Politiikkaa

Minua on jo pidempään ihmetyttänyt Helsingin kaupungin työnantajapolitiikka erityisesti pitkäaikaistyöttömien käyttämisessä ilmaistyöreservinä. Kun työttömyystilastoja laaditaan työharjoittelijat sekä työllistämiskoulutuksissa olevat päätyvät tilastossa lokeroon "työvoiman ulkopuolella". Sosiaaliviraston sivuilla kerrotaan, että "rekrytointikoulutus ei yleensä johda tutkintoon, mutta antaa valmiudet työskennellä tietyllä alalla. Rekrytointikoulutusten kesto vaihtelee kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Rekrytointikoulutuksessa oleva ei ole työsuhteessa kaupunkiin. Koulutusajalta maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta."  Pitkäaikaistyöttömiä palkataan "työharjoitteluun" 6-10 kuukauden jaksoissa ja kun yksi harjoittelija on lopettanut, samaan työhön otetaan seuraava työharjoittelija. Työharjoittelijat tekevät pääsääntöisesti samaa työtä kuin palkatutkin työntekijät, ero on vain siinä että työharjoittelja saa työttömyyskorvauksen lisäksi työstään vain 9 euron päivittäisen ateriakorvauksen.



Henkilöstöraportti vuodelta 2011 kertoo, että Helsingin kaupungilla on vuonna 2011 työskennellyt 785 työllistettyä. Selkeää vastausta siihen, onko ilmaiset työharjoittelijat laskettu työllistettyihin ei kirjallisista dokumenteista löydy. Osa työllistetyistä on kuitenkin palkkasuhteessa kaupunkiin, mutta näistä on maksettu kaupungille palkkatukea. Osa työllistetyistä on myös ollut vammaisia joiden tuetun työllistämisen mallin ongelma on pitkälti siinä, että vammaisille tarjotut työpaikat ovat pysyviä mutta palkkaus on työtehtäviin nähden moninverroin alhaisempaa kuin samasta työstä maksettava korvaus muille. Joissain tapauksissa se on vain ylläpitokorvauksen verran päivässä.

En aijo vaalispämmätä kovinkaan ahkerasti, mutta olen ehdolla Helsingissä. Vaalinettisivuni löytyvät osoitteesta http://iki.fi/porro
Pääasiallisesti vaaliviestintäni kulkee facebookin puolella Pörrö Sahlberg- poliitikko- sivulla.
Tervetuloa mukaan kampanjaan joko facebookin puolella tai lahjoittamalla minulle rahaa. Rahaa tarvitsisin vielä noin 500 euroa jotta pystyisin ostamaan Helsingin Sanomiin mainoksen vaalipäivän lehteen. Itselläni siihen ei ole valitettavasti varaa.

Yksi niistä asioista joista haluaisin puhua kunnallispolitiikassa enemmänkin liittyy siihen, mitä muilta edustajilta kokouksissa suusta pääsee. Lautakuntien kokouksista on kuitenkin sovittu, että niissä keskusteltu on luottamuksellista ja vain päätökset, äänestykset sekä eriävät mielipiteet ovat julkisia. Olen yrittänyt pelata näillä pelisäännöillä ja vain tyytynyt yleisesti toteamaan, että minua harmittaa sellaiset luottamusmiehet jotka tulevat kokouksiin avaamatta papereita ja/tai ovat silminnähden harmistuneina siitä, jos kokouksessa kysytään yksityiskohtia päätöksen alla olevista asioista.

Tuntuu nuljulta se, että joutuu kerta toisensa jälkeen muistuttamaan virkamiehiä siitä, että päätöksenteon alla olevat paperit tulee olla saatavilla. Että tarvittavat liitedokumentit - kaikki - ovat käytössä. Että tuttuunkin asiaan liittyvät taulukot, tilastot, hinnastot jne. kuuluvat osaksi päätöksentekoa. Että ne myös virallisesti pitää liittää asiakirjapinoon mukaan jotta esityslistan kapulakieli ei tule tulkituksi väärin. Samaan aikaan kokouksissa saattaa istua useampiakin ihmisiä jotka eivät ole edes vilkaisseet esityslistaa saati liitteitä. Ihmisiä jotka pitävät suljettujen seinien sisällä täysin pöyristyttäviä puheenvuoroja siitä, kuinka esim. lautakunnan päätösvallan alla olevat miljoonien eurojen hankintapäätökset ovat "lillukanvarsia" tai "suorittavaa työtä johon ei lautakunnan tule puuttuman".

Tuttu vinkkasi eduskunnan sivulta Miapetra Kumpula-Natrin (sd) lausumaan, joka tiivistää mielestäni sen, mikä on vialla liian usein päätöksenteossa:

Minä en käy läpi enkä kaipaa monisatasivuista sopimusta, koska tiedän, että Suomen virkamiehet, ministeriöiden virkamiehet, esiintyvät virkavastuulla. Luotan heidän asiantuntijapapereihinsa, joissa on tämä malli käyty moneen kertaan läpi, sekä siihen, mikä on myös näihin tiedonantoteksteihin laitettu ja pitkin syksyä, viime kesästä asti, kun neuvotteluja on käyty, suuren valiokunnan kokouksissa käyty tuosta mallista läpi.

En voisi olla enemmän eri mieltä. Olkoon substanssi mikä tahansa olennainen asia on se, että päätöksen alla olevat dokumentit ovat kokonaisuudessaan päätöksentekijöiden käytössä ja kernaasti myös senverran aikaisin että niihin ehditään kunnolla tutustua. Koko demokratian perusajatus luottamusmiehistä jotka valvovat virkamieskuntaa vaarantuu mitä enemmän tämänkaltainen ajatusmaailma yleistyy politiikassa.

Tottahan se on helpompaa olla kyseenalaistamatta, varskinkin kun sosiaalinen paine myötäillä virkamieskuntaa on jo kunnallispoliittisella tasolla melkoinen. Kaikkien luottamustoimissa toimivien edustajien tehtävänä on kuitenkin edustaa kansalaisia ( kuntalaisia - asiakkaita jne.) eikä suinkaan sokeasti luottaa virkamiehiin. Luottamus on annettu luottamusmiehille ja sen kyseenalaistamaton delegoiminen virkamiehille osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää omaa asemaansa.

Ei meistä kukaan - minäkään - aina ehdi niitä papereita suurennuslasilla kolata, mutta erityisesti silloin kun päätetään isoista asioista pitäisi olla vielä normaaliakin huolellisempi jotta päätös on tehty demokraattisesti parhaan ja puoluettoman datan pohjalta eikä yhdenkään tulkinnan pohjalta. On vaikea arvostaa niitä poliitikkoja - ihan puolueeseen katsomatta - joille riittää sama kuin Kumpula-Natrille. Erimielisyyden hyväksyn ja kestän silloin kun materiaaliin ja sen liitteisiin on tutustuttu, mutta sokeaa luottamusta virkamiehistöön en sitten millään ole oppinut sietämään kovin hyvin vielä kahdeksassa vuodessakaan.

