EN / FI Internet

Huomasinpa yhden erikoisen. Facebookin kuvakansioitahan voi periaatteessa/teoriassa rajata katsojilta. Olettaen, että kuvasta jaetaan sen facebook-url. Mikäli taas linkki jaetaan siten, että kuvakansiossa valitsee kuvan päällä "kopioi kuvan osoite"- sivun saakin kuvasta osoitteen joka ei oikeuksista piittaa. Eli näin:

Kuva langanvärjäysvahingosta naamakirjassa, privacyn mukaan näkyy vain mulle itselleni
Sama kuva yllä kuvatulla tavalla

Mur.

On kiukkuinen aamu eikä sitä yhtään paranna se, että totesin erään naamakirjatuttuni jostain syystä saaneen minun kuvani mukaan pointshop.fi mainontaan vaikka olen erikseen kieltänyt facebookin asetuksista tietojeni näkymisen mainostajille. Tai ainakin luullut tehneeni niin.

Facebookin yksityisasetussivulla todetaan, ettei facebook käytä kuvia mainontaan vaan että kyseessä on kolmannet osapuolet.


Todellisuudessa mainoksessa esiintyvä kuva on profiilikuvani. Olen facebookin yksityistiedoista valinnut kohdan "Salli sovellusalustasivuilla olevien mainosten näyttää tietoni seuraaville" kohtaan "Ei kukaan".


Tästä huolimatta point.shop on jostain syystä saanut kuvani ja tietoni käyttöönsä. Mielenkiintoista, eikös vaan? Laitoin facebookin sovellussivulta asiasta reklaamaation. Vastausta en vielä ole saanut.


Point.shopin toiminta noin muutoinkin on erittäin mielenkiintoista. Point shop.fi jakaa käyttäjilleen pisteitä mm. kyselyihin vastaamisesta, tietyistä ostoksista, mainonnasta jne. Pisteillä voi - kunhan niitä karttuu - tienata tavaralahjoja. 100 euron tavaralahjakorttiin tarvitaan 41 600 pistettä. Niitä voi tienata esimerkiksi mainostamalla pointshoppia kavereilleen Facebookissa:


Myös Eniten etsintäkuulutetut ystävät kuuluu valikoimaan sovelluksia, joiden käytöstä Poinshop maksaa käyttäjilleen pisteitä:


Kuluttajaviraston mukaan sähköinen suoramarkkinointi edellyttää vastaanottajan suostumusta. Kuluttajavirasto toki puhuu tekstiviesteistä ja sähköpostista mutta naamakirjan kohdalla viestinnän yksityisyys/julkisuus on ilmeisen harmaata aluetta. Citymarket mainosti taannoin mammuuttimarkkinoitaan kavereiden tilapäivityksinä eikä näitä voinut blokata torjumatta naamakirjatutun päivityksiä samalla. Samankaltaiseen törkeään mainontaan ovat sortuneet muutamatkin muut yritykset joista suurin osa on tullut ulkomaisten (ja tietokoneiden kanssa taitamattomien) tuttujeni kautta.

Point.shop fi maksaa, muuten, kovin reippahasti pisteitä joistain toiminnoista. Kuten tästä kännykkäviruksen lähettämisestä kaverille


ps. Disclaimer: Oheiset kuvakaappaukset sekä palveluista www.facebook.com että www.pointshop.fi. Katson, että nämä täyttävät tekijänoikeuslain mukaisen kuvasitaatin määritelmän ja olivat tarpeellisia tämän jutun perusteluun.

Osiolta Jaa ja nauti muutamia nopeita:

Lisäsin Spotifyn julkisen ryhmälistan "Sivistä minua musiikilla" jonne voi käydä tiputtelemassa vinkkejä hyvästä musiikista jakoon muillekin.

---

Avasin Posteroustunnarin jota käytän toistaiseksi työntämään kuvia ja linkkejä Naamattuun ja Twitteriin. En ole vielä jaksanut tutustua niin paljon että saisinko sen tänne postittelemaan.

