Tämän päivän maanantainillin aiheena yllättäen
einesruoka. Pistäkääpähän taas linkkejä kommentteihin kun/jos nillitätte myös.
1. Ulkonäkö. Älkää ihan tosi väittäkö että kerma-juusto-ruskeahko oksennuksen näköinen mömmö oikeasti varsinaisesti kutsuu ihmisiä syömään koska se näyttää ruualle. Ei se näytä. Korkeintaan pakkausten "tarjoiluehdotukset" näyttävät, eikä niitäkään ole tehty eineksistä vaan vastaavasta kotiruuasta.
2. Haju. Sellerivammaisena valtaosa eineksistä on allergioiden takiakin poissuljettu, mutta satunnaisesti perheen entinen sinkkumies yrittää verestää vanhoja muistoja eineskeitoin ynnä muin kammotuksin. Haju muistuttaa useimmiten suurinpiirtein yhdistelmää, jossa on vähän porkkanaa, toisinaan selleriä, sianihraa, kenkälankkia, kiinnipidettyä tiskikonetta ja lisäksi säilöntäaineiden sulotuoksua. Haju pysyy kämpässä viisi tuntia.
3. Maku. Tsiisus. Ihan oikeasti. Koska näitä on joka kauppa täynnä tämä varmaan sopii suomalaiseen makuun. Yäääh!
4. Lastenruokasäilykkeet. Äidit yökkivät maistaessaan onko ruoka sopivan lämpöistä mutta niin vain sille kullannupulle syötetään näitä ällön hajuisia, näköisiä ja makuisia purkkiruokia. Usein alta vuosikkaan ainoa "kiinteä" ravinto on purkissa olevaa liejua. Kotiruokaa ei osata tai haluta antaa "kun Ridge-Aslak ei mitään muuta huoli kuin purkkiruokaa". Lastenruokapurkit ovat kuulema myös halpoja vaikka esim. porkkanasoseessa porkkanan kilohinnaksi tulee noin 49 euroa: pääasiallinen osa lastenruokia on vesi ja maissi- tai riisitärkkelys jolla saadaan kiisselöityä mahdollisimman paljon vettä mukaan. Se nyt vaan on tyhmää, mutta siitäkin huolimatta mainonta puree äiteihin hyvin.
5. Rasva, suola ja muut epäterveysasiat. Rasva on hyvää - don get me wrong - mutta eineksissä se on irtonaista kaiken läikittävää ja pahan makuista töhkää jota on ihan suhteettoman paljon. Se jää kitalakeen jos ruoka ei ole riittävän kuumaa - ja jos ruoka on kuumaa se maistuu lähinnä rasvalle ja suolalle sittenkin. Suolaa on joko ihan liian vähän tai sitten turkasen paljon, mutta aniharvoin sopivasti.
#1 - Just Sopivasti 2006-10-02 20:40 - (Reply)
Jo reilu viikko ilman eineksiä.
Toivottavasti menee pitkään ennenkuin maistelee seuraavaa.
#2 - heini 2006-10-02 20:46 - (Reply)
ja surullisinta on ehkä se, että syömishäiriön jyllätessä en pysty sekä tekemään että syömään ruokaa, ja jos mies on tuolloin poissa vaihtoehdoiksi jää ravintola (liian kallista opiskelijalle) tai einekset. Eli einekset.
No, niilläkin pysyy hengissä.
#3 - Krista 2006-10-03 09:38 - (Reply)
Heh! Meillä käytetään äärimmäisen harvoin (lue: ei oikeastaan koskaan) purkkiruokaa (siis niitä peltisiä purkkiruokia) ja tämä siksi, että minusta ne on aivan hirveän makuisia -ei ihmisravinnoksi kelpaavaa. No siis viimekeränä tulimme lomareissusta ja kotona ei todellakaan ollut mitään ruokaa ja kauppaan ei kukaan jaksanut lähteä kovassa nälässä. Niinpä ruokin perheraukan purkkilihapullilla ja pussiperunamuusilla. En tiedä, miksi niitä on joskus meille ostettu, mutta kyllä sitä nälkäänsä (joo, ei niin nälkä..). Kysyin pojalta, että miltä maistuu niin tämä (rontti) vastasi että "hyvältä! Tosi HYVÄLTÄ! Sä et koskaan ooo tehnyt näin hyvää ruokaa!". Että silleen...joko minä olen tosi huono kokki tai lapsella on tosi outo makuaisti.
Mutta siis..hirveitä ne on!
#4 - Hiipinä 2006-10-03 09:40 - (Reply)
Mä vannon kahden eineksen eli pinaattilettujen ja maksalaatikon nimeen. Pinaattilettuja osaisin tehdä itsekin, mutta en enää viitsi. Maksalaatikkoa en osaa tehdä eikä meillä siitä tykkääkään muut kuin kuopus ja minä, joten ei maksa vaivaa opetella.
Lastenruuista olen samaa mieltä. En ole koskaan tajunnut, kun ihmiset sanoo, että "eivät jaksa" tehdä itse porkkanamössöä. En tajua, mitä jaksamista on porkkanoiden keittämisessä, sössäämisessä ja pakastamisessa.