Olen asunut Viikissä vuodesta 2001 ja toiminut kunnallispolitiikassa vuodesta 2003. Koko sen ajan olemme yrittäneet saada Viikkiin nuorisotaloa - tuloksetta. Muuttaessamme tänne nuorisotalo luvattiin valmistuvaksi 2004 mutta talo on virkamiesten ja valtuuston toimesta siirretty hamaan tulevaisuuteen jo yli vuosikymmenen ajan. Tänä aikana nuorisoa on riepoteltu pitkin kylää väliaikaisissa tiloissa mm. pienille lapsille kalustetun leikkipuiston tiloissa, koululla ja nyt vanhan apteekin pienissä tiloissa. Tämänhetkisen arvion mukaan nuorisotalo saadaan Viikkiin ehkä 2017 vaikka on kiistaton totuus, että Nuorisomäärää kohden nuorisotilaa on täällä Vesalan kanssa suhteellisesti vähiten.


Viikissä asuu aika loistoteinejä - nuoria joilla on sanottavaa ja keinot sanoa se. Tänään Nutan Ritareiden järjestelmä teatteripolku oli nuorten itsensä ideoima ja toteuttama kertomus siitä, millaista heidän elämänsä Viikissä on. Näytelmän ideoijana on toiminut Ida Lönnqvist joka hyvin selkeästi kertoi missä täällä oikeasti mennään. Totuuksia jotka jokainen teinin äiti mielummin haluaisi sulkea jonnekin kauas pois.


Näytelmäpolun viesti oli kristallinkirkas: nuoret haluavat yhteisen, turvallisen, kokoontumispaikan jossa aikuiset valvovat ettei kukaan jää yksin tai kiusatuksi ja jossa voi oikeasti olla tuntematta olevansa jonkun toisen reviirillä. Paikan jossa on lämmin talvellakin ja jossa nuorisolaumaa ei pidetä häiriönä. Nyt Viikin nuorilla on pienet jakautuneet jengit eri kauppojen kulmilla. Kun toisia ei tunneta on konfliktien uhka kokoajan olemassa. Nuorten mukaan niin viinaa, tupakkaa kuin huumeitakin on helposti saatavilla Viikissä. Paine päihteiden käyttöön on nuorten itsensä mukaan hankala asia: jos haluaa hengailla jossain kavereiden kanssa on vaikeaa olla niin pieni kuin haluaa jos samalla ostarinkulmalla notkuvat myös ne täysi-ikäiset. Toisaalta tilojen puutteen takia nuoriso myös valtaa lasten leikkipuistoa joka - nuorten itsensä mielestä - on ymmärrettävsti pienten lasten vanhemmista pelottavaa. Rapuista on tullut pienten porukoiden nuorisotiloja joista nuoret monesti ajetaan pois huutaen.


Väliaikaisen nuorisotilan tilat ovat riittämättömät alueen tarpeeseen: tilassa on vain yksi pienehkö yleishuone sekä kaksi kymmenneliöistä ikkunatonta kopperoa. Tämänkin tilan kaupungin nuorisotoimi sulkee kesäksi koska toiminta keskitetään muutamiin lähiöihin.

Nuorisotalo saataisiin rakennettua nopeammin jos tahtotilaa löytyisi. Loppuviimeksi kyse ei ole rahasta - kuten Guggenheimista opimme 180 miljoonaakaan euroa ei ole kaupungin budjetissa ainakaan virkamiesten mielestä missään määrin iso summa koska samanhintaisia liikenneinvestointeja tehdään jatkuvasti. Kyse on siis valinnoista: kumpi on oikeasti tärkeämpää: nuoriso vai autoliikenne. Itse pidän tätä aika helppona kysymyksenä.

Nutan ritareista voi lukea lisää sekä heidän blogistaan että liittyä facebooktykkääjiin. Ja tätä viestiä saa levittää koska veikkaan, että monelle aikuiselle tässä kaupungissa tekisi ihan hyvää tajuta, etteivät ne kauppojen kulmilla hengaavat nuoret välttämättä ole roskasakkia vaan sitä satojen teinien porukkaa, jotka eivät vaan millään voi mahtua tilaan joka vetää maksimissaan 50 ihmistä - jos nämä istuvat sylikkäin.





Ps. Olen pyytänyt tilaisuudessa sekä kuvausluvan että luvan julkaista kuvat. Jos sattumalta olet kuvassa etkä halua sitä nettiin, pistä mulle meiliä osoitteeseen theporro at saunalahti piste fi niin otan kuvan pois!

Ei lienee ole jäänyt selväksi, että vastustin Guggenheimin rakentamista verovaroin. Mielestäni projektissa haisi sekä "selvitystyö" että ehdotettu rahoitusmalli.

Tämän päivän Hesarin pääkirjoitus kuitenkin antaa vielä aiheen yhdelle kommenttiblogaukselle. Hesarin mukaan

Ajatus kansainväliseen Guggenheim-verkostoon kuuluvan taidemuseon perustamisesta ja rakentamisesta Helsinkiin ei koskaan saavuttanut suurta suosiota. Hanketta vastaan asettui laaja rintama. Sitä vastustivat ne, jotka vierastavat kaikkea ulkomaista, ne, jotka pelkäävät, että kaupungin peruspalveluihin tarvittavaa rahaa törsätään turhuuteen, ne, jotka vierastavat Amerikkaa ja kaikkea Amerikasta lähtöisin olevaa, sekä ne, jotka pelkäävät, että kansainvälinen taidemuseo veisi määrärahoja muilta täällä jo toimivilta museoilta ja ylipäätään suomalaiselta kuvataiteelta.

Guggenheim-projektin suurin ongelma ei suinkaan ollut brändin ulkomaalaisuus vaan se, että siinä Guggenheim- museo itse ei ollut valmis sitoutumaan millään tavoin taloudellisesti projektiin mutta samaan aikaan halusi päätäntävallan projektista. Projektin kannattavuuslaskelmat olivat Guggenheimin laatimia eikä riippumatonta selvitystä edes yritetty tehdä. Sopimus oli selkeästi Helsingille monella tavalla epäedullinen.

Helsingin Sanomat varmasti halusi Guggenheimin Helsinkiin. Kaikesta päätellen myös Guggenheim- museo edelleen on toiveikas projektin jatkon suhteen. Ja epäilemättä Guggenheimhaaveet tullaan vielä kaivamaan laatikosta esiin kunnallisvaalien jälkeen. Syksyn kunnallisvaaleista tuleekin varmasti myös kulttuurivaalit. Ja hyvä niin - näin kulttuurialan ammattilaisena olen enemmän kuin ilahtunut siitä jos keskustelemme myös kulttuurista ja sen merkityksestä Helsingin vetovoimalle.

Kuten ennenkin sanoin olen valmis toivottamaan Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin kunhan se rahoitetaan muulla kuin verovaroilla. Olen jopa valmis ensimmäisten joukossa lobbaamaan tarvittavalle rakennukselle ilmaista vuokratonttia - jos hanke oikeasti ja aidosti on niin kannattava taloudellisesti kun sen puolustajat ovat esittäneet, on ihan itsestäänselvää että sillä on toteutumismahdollisuuksia myös yksityisrahalla. Mikäli projektin puolustajat aidosti uskovat projektiin sitä tulee ilman muuta edistää yksityisrahoitusmallin pohjalta. Ehkäpä Helsingin Sanomat voisi omalta osaltaan panostaa asiaan maksamalla uuden 1,2 miljoonan selvityksen siitä, miten Guggenheim-museo voitaisiin rahoittaa ilman verovaroja.