---
Ravelrysä mut löytää profiililla Porro kun ääkköset ei oo ihan amerikkaa. Ravelryssä parasta on seurata mistä malleista ja projekteista verkostoni tutut ovat pitäneet. Mulla on tapana aamulla lukea sekä ravelryn friend feedi että uutiset netistä aamukahvin kanssa. Ensimmäinen ravitsee sielua, toinen päätä

Irkissä ja blogeissa kiertää paljon kuveja naapureille jätetyistä lapuista. Osa niistä on hervottoman hauskoja, osa vain hämmentäviä. Osasta taas ei oikeasti tiedä mistä on kyse.

Tämä on aito - tunnen kirjoittajan. Tälle on kyllä naurettu jo vapusta asti.

Tämän omituisuuden yhteystiedot ovat Helsinkiläisen mainostoimiston. Sissimarkkinointia? Ehkä. Mutta jos sellaista niin huonoa koska Googlella ei löydy mitään mainossisältöä.

Kulutusjuhlasta bongattua: Harri Syrjänen sai erittäin hyvät suositukset.

Tämmöiset tarinat käsityöstä ja käsityöläisistä aina muistuttavat minua siitä, miksi tällä alalla on mukava toimia. En tunne Syrjästä itse, mutta olen nähnyt hänen töitään parilla tutlla ja yhdellä yhteisellä asiakkaallamme. Kaikki mitä olen nähnyt on ollut loppuun asti viimeisteltyä, toimivaa ja persoonallista.

No ensinäkin: ymmärrän että facebook voi ahistaa. Elämä ja ihmissuhteet yleensä voivat. Mulla taas facebook toimii koska oman lauman (=ystävien, läheisten) lisäksi tällä elämäntytylillä tulee hankittua useita satoja naamatuttuja ja osan kanssa olisi ihan mukava vaihdella pinnallisiakin kuulumisia. Useammassa blogissa on kommentoitu siitä että facebook määrittelee kaikki omaan verkostoon lisätyt ystäviksi. Ystävä kun on sana joka meilläpäin on varattu vain niiden käyttöön joiden muuttoon viitsii mennä mukaan auttamaan. Minä en kuitenkaan ajatellut takertua pikkuseikkoihin. Sitäpaitsi olen facebookin kautta löytänyt muutaman "jo kadotetun" ihmisen joista yhden kanssa olemme ihmetelleet vuosien vierimistä ja sitä, miten ihmeessä elämä ylipäätään on voinut ajaa niin erilleen kun mitään ei varsinaisesti koskaan tapahtunut. Tuli vain muuttoja ja parisuhteita ja sitten lapsia jne.

Jokaisella on mahdollisuus itse valita kenet verkostoonsa hyväksyy. Entistä koulukiusaajaa ei kannata hyväksyä facebook- verkostoonsa jos ei halua tämän kanssa asioita selvitellä. Ei myöskään välttämättä kannata etsiskellä ihmisiä joiden kuulumia ei oikeasti halua kuulla. Aikuisikään päästessä IMO voi opetella kaksi tärkeää asiaa: sanomaan ei ihmisille joita ei halua nähdä ja päästämään irti siitä osasta menneisyydestä joka sattuu. Jos haluaa unohtaa jonkun osan elämää ei kannata suostua siihen että se kävelee takaisin - ja joskus kannattaa ymmärtää ettei lapsi joka sinua kiusasi ole välttämättä sama ihminen joka nyt haluaisi uudistaa suhteen sinuun. Kokemusta on molemmista joten tämä ei ole vain kryptistä dadaa...

Ravelry on toinen verkosto josta viimeaikoina on kohuttu paljon. Koska odottelen edelleen ulkopuolisena kutsua sinne tiedän vain suurinpiirtein mistä tuulee, mutta ajatuksena paikka jossa neulojat esittelevät lankavarastoaan, valmistuneita ja keskeneräisiä neuleita ja linkittelee malleihin yms. on varsin hurmaava. Toivottavasti se myös toimii käytännössä.

