koneella tehtyjä tosin, saa Prisman alesta kolmella eurolla. Ja hemtexissäkin on niitä viidelläkympillä. Jos jokunenkin kommentti jossa on tarjouduttu tekemään sama 120 eurolla on osunut vastaan. En pidä pelkkää hintaa järin hyvänä mittarina millekään, erityisesti en laadulle enkä eettisyydelle. Kolmen euron peittojen takana on todennäköisesti kiinalainen massatuotanto.

Linkitän tähän nyt jotain järkyttävää mutta haluan ensin varoittaa. Jos olet erityisen herkkä ÄLÄ klikkaa seuraavaa linkkiä.

Halpatyövoimalla ei ole ainoastaan vaikutuksia ihmisten palkkaan ja elämään. Se myös saastuttaa ympäristöä järkyttävin tavoin.

Jos iltapäivälehtien kuviin on uskominen eduskunnan peitot on tehty villalangoin, kantattu ja kudottu. On vaikea arvella aikaa mitä yksittäisen peiton tekemiseen on mennyt, mutta ilman tarvikkeitakin on ihan hyvä kysymys montako tuntia suostuisi tekemään töitä 127 eurolla niin että maksaisi siitä myös veronsa? Tarvikehinta, tietenkin, tulee vähentää tuosta 127 eurosta ja alvi myös. Eipä sitä pottia enää olekaan niin moneksi tunniksi jaettavissa.

****
Edit 10.11 : sain tarkempaa tietoa vilttien materiaalista.
"Peitot ovat 80% merseroitua puuvillaa, lämmittävä villa on rakennettu kerrosten väliin kankaan rakenteeseen, kanttaus muotoutuu samoin kankaan rakenteeseen, jotta päärmäys on saatu kauniiksi."

127 euroa ei kuulosta kalliilta enää. Ei todellakaan.
****

Kuten jo tossa aiemmin sanoin kysymys siitä hankitaanko ylipäätään torkkupeittoja työsuhde-etuna on validi kysymys. Sensijaan tämä nurina kädentaidon hinnasta vaikuttaa ihan rehellisesti sanoen masentavalta näin käsityöläisnäkökulmasta. Kärjistäen osan viesteistä ydin tuntuu olevan että käsityöläisen palkka on suoraa pois asunnottomilta. On aidosti kummallista kuinka kädentaidot ovat osalle ihmisistä edelleenkin ylenpalttisuuteen viittaavaa turhuutta vaikka samaan aikaan samat ihmiset nielevät sekuntiakaan miettimättä sen, että pienelle urheilijaeliitille subventoidaan kymmeniä miljoonia rahaa kaikenlaisina tukiaisina. Sensijaan kädentöihin kohdennetut muutaman kyppitonnin hankintaostot aiheuttavat samalle porukalle valtakunnallisen kriisin.

En voi myöskään olla miettimättä mikä osa tästä valituksesta on siinä, että kyse on naisten tekemistä tuotteista eikä miesten "tärkeistä asioista". En ole hirveämmin nähnyt urputusta siitä, että aikalailla rutiinisti meidän yhteisillä rahoillamme hankitaan tonnin työtuoleja tai viidensadan kirjahyllyjä. Tottakai koko eduskunta voitaisiin työntää Jakomäkeen bunkkeriin kierrätyskeskuksesta hankituin huonekaluin jos niikseen tulee mutta se söisi koko maan uskottavuutta jos ylimmän päätöksenteon arvovaltaa osoitettaisiin siten. Sensijaan edustustilaisuuksiin hankitaan pitopalveluruokaa ja edustustiloihin arvokalusteita ja tekstiileitä.

Niin kateellinen kuin ajoittain olenkin niin tästä en kateelliseksi tullut. Onnea ja menestystä urallesi Katja Huhmarkangas. Valitettavasti en löytänyt sinulle toimivia yritysnettisivuja mutta toivon, että ekosurffatessasi tiputat linkin itseesi kommenteihin. Olet kaiken sen mainonnan arvoinen mitä tällä tapauksella sait.

Postia jobille

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 01 Nov 2010 15:04:31 +0200

Olen tässä viime viikolla saanut samana päivänä sekä maistraatista vahivistuksen kirkosta eroamisestani että seurakunnalta kutsun osallistua vaaleihin. Julkisuudessa jotkut kirkon valtahenkilöt ovat esittäneet jyrkkää paheksuntaa sitä kohtaan, että kirkosta eronnut äänestäisi ja väittäneet, että koska kirkkolain mukaan pitää olla kirkon jäsen, vaaleihin osallistuminen ei enää olisi sallittua. Jostain syystä kirkko kuitenkin samanaikaisesti katsoo oikeudekseen kerätä minulta koko vuoden tuloista verotuloja vaikka en edes ole kirkon jäsen. Väitän, että yleisen oikeudentajun ja oikeuskäytännön mukaisesti oikeuteni tulisi lakata vasta samaan kohtaan kun velvollisuuksieni.

Tämän vuoksi äänestän myös muutoin kuin jaloillani. Minun ehdokkaani on suvaitsevainen, avarakatseinen ja on listalla jolla on vain samanmielisiä henkilöitä.

Lapsiperhetapahtuma leikkipuisto Viikkarissa 30.10 kello 10-13

nospam@example.com (Pörrö) — Thu, 28 Oct 2010 09:25:55 +0300

Tule juomaan kuppi kuumaa tai kylmää ja keskustelemaan vihreiden
paikallistoimijoiden sekä eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa
lapsiperheiden elämästä. Paikalla kansanedustaja Outi
Alanko-Kahiluoto, valtuutettu Sanna Vesikansa ja
Vihreiden naisten vs. pääsihteeri Anna Moring.

Lapsille ilmapalloja ja kasvomaalausta.

Leikkipuisto Viikkari, Laivuri Petterin kuja 3
Järjestäjänä Viikin-Pihlajanmäen Vihreät ry

Vertaus

nospam@example.com (Pörrö) — Mon, 18 Oct 2010 17:12:35 +0300

Minä hyväksyn vasenkätiset ihmiset ihan oikeasti. Sensijaan en hyväksy jos he piirtävät tai syövät vasemmalla kädellä.