Ehkä kuitenkin tärkeämpänä kuin satojen miljoonien investoinnit koen kysymykset siitä, miten käytännössä kaupunkitilaa saadaan kulttuurikäyttöön - niin taiteelle kuin tapahtumille. Katutilan hallitsijana on tällähetkellä rakennusvirasto. Taide ja kulttuuri ei ole pelkästään rakennuksia ja megalomaanisia instituutioita. Kulttuuri - taide - tarvitsee myös muunlaista tilaa kuin vakituista näyttelytilaa. Olen jonkinverran tutustunut Chekpoint Helsinki - työryhmän ajatuksiin ja niissä on paljon mielenkiintoista ja varteenotettavaa. Silti ehkä tärkein kulttuurin este tässä kaupungissa on pienemmän mittakaavan tilojen puute: työtilojen, popup-taidenäyttelytilojen, katutapahtumien jne. Kaupungilla on paljon kiinteistöjä omistuksessaan ja osa niistä on syystä tai toisesta tyhjänä pitkiäkin aikoja. Taide- ja kulttuuritapahtumia varten ei välttämättä aina tarvita dedikoituja rakennuksia vaan kulttuuria voi - ja pitäisikin - nähdä myös vähemmän instituutionaalisissa tiloissa. Taide kuuluu kaikille eikä sen esiin tuomiseen aina tarvita miljoonia, ainoastaan kekseliäisyyttä.

Näin työläisten päivänä sananen yrittäjyydestä, kädentaitoyrittäjyydestä nimenomaisesti.

Seisoskelin viikonlopun kolme päivää messuilla joiden järjestäjä oli onnistunut mokaamaan mainonnan melkoisen totaalisesti ja jatkoi valitsemallaan linjalla myös halliopasteiden osalta. Siinä turhan hiljaista hallia katsellessa oli poikkeuksellisen paljon aikaa verkostoitua muiden kädentaitoyrittäjien kanssa ja jotain aika olennaista jäi resonoimaan ihon alle.

En minä sitä sanoiksi saa, en nyt vielä, enkä mitenkään koherentiksi tekstiksikään. Mutta kuluttajat puhuvat usein siitä, kuinka he haluavat eettisesti tuotettuja tavaroita ja laatua. Että kotimaisuus merkitsee, että kivijalkakaupoilla on merkitystä. Tosiasiallisesti suomalaiset kuitenkin jonottavat suurmarkettien kassoilla saadakseen hullunhalpoja vaatteita, kodinkoneita ja somistustavaroita joiden tietävät melkoisella varmuudella olevan tuotettu enemmän tai vähemmän epäeettisesti. Ehkä ei lapsityövoimalla, ei aina, mutta useimmiten halpatyövoimalla maissa, joiden ympäristökuormitus tappaa jatkuvasti valtavan määrän asukkaita alle viisikymppisinä ja joissa elämä on enemmän tai vähemmän kärsimystä. Osalle tämä on taloudellisesti ainoa mahdollisuus selvitä arjesta, mutta omassa tuttavapiirissä on valtava lauma keskituloisia joiden tiedän surutta kuluttavan rahojaan myös merkkivaatteisiin, laatuviineihin ja luomuruokaan. Peruskuluttajan valintoja ohjaileekin yleensä rahan lisäksi monenkirjava eettinen- ja laatustandardisto jossa toisilleen ristiriitaisia arvoja ei yleensä edes tiedosteta.

Samaan aikaan käsityöläiset puhuvat oman työnsä laadusta, eettisyydestä ja kunnon palkasta mutta kituvat todella olemattomilla tuloilla pitkien työpäivien ja jatkuvan stressin alla. Me maksamme huikeita messupöytämaksuja, nettikauppamaksuja, pankkipalvelumaksuja, eläkemaksuja, alveja yms. ja silti näyttää siltä, että ensimmäinen mistä me leikkaamme menoja on oma tuntipalkka - ei suinkaan työn laatu, taso tai malliston vaikeus. Työpäivät ovat pitkiä ja arvaamattomia eikä ihan harvinaista ole että yhteistyökumppani tuntuu vain rahastavan pieniltä yrityksiltä tekemättä omaa puoltaan diilistä. On Itellan huolinnassa makailevia tavaratullauksia, maksuissaan hidastelevia jälleenmyyjiä, varkauksia, kohonneita vakuutusmaksuja, mainontaa joka ei tuota yhtään asiakaskontaktia. Oppirahat pienyrityksissä ovat monesti suuria ja kalliita ja pahimmillaan johtavat toiminnan loppumiseen.

Käsityöläisten pitäisi olla kymmenen alan ammattilaisia. Oman työnsä lisäksi pitää osata siivota, somistaa, hoitaa kirjanpitoa, toimia verosuunnittelijana, myyjänä, markkinoijana, roudarina, valokuvaajana, mannekiinina, opettajana, tiedottajana... Jokaisella meistä on puutteita kaikenlaisessa. Useimmiten puutteet ovat niitä, mitkä vaikuttavat myös tulokseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana tuttavapiirissäni on lopettanut tusinan verran pienyrittäjiä koska toiminta ei kannata. Itse en haluaisi liittyä heidän joukkoonsa. Niinpä hain tuossa jokunen kuukausi sitten alan täsmäkoulutukseen ja pääsinkin. Ensi viikon perjantaina aloitan oppisopimuskoulutuksessa tekemään luovan alan yrittäjän ammattitutkintoa. Koulutuksen taso tuskin odotuksiani vastaa mutta jostain päästä on nyt lähdettävä hakemaan viisautta joka itseltä puuttuu.

Mun osalta messut meni väkimäärään nähden loistavasti. Mulla on paljon aivan superihania asiakkaita jotka jaksaa tulla moikkaamaan mua vaikka minne. Pari ihan uutta ihmistäkin tuli ständille käymään mukanaan massatöitä joita ovat mun ohjeilla tehneet. Sain useita ihmisiä innostumaan kokeilemaan massoja ja myyntiäkin oli senverran ettei nyt varsinaisesti takkiin tullut. Ja tulipahan messuilta bongattua yksi uusi tukkuri ja kasapäin kollegoita joista osan tunsin (tiesin) vain netin kautta. Esim. Susannan tapasin vasta nyt ensikerran. Susannan työt ovat aivan hur-maa-via, hinta kohdallaan ja ständikin oli todella hieno. Susannalle nämä olivat ensimmäiset "isot" messut ja messuraportti löytyy täältä. Vastapäätä mua oli Enkeli Werstas joiden vetäjiin vihdoin tutustuin hyväntuulisen moi-mitä-kuuluu- huutelun sijasta. Viikonloppuni pelastuksia tämäkin. Ja jos sisustusta harrastaa tuolta kyllä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista.

Järjestäjän mokat ovat kuitenkin sellaisia että ammattilaisten kesken niistä riittää puhuttavaa vielä joksikin aikaa. Onneksi tässä kohtaa kollegat ovat olleet varsin samanmielisiä ongelmien suhteen. Suomen käsityöyrittäjät ovat, btw, kaikessa hiljaisuudessa verkostoituneet lähinnä facebookin kautta - jos haluat mukaan laita mulle meiliä niin kerron enemmän - ja tästä toivon mukaan pidemmän päälle tulee olemaan koko alalle hyötyä.