Toinen juttunsa on yleensä nettiverkostot. Hypetyksen sijasta voisin näin pariakin isompaa verkostoa pyörittäneenä todeta, että voihan ne toimia ja toimivat mutta paljon on tahdosta kiinni. Ja nimenomaan yhteisestä tahdosta - ja siitä että ongelmatilanteissa pyritään ongelmat myös selvittämään.

Netin kautta ongelmat vain usein kärjistyvät. Niinkuin missä tahansa laumassa myös netissä laumassa on "aktiiviset" ja "passiiviset" jäsenensä, "ulkopuolisuutta" ja "yhteenkuuluvuutta" vaihtelevasti kokevat ihmiset. Jos on kovin kiintynyt omaan näkökulmaansa jostain ryhmästä voi olla vaikea nähdä toisenlaista näkökulmaa samaan porukkaan. Ryhmän idealisointi kuuluu toki kaikkeen laumakäyttäytymiseen. Me-vastaan-ne asetelma toimii ryhmää yhdistävänä tekijänä vain niin kauan kun ryhmän sisällä ei ole pienempiä ryhmittymiä jotka taistelevat keskenään. Usein netissä kahden hengen nahinasta syntyy yhtäkkiä kahden lauman välinen nahina - asetutaan puolille ja puolustetaan rajalinjoja tippaakaan välittämättä tasapuolisuudesta. Jos yrittää olla reilu kummallekin puolelle on riskinä päätyä koko yhteisön ulkopuolelle. Helpointa on asettua ulkopuolelle itse, olla kommentoimatta, jäädä vain sivustaseuraajaksi.

Toisaalta on myös sitäkin poppoota jolla noin yleisemmin on elämässään tapana aina kokea ulkopuolisuutta ja sitä kautta myös epämääräisiä agressiivisia tunteita niitä yhteisöjä kohtaan, joiden jäsen he haluaisivat olla mutta eivät syystä tai toisesta tunne pääsevänsä/voivansa päästä mukaan. Netissä tälläisillä ihmisillä on erityisen auvoisat oltavat kun ei kasvotusten tarvitse vastuuta omista teoista kantaa. Näitä nillejä tuntuu pyörivän ihan jokaisessa yhteisössä. Kai se vaan on todettava että joillain ihmisillä ei kertakaikkiaan ole elämää. Siis sitä ihan oikeaa joka tapahtuu MYÖS netin ulkopuolella. Toisaalta ei pitäisi hämmästellä mitään mitä ihminen tekee jos vähänkään tuntee maailmanhistoriaa.

No, toisaalta taas itse koen olevani useammankin nettiyhteisön aktiivijäsen ja saan sieltä vaikka mitä aitoa ja hyvää elämääni. Musta tuli massailija ja sittemmin alan ammattilainen pitkälti nettiyhteisöön osallisena olon kautta. Olen elänyt tiiviisti pienten lasten äitiyttä nettiyhteisöjen kanssa. Myös kotimaassa omat kädentaitoyhteisöni ovat siirtyneet pitkälti nettiin neuleblogaajien ja Ihan Itsen myötä. Useammat läheiset ystävät - ne ihan oikeat sellaiset - on alunperin bongattu netistä. Ei siksi ettei ystäviä muutoin saisi - saahan niitä jos haluaa - vaan lähinnä sen takia että netissä mulla on aikaa olla isojen ihmislaumojen keskellä ja "tavata" enemmän porukkaa kuin IRL. Pysyn pitkälti ajantasalla vihreästä politiikasta postituslistojen kautta. Olen blogaaja (sitkeästi yhdellä g:llä) ja enemmän tai vähemmän verkostoitunut muiden blogaajien kanssa. Luen lehtiä ja seuraan uutisvirtaa netistä. etc.

