Yksi niistä asioista joista haluaisin puhua kunnallispolitiikassa enemmänkin liittyy siihen, mitä muilta edustajilta kokouksissa suusta pääsee. Lautakuntien kokouksista on kuitenkin sovittu, että niissä keskusteltu on luottamuksellista ja vain päätökset, äänestykset sekä eriävät mielipiteet ovat julkisia. Olen yrittänyt pelata näillä pelisäännöillä ja vain tyytynyt yleisesti toteamaan, että minua harmittaa sellaiset luottamusmiehet jotka tulevat kokouksiin avaamatta papereita ja/tai ovat silminnähden harmistuneina siitä, jos kokouksessa kysytään yksityiskohtia päätöksen alla olevista asioista.
Tuntuu nuljulta se, että joutuu kerta toisensa jälkeen muistuttamaan virkamiehiä siitä, että päätöksenteon alla olevat paperit tulee olla saatavilla. Että tarvittavat liitedokumentit - kaikki - ovat käytössä. Että tuttuunkin asiaan liittyvät taulukot, tilastot, hinnastot jne. kuuluvat osaksi päätöksentekoa. Että ne myös virallisesti pitää liittää asiakirjapinoon mukaan jotta esityslistan kapulakieli ei tule tulkituksi väärin. Samaan aikaan kokouksissa saattaa istua useampiakin ihmisiä jotka eivät ole edes vilkaisseet esityslistaa saati liitteitä. Ihmisiä jotka pitävät suljettujen seinien sisällä täysin pöyristyttäviä puheenvuoroja siitä, kuinka esim. lautakunnan päätösvallan alla olevat miljoonien eurojen hankintapäätökset ovat "lillukanvarsia" tai "suorittavaa työtä johon ei lautakunnan tule puuttuman".
Tuttu vinkkasi
eduskunnan sivulta Miapetra Kumpula-Natrin (sd) lausumaan, joka tiivistää mielestäni sen, mikä on vialla liian usein päätöksenteossa:
Minä en käy läpi enkä kaipaa monisatasivuista sopimusta, koska tiedän, että Suomen virkamiehet, ministeriöiden virkamiehet, esiintyvät virkavastuulla. Luotan heidän asiantuntijapapereihinsa, joissa on tämä malli käyty moneen kertaan läpi, sekä siihen, mikä on myös näihin tiedonantoteksteihin laitettu ja pitkin syksyä, viime kesästä asti, kun neuvotteluja on käyty, suuren valiokunnan kokouksissa käyty tuosta mallista läpi.
En voisi olla enemmän eri mieltä. Olkoon substanssi mikä tahansa olennainen asia on se, että päätöksen alla olevat dokumentit ovat kokonaisuudessaan päätöksentekijöiden käytössä ja kernaasti myös senverran aikaisin että niihin ehditään kunnolla tutustua. Koko demokratian perusajatus luottamusmiehistä jotka valvovat virkamieskuntaa vaarantuu mitä enemmän tämänkaltainen ajatusmaailma yleistyy politiikassa.
Tottahan se on helpompaa olla kyseenalaistamatta, varskinkin kun sosiaalinen paine myötäillä virkamieskuntaa on jo kunnallispoliittisella tasolla melkoinen. Kaikkien luottamustoimissa toimivien edustajien tehtävänä on kuitenkin edustaa kansalaisia ( kuntalaisia - asiakkaita jne.) eikä suinkaan sokeasti luottaa virkamiehiin. Luottamus on annettu luottamusmiehille ja sen kyseenalaistamaton delegoiminen virkamiehille osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää omaa asemaansa.
Ei meistä kukaan - minäkään - aina ehdi niitä papereita suurennuslasilla kolata, mutta erityisesti silloin kun päätetään isoista asioista pitäisi olla vielä normaaliakin huolellisempi jotta päätös on tehty demokraattisesti parhaan ja puoluettoman datan pohjalta eikä yhdenkään tulkinnan pohjalta. On vaikea arvostaa niitä poliitikkoja - ihan puolueeseen katsomatta - joille riittää sama kuin Kumpula-Natrille. Erimielisyyden hyväksyn ja kestän silloin kun materiaaliin ja sen liitteisiin on tutustuttu, mutta sokeaa luottamusta virkamiehistöön en sitten millään ole oppinut sietämään kovin hyvin vielä kahdeksassa vuodessakaan.
Kommentit