Jos olisin mennyt jonnekin pitämään vappupuhetta se olisi kai ollut tätä lyhyempi. Ehkä olisin sanonut vain näin:

Ammattiliitot turvaavat edes jotenkuten työläisen etuja. Jos työpaikallasi ei noudateta lakia, vaadi ammattiliitoltasi enemmän! Käsityöläinen riistää lähinnä itseään. Myös kädentaitoyrittäjien verkostoituminen on ainoa tapa vaikuttaa isompiin kokonaisuuksiin. Kaikilla meillä on mahdollisuus ostosvalintojemme kautta vaikuttaa globaalisti.

Lähetin aspulaiskaupunginjohtaja Rädylle viestin liittyen Talent Studio caseen jo miltei kuukausi sitten. Yli viikko viestin jälkeen kaupunginsihteeri Olli Hari vastasi että Räty on lomalla ja nyt eilen vihdoin sain Harilta "vastauksen" kysymyksiin. Vastaus ei vastaa yhtään mihinkään eikä oikeastaan kerro mitään olennaista. Sähköposti on tätä tasoluokkaa

”My e-Desing-hanke on World Design Capital Helsinki 2012 –statuksen saanut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kehityshanke. Se on jatkokehittelyä muutaman vuoden toimineelle Talent-studiolle. Liitetiedostossa on tarkempaa tietoa kummastakin hankkeesta.

My e-Design haluaa edistää kuntalaisten e-asiointia ja e-työnhakua. Kehityshanke tukee sosiaalivirastossa asetettua tavoitetta ehkäistä kuntalaisten digitaalista syrjäytymistä ja edistää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa uusien mediasovellutusten avulla. Sähköiset palvelut viedään sosiaaliasemien palvelupisteisiin ennen kaikkea edistämään sosiaaliasemien asiakkaiden sähköisen asioinnin osaamista. Hankkeen tavoitteena on tuottaa myös ikonipohjainen käyttöliittymä eli e-palvelunavigaattori helpottamaan viranomaisissa asiointia.

Sähköpostissa esille nostettu kohu liittyy sosiaaliviraston WDC-hankkeiden esittelytilaisuudesta 11.1.2012 koottuihin videoihin. My e-Desing video nostatti arvosteluryöpyn Youtubissa sen huonona pidetyn tason takia. Toinen kysymys liittyi kustannuksiin, jotka arvioitiin tasoon nähden korkeiksi. Videomme tasoon on vaikuttanut se, että se on tuotettu harjoittelijoiden ja työllistettyjen omin voimin. Tästä syystä myös sen kustannukset ovat olleet minimaaliset (noin 1000 euroa).

Talent-studio puolestaan tarjoaa maksutonta sähköisen työnhaun lyhytvalmennusta lähinnä sosiaaliasemien asiakkaille. Valmennuksen aikana tehdään ansioluettelo ja työhakemus, tutustutaan sähköiseen työnhakuun, tehdään työnhakua edistävät kotisivut tai opetellaan systematisoitua työnhakua sekä itsensä markkinointia työnantajille."

Lisäksi spostissa on liitteenä mainitun my e- designin lehdistötiedotteet mutta KAIKKIIN kriittisiin kysymyksiini projektin ammattimaisuudesta, kustannuksista jne jätettiin vastaamatta.

Olen aika äimänä. Ilmeisesti sosiaalivirastossa on ajateltu että pistämällä Talent Studion nettisivut pois näkyviltä projektia voidaan jatkaa sellaisenaan eikä mitään kriittisyyttä tarvitse noudattaa projektin toiminnan suhteen. Musta tää ei voi mennä näin. Kysymyksiin pitää olla muitakin vastauksia kuin että "tää on nyt tällainen projekti". Lähetin takaisinpäin uudistetun kyselyn mutta en ole ihan hirveän toiveikas sen suhteen että sosiaalilautakuntaa kiinnostaisi tai sosiaalivirastossa asiaa edes oikeasti tutkittaisiin syvemmin.

Meillä oli tänään Teknisen palvelun lautakunnan ja Yleisten töiden lautakunnan yhteiskokous oman kokouksen alla. Tai siis: yleisten töiden lautakunnalle se oli virallinen kokous, meille tplk:ssa kyseessä oli vain "tapaaminen". Selitykseksi väitettiin kaupungin päätöksentekojärjestelmä Ahjoa mutta rohkenen epäillä tekniikkaselitystä, senverran moneen Ahjosta on tekosyyksi...

Normaalien esittelyiden jälkeen keskustelulle oli varattu huikea tunti. Jep. Vaikka oli ihana pullakahvitella vanhojen tuttujen kanssa niin kaupunkilaisten etu ei ihan hirveästi toteudu ennenkuin molemmat yleisiä töitä valvovat lautakunnat saavat kunnolla aikaa yhteisten asioiden hoitoon: siinä missä virastot toimivat tilaaja-tuottajamallissa on molempien lautakuntien tehtävänä valvoa kaupunkilaisten etua. Eikä kaupunkilaisten etu aina toteudu kirkasotsaisessa paperisodassa: tarvitaan yhteisiä keskusteluita ongelmakohdista ja poliittisia päätöksiä sen eteen, että esteet raivataan. Kaupunkilaisillehan tässä töitä tehdään molemmissa virastoissa. Esitinkin itse ensinäkin vuosittaista yhteisseminaaria ao. lautakuntien välille jatkossa sekä myös esitin hartaan toiveen siitä, että investointi/korjaus/kunnostus- vuosikelloa siirrettäisiin tilaajan puolella aikaisemmaksi jotta tuottajan puolella tehtävät kilpailutukset tulisivat kaupungille edullisemmiksi. Pieniä ovat summat, tonni siellä, viisi tuolla, kaksikymmenttä tuolla mutta kyllä niistäkin kertyy rahaa vuosikierrossa merkittävästi.

Tänä talvena molemmat lautakunnat ovat sattuneesta syystä joutuneet aika paljon tekemisiin lumipalautteen kanssa. Ihan vaan linkkiä etsiessäni tsekkasin mitä omilta kulmilta kartalta löytyy. Lumipalaute näyttää annetun 19.3 ja nyt on 29.3. Ainakaan asiaa ei kartalla ole merkitty hoidetuksi... Huokaus. Lumi varmaan on jo itsekseen sulanut tuoltakin pois. Toivotaan että ensi talvena systeemi on jo oikeasti paremmin käytössä. Viikin aluetta hoitaa yksityinen yrittäjä ja työn kuittaamattomuus saattaa johtua siitä ettei yrittäjä pääse koneella merkitsemään työtä tehdyksi. Silti kaupunkilaisen näkökulmasta tuo vaikuttaa siltä ettei lumipalautteisiin reagoida. Ei hyvä. Toivotaan että ensitalvena homma alkaisi olemaan jo oikeasti kunnossa.


Teknisen palvelun lautakuntaa varten olin askarrellut nelisen tuntia taulukkolaskennan kanssa. Nelosen uutisten bongattua kivityöurakkaongelmat lautakunta on tarttunut aiheeseen aika jämäkästi. Kilpailutuksen toimintatapaa on muutettu: aiemmin urakoitsija arvioi töiden hinnan itse ja jos työmäärät nousivat saattoi kilpailutuksen tuloksena halvimmaksi tarjoukseksi todettu ollakin tosiasiallisesti kallis. Kolmen eri alueen kiviurakat on kilpailutettu siten, että on ensin nimetty työ, arvioitu tätä urakkakaudella toteutettava määrä ja annettu sille viraston toimesta pistearvo. Kilpailutuksessa tarjoajilta pyydettiin pisteille kerroin millä pisteet muutetaan euroiksi. Edelliseen lautakunnan kokoukseen virasto ei ollut toimittanut lautakunnan tarvitsemia liitedokumentteja joten asia jouduttiin jättämään pöydälle. Nyt taulukot saatiin vihdoin myös luottamusmiesten käyttöön.