Mulle netti ei ole mikään elämän ulkopuolinen osa tai keinoelämää vaan yksi kommunikaatioväline puhelimen tavoin jolla sitä ihan oikeaa elämääni aikataulutan siten, että pystyn olemaan kotona kun kakkosluokkalainen tulee koulusta jne. Ja ihan samalla tavoin kuin aina ennenkin mun elämässä olen myös netissä laumaihminen. Kaikki eivät sitä ole - kaikkien ei tarvitse sitä olla. Ei web 2.0 tarkoita sitä että kaikkien tarvitsee yhtäkkiä muuttua sosiaalisiksi parvikaloiksi. Ei tarvitse - ei todella tarvitse. Minusta elämää pitää elää sellaisessa laumassa jonka jäsen haluaa olla. Pienessä, suuressa, väljässä, tiiviissä. Ne tärkeät ihmiseni jotka eivät ole netissä pidän sydämessäni siitäkin huolimatta ettei heillä edes kaikilla ole edes omaa sähköpostiosoitetta.

Ps. Ostin Ellan ja Aleksin levyn muksuille koska olen väsähtänyt kuuntelemaan sivusta smurffiveisuja. Pakko siteerata biisistä Ruska pari riviä koska niistä tuli niin hyvä fiilis:

värityskirjalta tuntui musta
kun tuijotin lehtien ilotulitusta
punainen ja oranssi on joka puska
tiedätkö mitä nyt on ruska
- Markus Koskinen-

Eilen pällistelin tätä aivojumppaa haltiossaini. En millään saa sitä naista pyörimään vastapäivään pelkällä ajattelulla mutta jos rupean lukemaan tekstiä naisen vasemmalta puolelta, pyörimäsuunta kääntyy. Hurmaavaa.

Tämän päivän aivopähkinä on se, miten ihmeessä David Hasselhoff-vitsit leviävät jo valtamediassakin.

Illalla blogimiitti, joka osuu kyllä varsin hyvään saumaan.

Sain vastausta kun lähetin Helistimelle palautetta.

Hei
Kiitos palautteestasi. Poistamme spämmiviestejä jatkuvasti. Kirjeeseen keskustelut nousevat automaattisesti, joten jos juuri sillä hetkellä, kun kirje lähtee, spämmirobotti laittaa spämmiviestiä, tällainen viesti nousee mukaan myös kirjeeseen. Siivoamme viestit, mutta otsikko jää näkyviin kirjeeseen tämänkin jälkeen.

Ystävällisin terveisin
Seija Vesala
Helistimen toimitus

Huokaus. Ei tosiaankaan näin. Kyllä ne uutiskirjeet voi jättää lähettämättä ja voipa ne ihan oikeasti tarkistaakin ennenkuin mainostaa spammereiden agendaa.

Edit täti: lisävastinetta pukkaa toisesta päästä

Hei,
Uutiskirjeemme lähtee noin viiden tunnin aikana (joskus pitempäänkin), joten vaikka tarkastamme kirjeen silloin kun lähetys aloitetaan, saattaa lähetyaikana spämmejä päästä mukaan. Robotit hyökkäävät palstoille, joille ei vaadita rekisteröitymistä. Vapaa sana, isien palsta ja seksi -palsta ovat tällaisia palstoja, eli robotit pääsevät läpi "vieraana" kuten kaikki muutkin. Palstoille, joissa on rekisteröitymispakko, spämmejä ei tule.

Ystävällisin terveisin
Seija Vesala
Helistimen toimitus

Hämmentävä asenne edelleenkin. Kun itse luo automaatioon perustuvan systeemin johon jättää spämmerin mentäviä aukkoja voisi ehkä vähän vastuuta omista teoista kantaa. Sen verran yksinkertaisista perusasioista on kyse, että mikä tahansa it-pulju pystyy onglman ratkaisemaan alle viiden tunnin laskutuksella ja siinä laskutetaan jo parista tunnista wowiakin ihan oikean työn ohessa...

Firmaan tulee satunnaisesti tukuilta ja kynäkauppiailta jne. mainosroskaa joka selkeästi on koneella tuotettua - aina kun kirjautuu kauppaan x sisälle saa seuraavana aamuna klo 9 mainosspämmiä ko. kaupasta. Koska jatkuva konespämmi suoraan sanoen pännii käytänkin kauppaa x lähinnä katalogina ostaessani kaupasta y tarvikkeita, kaupan y nettisivuilla kun on vain pdf- katalogi.