Koska en nyt voine mennä tässä tiukkoihin yksityiskohtiin tiivistän olennaisen bointin kuvitteellisella esimerkillä:

Eri alueilla samalle työlle on useimmiten kaupungin toimesta annettu eri pistearvo. Osa siitä on perusteltua - esim. keskusta-alueella töiden tekeminen maksaa työjärjestelyiden ja olosuhteiden takia jonkinverran enemmän - mutta kun kilpailutusalueena on Läntisen kaupunkitekniikan alueella keskustan lisäksi Pitskua jne. se ei oikein selitä koko alueen korkeaa hintatasoa. Tähän olemme jo yrittäneet aikaisemmin lautakunnassa puuttua tuloksetta. Tänään esitin kaikki kilpailutuksessa olevat työkohdat (yli sata riviä) taulukolla: merkitsin värikoodein kailleinta ja halvinta hintaa sekä tein kaksi lisävälilehteä joihin laskin jokaisen alueurakan hintaeron halvimpaan koko kaupungissa käytössä olevaan hintaan sekä laskin myös suurimman ja pienimmän tarjouspisteen prosentuaaliset erot kolmanteen taulukkoon. Tätä kilpailutusta ei voitu pysäyttää mutta tarjouksiin tulleet alhaiset kertoimet viestivät että kaupungin arviohinnoittelussa mennään turhan yläkanttiin. Kannatti puurtaa koska lautakunnan loputkin jäsenet tuntuivat vihdoin tajuavan tematiikan ongelmat. Esittelijä muutti esittelyään siten, että seuraavalla kerralla lautakunnalle tuodaan kilpailutuskriteerit jo ennen kuin tarjouspyyntöä lähetetään. Toivottavasti vihdoin meidän vihreiden esittämä malli jossa keskusta-alue kilpailutetaan erikseen tulee vihdoin oikeasti viraston puolelta esittelyyn koska ei ole mitään järkeä maksaa läntisissä lähiöissä keskustan työhintoja.

Tiedän että tämä ei kuulosta niin järkälemäisen massiiviselta duunilta kuin miltä se tuntui mutta olen harvinaisen tyytyväinen siihen, että tein tämän. Kolmisivuista taulukkoa ei näköjään enää sitten tytötellä ja puhuta "suorittavasta työstä" joka - kuulema - ei kuulu lautakunnan valvontaan Pah. Olen kokoajan tiennyt mistä puhun ja nyt toivottavasti tietävät muutkin asiaan kuuluvat tahot.

Tietoviikko kävi haastattelemassa sosiaalivirastoa my e-designin tiimoilta.Haastattelussa sosiaaliviraston työnohjauksen päällikkö Pirkko Nyholm epälee että heitä kohtaan on masinoitu hyökkäys ja tämän takana on joku sylttytehdas.

Nostan käden pystyyn, se olin minä. Kirjoitan tämän jotta siellä sosiaalivirastossa ei käytettäisi minunkin veroeuroja nyt täysin irrelevantin "selvitystyön" tekemiseen. Kuten blogauksessanikin kerronsain linkin sosiaaliviraston mye-design- sivulle ja kun en tekstiä tajunnut lähdin sitten selvittelemään mistä ihmeestä on kyse. Löytämäni videot olivat senverran omituisia että sekä linkitin niihin facebookissa että blogasin aiheesta. Ensin videoita kävivät katsomassa nettituttuni ja koska se oli niin käsittämätön niitä linkitettiin aika nopeasti eteenpäin. Näin netti toimii: uutisjutut, videot jne. leviävät aivan itsestään, sen mukaan kuinka kiinnostavia ne ovat. Esim. tällä MyeDesign- projektin videolla on tätä kirjoittaessani vasta 427 katselukertaa mutta siinä on kaikki potentiaali tulla hyvinkin suuria ihmisjoukkoja kiinnostavaksi nettihitiksi:


Tietoviikon haastattelussa sosiaalivirastosta kerrotaan kyseessä olleen harjoitustyön jonka taltiointi tarkoitettu "pääasiassa tilaisuuteen osallistuneille ja niille, jotka eivät jostain syystä sinne päässeet. "

Alkaa mennä mielenkiintoiseksi. Alkaa herätä lisää kysymyksiä.:

1. Tilaisuudesta kuvatulla haastatteluvideolla näyttää siltä, että tilaisuuteen osallistui jonkinmoinen lauma kaupunginvaltuutettuja. Heillekö sosiaaliviraston wdc- hanke esiteltiin? Ilmeisesti kuitenkin mediaa oli kutsuttu paikalle koska hankeesta on sosiaaliviraston nettisivuille myös tehty tiedote. Keitä tilaisuuteen oli kutsuttu ja mitkä olivat tapahtuman kustannukset?

2. Jos video oli tarkoitettu vain suljetulle ryhmälle, miksi se on ladattu you tube- palveluun julkisena?

3. Videon selitetekstissä ei kerrota videon tekijöistä mitään. Jos kyseessä on harjoitustyö, eikö olisi ollut asianmukaista myös mainita videon tekijöiden nimet tässä yhteydessä? Semminkin jos harjoitustyöt on tehty työnhankkimisen edistämiseksi?

4. Tuttavani on kysynyt videon taustamusiikkia esittäneeltä Villa Nah- bändiltä onko näiltä pyydetty lupa musiikin käyttöön. Bändi ei ole ollut tietoinen musiikkinsa käyttämisestä. Se ei vielä tietenkään tarkoita etteikö teostomaksuja olisi asianmukaisesti maksettu joten kysynkin nyt onko Sosiaalivirasto maksanut teostolle videossa käytetyn musiikin teostokorvaukset?

5. Youtubessa olevan my e-design videonkuvaustekstissä mainitaan, että "Lähtökohtana hankkeelle on kohtaanto-ongelma julkisen e-palvelutuotannon ja kaupunkilaisten asiointitarpeiden välillä." Mitä tämä lause tarkoittaa?

6. Samaisessa videossa mainitaan Ipod yhtenä brändinä jonka kautta "sinä ja minä olemme toimijoita mediassa". Miten Ipodia voidaan käyttää edistämään sähköistä työnhakua?

7. Videossa todetaan näin:

Jätämme päivittäin digitaalisia jalanjälkiä internettiin. Google on huomiotalouden keskus ja oletkin mr.Nobody jos et ole netissä. Työhakemus ja ansioluettelo eivät siis riitä. Talentit on mediumi. Asiakkaamme kehittävätkin koulutuksen aikana itselleen nettipresenssin. Kotisivut, facebook, blogit ja työprotfoliot luovat virtuaalisen identiteetin. Se on kilpailuetu työmarkkinoilla.

Tietosuojavaltuutetun kanta työnhakijoiden googlettamiseen on kuitenkin kielteinen.Eikö tämä projekti ole ristiriidassa laillisen työnhakuprosessin kanssa?