Mutta oma lukunsa ovat nämä uutiskirjeet jotka imuroivat sisältöä sivustolta esim. muutaman rivin blogauksia, keskustelufoorumiviestejä jne. Nyt täytyy sanoa että vaikka tuollainen systeemi varmasti on näppärä, herättää ainakin minussa hieman ihmetystä miksi tälläisiä kirjeitä ei tarkisteta etukäteen.

Ai miksi? Siksi:

Toisinaan lapsille pitää määritellä mitä jotkut abstraktit käsitteet tarkoittavat.

Tässä hyvä esimerkki siitä mitä tarkoittaa kärsivällisyys: kaupunki hammastikuista rakennettuna.

Ymmärrän hyvin uutisoinnin siitä, että Facebookin takia firmat menettävät miljardeja kun työntekijät vaan leikkivät verkostoitumista. Se vaan nyt on niin hauskaa.

Kaura löysi termit mua jo pidemmän aikaa risoneeseen ilmiöön: kuluttaja kohtaa kansalaisen. Lue koko juttu Kauran blogista!

EDIT:

Foorumi on muuttanut. Löytyy sieltä heti kun nimipalvelunne on päivittynyt. Arviolta se tarkoittaa siis mitä tahansa nyt hetken ja parin vuorokauden sisällä riippuen oman palveluntarjoajanne nopeudesta.

Pari päivää ongelmia pähkäiltyämme päädyimme vaihtamaan Ihanitse.com foorumin palveluntarjojaa. Tämän takia tänään on foorumilla tiedossa jonkin aikaa kestävä toimintakatkos jonka jälkeen foorumin löytyminen on nimipalveluiden päivittymisestä kiinni. Aikaisemman kokemuksen mukaan nimipalveluiden päivittyminen tapahtuu nopeimmillaan 15 minuutissa ja hitaammilla palveluntarjoajillakin noin parin vuorokauden kuluessa.

Pahoittelemme tilannetta ja kerromme jo ennalta, että toimintakatkoksia on tulossa myös siinä vaiheessa kun foorumin softaa ja sivustoa päivitetään. Kuten aiemminkin, pyrimme minimoimaan täydelliset käyttökatkokset vain niihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä.

Tulemme pysäyttämään Ihan Itsen toiminnan siirron ajaksi jotta saamme kaiken datan täältä talteen ja jatkamme vasta uudessa osoitteessa.

Kiitän jo etukäteen kärsivällisyydestä - palaamme onlineen mahdollisimman pikaisesti!

Taito-lehti täyttää 100 vuotta ja sen kunniaksi käsityömuseo on laittanut sivuilleen varsin mittavan kokoelman lehden satavuotisesta historiasta poimittuja juttuja.

Sivuston informaatiopaketissa todetaan:

Taito-lehden satavuotisen ilmestymisen kunniaksi on Suomen käsityön museo tehnyt verkkonäyttelyn Sata taidon vuotta, joka tuo esiin vuosikymmenittäin lehdessä käsitellyt kysymykset, ideologiat ja niiden muutokset. Mielenkiintoisimmat artikkelit, historiikit ja linjanvedot julkaistaan alkuperäisasussaan pdf-muotoisina. Vuosikymmenten vaihtumista seurataan kolmen perusteeman kautta, joita käsittelevät kirjoitukset on pääsääntöisesti valittu kunkin vuosikymmenen seitsemään päättyvän vuosikerran lehdistä. Teemoina ovat kotiteollisuus ja ideologiat, käsityö tuotantona sekä naiset ja turhuus.

Ehdin vasta pintavilkaista sataa taidon vuotta, mutta vaikuttaa erittäin hyvältä!

Ihan muista syistä osui vastaan nimitys koristemaalaustekniikalle: One Stroke painting. Googlettelin odotellessa parin ohjelman asentumista ja löysin hyvän sivun aiheen tiimoilta. Kannattaa katsoa vaikka ei mitään koskaan maalaisikaan.