8. Videossa luvataan yhdistää sata pankkivarmenteista palvelua yhteiseen käyttöliittymään. En löydä mistään tietoa mitä palveluita käyttöliittymään on tarkoitus yhdistää. Missä lista on esillä?

9. Sosiaaliviraston nettisivuilla olevasta tiedotteestaohjataan media google docs sivuille joissa on hankkeen kuvamateriaalia.Kuudesta kuvasta yksi on logoja yksi pirstaloitunut kuvaihmisryhmästä ja magneettikuvauslaitteesta. Neljän muun kuvan alla lukee canon Olympus digital camera ja niissä on kuvattu alikulkukäytävä, kaksi Aarnion pallotuolia joista toisessa istuu ihminen ja toisessa on tietokoneen (?) näyttö, abstrakti kuva pyöreistä valo-objekteista sekä epätarkka kuva tablettitietokoneesta.Koska kuvat herättävät minussa lähinnä hämmennystä haluaisinkin kysyä, miten kuvamateriaali kuvaa projektia?

10. E-design hankkeen takana on ilmeisesti kaupungin työnhaun talent studio, joka nettisivuillaan kertoo kouluttavansa asiakkaita nonstop viikottain erilaisista aiheista. Ilmeisesti joka tiistai asiakkaita koulutetaan teemalla "Kotisivut internetiin työnhaun tueksi. Paranna näkyvyyttäsi nettisivuilla. Erotu eduksesi ja nappaa työnantajien huomio." Mitä koulutuksessa konkreettisesti tehdään ja minne kotisivut luodaan?

11. Talent Studion omilla nettisivuilla väitetään, että työnohjausyksikkö sijaitsee internetissä URL-osoitteesta www.talentstudio.tarjoaa.fi. Alleviivattu url-osoite ei toimi linkkinä vaikka se on merkitty alleviivaamalla linkiksi. Itse osoitteessa ei ole mitään sisältöä.

Koska Talent Studio kuitenkin kouluttaa työnhakijoita nettisivujen tekemiseen haluaisin kysyä ovatko opettajat samoja henkilöitä jotka ovat tehneet yllä olevat nettisivut ja mikäli ovat, mikä on heidän ammattipätevyytensä?


12. Talent studion sivulla todetaan:

Työnantajat pyrkivät selvittämään kiinnostavien työnhakijoiden ns. virtuaalisen identiteetin. Google on hyvä työkalu, jonka avulla työnhakijan harrastukset ja yleinen aktiviteetti voidaan selvittää. Haut saattavat tuottaa tietoa siitä, että työnhakija on aktiivinen nettikeskustelija, pitää omaa blogia tai facebook-sivustoa ja omia kotisivuja. Työnhakija nimi saattaa löytyä jonkin urheiluseuran tai yhdistyksen toimintaa esittelevältä sivustolta, joka voi olla positiivista hakijan kannalta.

Kuten jo edellä totesin, työnhakuprosessiin liittyvä työntekijöiden googlettaminen ei tietosuojavaltuutetun mukaan ole asianmukaista. Miten selitätte ristiriidan?

13. Koska sekä E-design että Talent Studio näyttäytyvät julkisen viestintänsä perusteella melko sisällöttöminä haluaisinkin nyt tietää millaisella rahoituksella projekteja tehdään ja kuinka paljon ne ovat maksaneet? Onko hankkeeseen haettu työllisyyspoliittista avustusta vai toteutetaanko se kokonaan kunnallisin verovaroin?

14.Sosiaaliviraston toimintakertomuksessa vuodelta 2011 mainitaan vain että Talent Studiossa oli ollut 290 asiakaskäyntiä. Miten hankkeen sisältöä, kustannuksia, laatua ja vaikuttavuutta valvotaan?

Koska oletan että nämä kysymykset kiinnostavat muitakin kuntalaisia olen kirjannut kysymykseni julkisesti tähän blogaukseen.

Osuipa facebookissa vastaan linkki tällaisellekin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston My e-design hankkeen sivulle.
Hankkeen tavoitteita kuvataan mm. seuraavasti:

Lisäksi kaupunkilaiset voivat edistää työllistymistään luomalla itselleen nettipresenssin My e-Design –koulutusformaatin avulla. Lähtökohtana hankkeelle on kohtaanto-ongelma julkisen e-palvelutuotannon ja kaupunkilaisten asiointitarpeiden välillä.

Anteeksi mitä?

No, asiaa piti vähän googletella ja kas, löytyihän tältä porukalta selventävä youtubevideo jota tätä kirjoittaessani on katsottu huikeat 152 ja niistäkin kolmekymmentä viimeistä sen jälkeen kun linkitin videoon itse naamatussa.


Melkomoinen video, melkomoinen todentotta.

Taustalla soi Villa Nahin biisi "Running On" on myös erikoinen valinta: "It’s keeping me up all night
It’s keeping me up all night, yeah. You’re keeping me up" . Toivottavasti teostot on maksettu...

Yritin googletella kuinka paljon tähän konsulttikuraan on käytetty veroeuroja mutta eipä ihan helpolla löytynyt.

Sensijaan löytyi kyllä sosiaaliviraston WDC lanseerauksessa nauhoitettu pätkä siitä mitä tilaisuuden vieraat, pääasiallisesti kaupunginvaltuutettuja, aiheesta sanoivat:


o . O Näin meillä käytetään verorahoja.

Vetää harvinaisen sanattomaksi.

Hesarin Omakaupunki uutisoi tänään ympäristökeskuksen tekemästä selvityksestä lumenkaadon ympäristövaikutuksista. Itse selvitys löytyy kokonaisuutenaan täältä. Selvityksessä on tutkittu kolmen maalla sijaitsevan lumenkaatopaikan roskia ja lumensulatuksesta aiheutuneita vaikutuksia ympäristössä. Tutkimuksen mukaan maanäytteistä ja hulevesistä on löydetty merkittävästi suurentuneina pitoisuuksina mm. lyijyä, kuparia, sinkkiä, öljyä ja kloridia (katusuolaus). Tutkimuksessa otetuissa näytteistä Herttoniemessä 30.5.2011 otettu sisälsi hyvän uimaveden laatuvaatimusta suuremman määrän määrä Escherichia coli -bakteereja (690 mpn/100ml). Selvityksessä todetaan, että lumen sulatus maalla siten, että sulamisvedet johdetaan lähiympäristöön kuormittaa ympäristöä. Samoin tutkimuksessa todetaan että lumenkaato mereen aiheuttaa selkeitä ympäristöongelmia, erityisesti roskaantumista, jonka vuoksi se tulisi lopettaa. Olen itsekin tehnyt useita esityksiä samasta aiheesta toimiessani YTLK:n jäsenenä vuosina 2004-2008 ja osa niistä on mennyt lautakunnan yksimielisinä päätöksinä läpi. Siitä huolimatta Helsingin kaupunki edelleenkin ajaa etenkin kantakaupungin lumikuormat mielummin mereen kuin ryhtyy investoimaan vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Samaan aikaan Helsingin kaupunki on näkyvästi esillä erinäisissäkin Itämeri-projekteissa.

Rakennusviraston oman arvion mukaan lumi sisältää noin 1–2 % jätettä, kuten hiekoitussepeliä ja roskaa. Osuus riippuu siitä, kuinka kauan lumi on odottanut kuormausta. Mitä tuoreempana lumi kuormataan, sitä vähemmän se
sisältää jätettä. Rakennusviraston arvion mukaan jätteestä noin 70 % on hiekoitussepeliä.

Tutkimuksessa esitelty Maununnevan vastaanottopaikka on ottanut vuonna 2010 vastaan 27 000 kuormaa lunta. Paikalta on viety Rakennusviraston ilmoituksen mukaan pois noin 500 kuormaa jätettä (sivu 29). Poisvietyjä jätekuormia ei kuitenkaan tilastoida luotettavasti. Jätteen osuus on siis rakennusviraston oman arvion mukaan ollut Maununnevalla noin 1,9% kuormasta. Tarkasteltaessa sivun 21 haitta-ainetaulukkoa voidaan huomata, että Maununnevan kohdalla useiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat kuitenkin vähäisempiä kuin Oulunkylän vastaanottopaikalla. Pitäisi tutkia, kulkeutuuko jätteitä joillekin vastaanottopaikoille esitettyä 2 %:n suuruusluokkaa enemmän koska haitta-ainepitoisuuksissa on näin merkittävä ero.

Vuonna 2011 Rakennusvirasto on tilastoinut vastaanottaneensa 330 000 kuormaa lunta eri vastaanottopaikoille. Noudattaen Rakennusviraston antamaa 1-2%:n jätemäärää vastaanottopaikoille on siis otettu vastaan noin 3300- 6600 kuorma-autollista roskaa ja jätettä. Rakennusvirastosta 7.3.2012 saamani tiedon mukaan Hernesaaren lumenvastaanottopaikalla on tänä talvena kipattu mereen noin 60 000 kuormaa lunta. Samalla prosenttikaavalla laskien mereen on siis kaadettu Helsingin kaupungin toimesta noin 600-1200 kuorma-autollista jätteitä. Ei enää kuullostakkaan ihan niin pieneltä määrältä.

Tutkimuksessa kuorman kooksi on arvioitu 15 m3 joka tarkoittaa sitä, että jos tämän jätteen levittäisi metrin korkuiseen kasaan se täyttäisi vähimmillään 95 x 95 metrisen alueen, kahden prosentin arviossa jo 135 m x 135 metrisen kentän. Tämän määrän roskaa Helsingin kaapunki kaataa mereen joka vuosi. Tarkoituksella. Jos tämän kasan yrittäisi läjittää mille tahansa julkiselle alueelle sille pitäisi hakea ympäristölupaa.

Kun puhutaan itämerestä keskustelu menee usein siihen, että "tällaisiin asioihin takertuminen on piipertämistä koska venäjällä sitä ja virossa tätä". Niin. Aina on olemassa isompi paha mutta eikö kaupungin tehtävä ole pitää ympäristöä siistinä ja toimia asukkailleen esimerkkinä?

TIEDOTE 9.2.2012
Teknisen palvelun lautakunta puheenjohtaja Mirka Vainikka ja varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg:

LUMITYÖT OVAT USEAN TAHON YHTEINEN HAASTE

Katujen kunnossapito työt ja lumi on herättänyt keskustelua medioissa.


Kaduilla lumityöt hoidetaan tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Helsingin kaupungin rakennusvirasto toimii tilaajavirastona ja sitä valvoo yleisten töiden lautakunta. Tilaajavirasto määrittelee ja pättää tilausvaiheessa sen, miten lumityöt kaupungissa hoidetaan. Teknisen palvelun lautakunnan valvoma Stara yhdessä yksityisten yrittäjien kanssa vastaa käytännössä lumityön tekemisestä HKR:n tilauksen mukaan eli toimii niin sanottuna tuottajavirastona. Lisäksi asiaa hoidetaan yhteistyössä lukuisten muiden tahojen kanssa kuten esimerkiksi huoltoyhtiöiden kanssa.

Tässä mallissa yhteistyön merkitys nousee tärkeään rooliin. Yhteistyötä tehdään niin päättäjien kuin virkamiesten toimesta. Kaupunki pyrkii toimimaan ”yhden luukun” -periaatteella niin, että virastot toimittavat palautteen aina oikeaan
osoitteeseen. Tässä on kyllä petraamisen varaa, muissakin asiassa kuin lumitöissä. Palaute huomioidaan aina ja toimintaa pyritään kehittämään sen perusteella. Katualueen hoitoon liittyvä palaute on keskitetty Rakennusviraston asiakaspalveluun ( 09 310 39000) josta palaute ohjataan edelleen. Mikäli asiasi ei etene virkamiesten kautta, voit myös olla yhteydessä luottamusmiehiin.

Tämän talven haasteiden lisäksi tulisi myös pohtia tulevia talvia valtuustostrategiatyön 2013-2017 muodossa. Haluamme hoitaa asiaa hyvässä yhteistyössä kaikkien oleellisten tahojen kanssa niin yleisten töiden lautakunnan kuin helsinkiläisten kanssa. Myös kaupunkisuunnittelulla on tässä mielestämme tärkeä rooli. Kaikki kehittämisideat kannattaa lähettää kaupungille.

Rauhallista lumitalvea!

Mirka Vainikka (Sdp)
Teknisen palvelu lautakunta, puheenjohtaja

Pörrö Sahlberg (Vihr.)
Teknisen palvelu lautakunta, varapuheenjohtaja

Mulle on joskus sanottu, että osaan näemmä unelmoida tosi pienistä ja tosi suurista mutten mistään siitä väliltä.

Niin.

Tälläkertaa unelmoin siitä että saisimme hankittua kuukaudessa 25 000 allekirjoitusta kunnallisaloitteeseen jonka sanamuoto menee tismalleen näin:

Kunnallisaloite Helsingin kaupungille

Me allekirjoittaneet äänestysoikeutetut helsinkiläiset esitämme, että Helsingin kaupunginvaltuusto järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen Guggenheim -museohankkeen toteuttamisesta verovaroin.

Tule mukaan. Lisää tietoa projektin blogista
sekä projektin Facebooksivuilta

Heräsi kysymys: Miten voisi oikeasti hankintalain huomioon ottaen kaupungin ulkopuolinen tilaaja toimia tuottajana kunnan rahoittamissa toiminnoissa? Nythän Guggenheimselvityksen mukaan säätiöllä olisi enemmistöpäätösvalta siitä, mitä näyttelyitä museoon G:n verkostoista tuotetaan - ja nämä kulut eivät ole ilmaisia vaan G:n oma organisaatio luonnollisesti laskuttaa tästä palvelusta, ainakin selvityksen tekstin mukaan ne eivät kuulu lisenssimaksuun. Miten kaupungin ulkopuolinen taho voi tilata itseltään palveluita kaupungin rahalla?

Paljon on Guggenheim-selvityksestä kirjoitettu. Olen lukenut selvityksen läpi kolme kertaa ja sieltä löytyy enemmän aukkoja ja epämääräisyyksiä kuin tosiasioita. Ei toisaalta ihan hirveästi hämmästytä jos kaikilla selvityksen tekijöillä on oma lehmä ojassa. Jostain syystä aiheesta ei olisi saanut keskustella ennen selvitystä. Englanniksi kirjoitettu "selvitys" on nyt julkaistu ja nyt onkin sitten kiire muutamassa viikossa päättää asia. Päätöksen mukana linjattaisiin Helsingin kaupunginmuseon toimintojen siirto Guggenheim-säätiölle kuulematta kaupunginmuseota tai sen lautakuntaa.

Kansalaiskeskustelu käy kuumana. Monet valtuutetut ovat käyneet blogitaistoon kertoakseen kuinka Helsingillä on kyllä varaa tähän ja kuinka merkittävä noteeraus Guggenheimin kiinnostus Helsinkiä kohtaan onkaan. Voi sen kokea näinkin. Toisaalta voi myös ajatella, että Guggenheim- säätiön selvitys aika suorasanaisesti kertoo, että Suomalainen taidekenttä on niin näivettynyttä että tänne ei kukaan tule ellei saada ulkomaalaisen arkkitehdin tekemään wau-rakennusta ja ulkomailta johdettua taidelaitosta Helsinkiin.

Mun ongelmani tämän selvityksen kanssa on mm. se, että sen faktat haisevat: kävijämääräennusteet, verotulovaikutukset, tieto siitä mitä lisenssituloilla saadaan ei ole selvityksessä selvästi vaan konditionaalissa, selvitys ei ole puolueeton, selvityksen vaikutukset muulle museotoiminnalle ovat arvioimatta. Mutta vielä enemmän kyseessä on keskustelu siitä, onko tämä se tapa millä verorahoja pitäisi käyttää.

Olen istunut parin lautakuntakauden aikana, erityisesti nyt viimeisen kolmen vuoden aikana, kuuntelemassa kun Pajunen latoo madonlukuja ja kertoo että koska Kreikka jne. horjuttaa Euroopan taloutta on taantuma väistämätön, siksi rahankäyttöä tulee nyt tarkastella erityisellä huolella. Viimeksi nyt syksyllä. Että "ei me nyt vaan VOIDA niitä nuorisotaloja rakentaa vaikka mieli tekis koska taantuma. Tämä ja tuokin investointi täytyy valitettavasti siirtää koska meillä on kuulkaas ihmiset tosi vähän fyffeä ja kaikki menee tosi heikosti." Näihin Pajusen ja talken madonlukuihin nojaten on aika paljon lakisääteisiä ja kaupunkilaisten tärkeitä asioita jätetty hamaan tulevaisuuteen kaikessa hiljaisuudessa budjettikirjasta pyyhkimällä. Ja valtuutetut ovat ääneen perustelleet investointihankkeiden vastustamista näillä numeroilla. Nyt Guggenheim-selvityksen jälkeen kuitenkin sama poppoo - mukana myös vihreitä - on todennut että "voi kuulkaa, kyllähän sitä rahaa on. Tämähän on vaan tahto ja uskalluskysymys. Jos me halutaan olla ulkomaalaisten silmissä jotain merkittävää meidän on vaan oikeasti sijoitettava siihen. " Muutaman viikon väli ja taloudellinen tilanne on sitä taivastelleiden puheissa täysin päinvastainen. Kovasti on oltu kilttejä jos joululahjaksi tällainen muutos on tullut, ei vain ole taloussivuja lukiessa itselle osunut tämä shokkikäännös vastaan...

Tästä Guggenheim-selvityksestä faktoja ei löydy, ei vaikka etsisi kunnolla. Mä olen siinä mielessä perinteinen ihminen että musta päätöksenteon pitäisi perustua faktoihin ja riippumasti tutkittuun tietoon. Tiedän että se on turhan pedanttia - olen kokouksissa katsonut vuosi toisensa jälkeen ihmisiä jotka tulevat avaamaan esityslistat kokoukseen eivätkä koskaan kysy yhtään mitään koska ilmiselvästi eivät joko ymmärrä substanssia tai eivät ole kiinnostuneita kuin omista kokouspalkkioistaan ja siitä, että kokous loppuisi mahdollisimman nopeasti. Niin kauan kun kysymyksiin ei ole vastauksia on mielestäni väärin luottamushenkilöiltä tehdä kaupunkilaisten puolesta päätöksiä - eihän tuntemattomiin vesiinkään saa sukeltaa pääedeltä laiturilta vaan kyllä se pohja käydään ensin tarkastamassa.

Facebookissa on pariin kertaan kysytty enkö halua Guggenheimiä tänne? Jos henkilökohtaista fiilistäni kysytään niin totta hemmetissä mä haluan sen. Tai ainakin ison laatumuseon. Enkä ole eri mieltä siitäkään ettei 130 miljoonaa investointina ole suuruusluokassaan mitenkään poikkeuksellinen. Oltiinhan meillä valmiita louhimaan autotietä maanpinnan alle joka projektina olisi ollut kalleusluokassaan paljon mittavampi projekti. Voi, se on kyllä ihan hirveän kiva unelma, Guggenheim tossa bussimatkan päässä. Minä kävisin siellä ainakin kerran kuussa. Että näkisi niitä näyttelyitä joita varten olen matkustanut useamman kerran ulkomaille... Jumalavita, se ois tämän ihmisen märkä unelma.

Mutta mutta. Paitsi että. Kun väitetään ettei asiat ole rinnakkaisia ne juurikin ovat sitä. Erityisesti silloin kun väitetään. Koska tälläkin viikolla mulle on oikeasti sanottu monta kertaa että "tää ja toi on kuule hei eri budjettimomentissa" ja että "nää on siis ihan budjetin ulkopuolista rahaa". Siis että mitä, meillä on sekä investointeihin 130 miljoonaa irrottaa "budjetin ulkopuolelta" että toimintamenoihin kulttuurille useita miljoonia vuodessa? Wtf, missä on ne rahat olleet tässä viimevuosina olleet kun kaupunginmuseon toimintaa on supistettu? Mitä helvettiä, että on rahaa jota ei näy budjetissa tai missään tileissä ja systeemeissä?

Tässä oikeassa todellisuudessa, niin ihanaa ja kivaa kuin kaikki kiva onkin, mä oon hiljalleen taipumassa kallistumaan sille ihan tavan kuntalaisen kannalle joka kattelee sitä oman lähiönterveyskeskusta jonka puhelinpäivystyksestä sanotaan 8.05 jotta "ei meillä ENÄÄ ole mitään aikoja kun teidän alueella ei ole väestövastuulääkäreitä. Voitte mennä iltapäivystykseen 14 tunnin päästä ton murtumaepäilyn kanssa tai sitten röntgenlähetteen voi tietenkin hakea yksityiseltä". Sellasen ihmisen kannalle jonka lähiöön ei saada investoitua edes 3 000 euron leikkivälineitä rikkoutuneiden tilalle puistoon. Joka on useamman vuoden ajan kuullut että alle 10 miljoonaa euroa maksava nuorisotilahanke kaupungin lapsirikkaimpaan lähiöön on kaupungille liian kallis tässä tilanteessa ja että tätä rakennusinvestointia pitää siirtää vuosilla. Sellaisen joka ei tajua miten 10 miljoonaan ei ole varaa mutta 130 miljoonaan on. Joka haluaa sanoa "Keisarin uudet vaatteet", ainakin toistaiseksi, niin paljon kuin haluaisikin ajaa bussilla ihmettelemään aitoja Kadinskyjä.

Ps. Helsinkikanavalla on Guggenheimtiedotustilaisuudesta yli parituntinen video.